Suomen lintujen pesimäkausi on sekä aikaistunut että lyhentynyt
Helsingin yliopiston tutkijat osoittavat tuoreessa tutkimuksessa, että ilmastonmuutos voi vaikuttaa sekä lintujen pesinnän ajoitukseen että pesimäkauden pituuteen. Tutkimuksessa käytettiin ensimmäistä kertaa kymmenien lintulajien poikasten rengastusaineistoa selvitettäessä pesinnän ajoituksen mahdollisia muutoksia. Joka vuosi Suomessa rengastetaan noin 100 000 linnunpoikasta pesissään, ja rengastusajankohdasta voidaan päätellä poikasten kuoriutumisaika.
– 73 lintulajia kattaneessa tutkimuksessamme kävi ilmi, että lintujen pesinnät Suomessa ovat aikaistuneet hyvin laajalla joukolla lajeja. Pesimäajan päättyminen on kuitenkin aikaistunut nopeammin kuin pesinnän alkaminen, mikä on johtanut pesintäajan lyhentymiseen, kertoo tutkijatohtori Maria Hällfors Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Research Centre for Ecological Change -tutkimusryhmästä.
Voimakkaimmin pesimäajan lyhentyminen näkyy aikaisemmin keväällä pesintänsä aloittavilla lajeilla. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että linnut ovat aikaistaneet kevätmuuttoaan ilmastonmuutoksen takia, mutta syysmuutoksen ajoituksessa reagointi on vaihteleva: lajit voivat sekä aikaistaa että viivästyttää syysmuuttoa. Tämä voi johtaa muutoksiin pesintäalueella vietettävässä ajassa.
Pesimiseen käytetty suhteellinen aika ei ole muuttunut
Aikaistuneista keväistä ja pesinnän aloituksista huolimatta linnut eivät näytä käyttävän suhteessa enempää aikaa pesimiseen.
– Aikuiset linnut saattavat käyttävää niille suotua lisäaikaa muihin elinkiertovaiheisiin, kuten pesimäkauden jälkeen läpikäytävään sulkasatoon tai syysmuuttoon valmistautumiseen, pohtii intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Pitempi aika valmistautua syysmuuttoon parantaa yksilöiden mahdollisuutta säilyä hengissä raskaasta muuttomatkasta, mikä voi mahdollistaa pesinnän taas seuraavana vuonna.
– Näitä kerrannaisvaikutuksia on syytä tutkia tarkemmin, sillä niillä voi olla vaikutuksia myös lajien kannanmuutoksiin, Lehikoinen toteaa.
Vapaaehtoisista suuri apu lintututkimuksessa
Tutkimuksessa hyödynnettiin yhteensä yli 800 000 pesäpoikashavaintoa. Rengastusaineiston analysointi näin suurelle lajijoukolle on harvinaista.
– Pitkäaikaiset havaintoaineistot luonnosta ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun halutaan ymmärtää miten ilmastonmuutos ja muut ympäristönmuutokset vaikuttavat lajien kantoihin, muistuttaa apulaisprofessori Marjo Saastamoinen Helsingin yliopiston HiLIFE Helsinki Institute of Life Sciencesta.
Tutkijat kiittävätkin kaikkia aineistoa keränneitä harrastajia ja kannustaa vapaaehtoisia osallistumaan luontoa koskeviin seurantoihin niin nyt kuin tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Research Centre of Ecological Change -tutkimusryhmän ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijoiden kanssa.
Artikkeli:
Maria H. Hällfors, Laura H. Antão, Malcolm Itter, Aleksi Lehikoinen, Tanja Lindholm , Tomas Roslin, Marjo Saastamoinen: Shifts in the timing and duration of breeding for 73 boreal bird species over four decades. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.1913579117 (2020)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkijatohtori Maria Hällfors, maria.hallfors@helsinki.fi, puh. 040 721 3474
intendentti Aleksi Lehikoinen, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
puh. 050 318 2340
apulaisprofessori Marjo Saastamoinen, marjo.saastamoinen@helsinki.fi, puh. 050 448 4471
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Rehtori Sari Lindblom: Maailman myrskytessä yliopistoja, tiedettä ja tutkimusta kaivataan erityisesti26.3.2024 17:15:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom korosti vuosipäiväjuhlan puheessaan 26.3. tiedon ja tutkimuksen merkitystä epävarmuuden aikakaudella. Lindblomin mukaan maailmanlaajuisten haasteiden, kuten luontokadon, ilmastonmuutoksen ja teknologisen muutoksen edessä tiede tarjoaa toivoa ja on avainasemassa tulevaisuuden ratkaisujen löytämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme