Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 75 prosenttia on lähtöisin maaperästä – maatalouden ilmastotiekartta nostaa pellonkäytön resurssitehokkuuden avaintekijäksi

Jaa

Tänään julkistettu maatalouden ilmastotiekartta –raportti arvioi, että mikäli turvemaiden päästöjä vähennetään, kivennäismaiden hiilensidontaa tehostetaan ja biokaasuntuotantoa sekä maatilojen aurinkoenergian käyttöä lisätään, on maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä mahdollista leikata nykyisestä 29 % vuoteen 2035 ja 38 % vuoteen 2050 mennessä nykylaskennalla ja ilman tuotannon supistamista. Tutkimustiedon karttuessa voitaisiin päästöjä vähentää kivennäismaiden hiilensidontaa kehittämällä ja turvemaiden toimia tehostamalla mahdollisesti jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 ja 77 prosenttia vuoteen 2050 satoisuuden ja viljelyteknologian kehittyessä. Yhteiskunnalta tarvitaan kuitenkin merkittäviä toimia ja lisää tieteellistä tutkimusta ilmastoviisaan maatalouden tueksi. Ilmastotoimien tulisi myös kohdistua viljelyyn ja viljelijöihin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Mikäli maataloustuotantoa jatketaan jotakuinkin nykyisin käytännöin, vähenisivät maataloutemme kasvihuonekaasupää

Tuki Suomen hiilineutraaliustavoitteelle

Maatalouden ilmastotiekartta on osa työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n ilmastotiekarttojen toimeksiantoa laatia Suomen ilmastotavoitteita tukevia vähäpäästöistä kehitystä kuvaavia vähähiilitiekarttoja vuoteen 2050. Tavoitteena on luoda tilannekuva sektorien päästökehityksestä seuraavien vuosikymmenten aikana. Maatalouden ilmastotiekartan laati Luonnonvarakeskus Luke Maa- ja metsätalouden Keskusliitto MTK:n ja Svenska lantbrukproducenternas centralförbund SLC:n toimeksiannosta.

Raportin mukaan Suomen maataloudelle kasvihuonekaasuneutraalius on lähes mahdoton tavoite nykyisillä päästökertoimilla ja hiilensidonnan laskennalla. Tästä huolimatta maatalouden on pyrittävä päästöjen vähentämiseen siinä mitassa, joka on mahdollista ruokaturvaa heikentämättä, maataloustuottajille kohtuullista ja kestävän kehityksen mukaista omat vahvuudet tunnistaen.

Maatalous ja pellonkäyttö vastaavat noin 24 % maailman ja Suomen kasvihuonekaasukaasupäästöistä mukaan lukien hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Suomen maatalouden päästöistä 75 % on lähtöisin maaperästä. Maatalous on metsätalouden lisäksi ainoa toimiala, joka myös sitoo hiilidioksidia. Siksi ilmastotiekartassa esitetyt ratkaisut ilmastonmuutoksen torjuntaan on kohdistettu viljelymenetelmiin ja pellonkäytön muutoksiin. Tiekartan esittämillä toimilla viljelykasvien sadot ja maatalouden kannattavuus paranevat ja kotimainen ruoantuotanto vahvistuu. Samalla peltoa vapautuu luonnon monimuotoisuutta edistäviin toimiin.

Maatalouden ilmastotiekartta perustuu taustaoletukseen, että Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden kokonaiskysyntä ei olennaisesti muutu vuoteen 2035. Punaisen lihan eli naudan- ja sianlihan kotimaisen kulutuksen kuitenkin arvioidaan vähenevän noin 20 % ja siipikarjanlihan kasvavan 20 %. Maidon kokonaiskysynnän, nestemaitotuotteita ja eri jalosteina, on arvioitu vähenevän noin 10-15 % vuoteen 2035. Arvion mukaan kotimaassa tuotettujen palkokasvien kysyntä rehuksi ja elintarvikkeiksi kasvaa, samoin kauran.


Vapaaehtoisuus ja tilakohtainen harkinta tärkeää vaihtelevien olosuhteiden vuoksi

Suomessa maatalouden aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 % tulee turvemailta, joiden osuus viljellystä peltoalastamme on 11 %. Päästöjä voidaan vähentää niin tuottavilla kuin tuottamattomillakin turvemailla monilla toimenpiteillä, kuten yksivuotisten kasvien vähäisemmällä viljelyllä, säätösalaojituksella, ennallistamisella ja kosteikkoviljelyllä vedenpinnan korkealla pitämiseksi. Tiekartan mukaan päätoimet tulisi kuitenkin kohdistaa tuottamattomien turvemaiden viljelyn vähentämiseen. 

 – Ilmastokysymykset ratkaistaan siellä missä ne vaikuttavat eniten. Olosuhteet kuitenkin vaihtelevat alueellisesti ja tilakohtaisesti. Ei ole järkevää tai tavoiteltavaa, että kaikki viljely turvemailla lopetettaisiin. Maatalouden ilmastotoimien tulee perustua tilakohtaiseen harkintaan ja niiden on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaisia, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Oikeanlaisilla viljelykierto- ja muokkausmenetelmillä voidaan kasvattaa maaperän hiilivarastoa kivennäismailla. Tämä antaa lisäaikaa vähähiilisten teknologiaratkaisujen käyttöönotolle. Tavoitteena on, että kokonaisuutena kivennäismaiden hiilensidonta paranisi selvästi ja kivennäismaat muuttuvat kasvihuonekaasupäästöjen lähteestä niiden nieluksi vuoteen 2035 mennessä. 

Hiilensidontaa voidaan tehostaa muun muassa lisäämällä herneen ja härkäpavun viljelyalaa ja monilajisten apilaa sisältävien nurmien alaa, jolloin myös kotieläintuotannon tarvitseman lisävalkuaisen tarve vähenee. Satotasojen nosto pellon kasvukunnon parantamisesta ja tuottokyvyltään heikoimpien peltolohkojen pois jättämisestä aktiivisesta viljelystä mahdollistaa, että viljantuotannosta ja tuotantonurmilta vapautuu peltoalaa muille kasveille. 

 – Maaperä on erilaista eri puolilla Suomea, emmekä tiedä vielä tarpeeksi eri maaperälajien hiilensidontakyvyistä. Lisätutkimusta tarvitaan, jotta tietovaje saadaan täytettyä. Tavoitteena on maatalouden kestävä tehostaminen siten, että panoskäyttö tarkentuu, satovasteet lannoitukselle paranevat ja myös maatalouden kannattavuus paranee, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.

Maataloussektorilla on suuri mahdollisuus hyödyntää lantaa ja nurmea biokaasuna energiamuotona, sekä auttaa myös muita sektoreita tuottamalla biokaasua liikennekäyttöön. Biokaasutuotanto lannasta ja nurmesta tehostaa ravinnekiertoa. Maatilojen sähkönkulutuksesta olisi mahdollista kattaa tilojen itse tuottamalla aurinkosähköllä n. 8 % vuoteen 2035 mennessä ja n. 14 % vuoteen 2050 mennessä. Biokaasua ja aurinkoenergiaa edistetään uusilla ohjauksilla ja lisätuilla liittyen tuotetun energian hyödynnettävyyteen ja myös ravinnekiertoon yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.


Seuraa suoraa lähetystä kello 10 alkavasta julkistustilaisuudesta (tallenne tilaisuuden jälkeen)
Maatalouden ilmastotiekartan raportti ja viestintäaineistot: www.mtk.fi/ilmastotiekartta 

Lisätietoja:
Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK, 050 438 4014
Puheenjohtaja Juha Marttila, 050 341 3167
Asiantuntija Jukka Rantala, MTK, 040 715 8710
Tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke, 040 734 7533 
Puheenjohtaja Mats Nylund, SLC, 050 512 2191

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Simonkatu 6
00100 HELSINKI

020 4131http://www.mtk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Suomalaisten innokkuus matkailla kotimaassa jatkaa kasvuaan – matkoja lähialueille ja maaseudulle tehdään entistä enemmän20.5.2022 12:00:00 EEST | Tiedote

Enemmistö suomalaisista aikoo matkailla kotimaassa tänäkin kesänä, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta. Kotimaanmatkailuun innostaa helppous, turvallisuus, edullisuus ja halu tukea paikallisia yrittäjiä. ”Yli kolmasosa suomalaisista odottaa tänäkin kesänä kotimaanmatkailulta eniten luontoa ja kauniita maisemia. Nämä ovat erityisesti maaseudun vetovoimatekijöitä", sanoo Lomalaidun ry:n toiminnanjohtaja Kimmo Aalto.

EU parlamentin ympäristövaliokunta: Metsäenergia ei ole enää uusiutuvaa. Maankäytön ilmastotavoitteita kiristetään.18.5.2022 15:02:28 EEST | Tiedote

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi 16.–17.5. näkemyksensä Uusiutuvan energian direktiivin uudistamiseksi. Ympäristövaliokunnan näkemyksen mukaan metsäenergiaa ei jatkossa katsottaisi uusiutuvaksi energian lähteeksi. Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin 20TWh poistumista uusiutuvasta fossiiliseksi, kun metsähaketta ei enää katsottaisi uusiutuvaksi. Määrä olisi suurempi kuin yli kahden Loviisan ydinvoimalaitoksen vuotuinen energiantuotantomäärä.

Suomalaiset ahkeria tomaatinsyöjiä - 16.-22.5. vietetään tomaattiviikkoa13.5.2022 10:46:52 EEST | Tiedote

Pyöreitä, soikeita, punaisia, oransseja, pieniä, isoja, pisaroita, kirsikanmallisia… Kotimaisten tomaattien valikoima on runsas ja yllättävä! Perinteiseksi salaattiainekseksi ja voileivän raikastajaksi mielletty tomaatti sopii ja muuntuu moneen. Kotimaista tomaattia on saatavilla ympäri vuoden, ja valikoimaa riittää. Suomalaiset ovat innokkaita tomaatinsyöjiä. Vuodessa kulutamme keskimäärin 12 kiloa tomaatteja per henkilö. Tänä vuonna juhlitaan tomaattia vuoden 2022 vihanneksena.

Hyviä tavoitteita, epäonnistuneita pykäliä – luonnonsuojelulakiehdotuksesta ongelmia maanomistajan oikeusturvalle12.5.2022 14:32:50 EEST | Tiedote

Hallitus antoi torstaina esityksensä eduskunnalle luonnonsuojelulain uudistamiseksi. Uudistusta on valmistelu ympäristöministeriön johdolla vuoden 2020 alkupuolelta lähtien. Työryhmävalmistelu päättyi vuoden 2021 lopulla, jolloin julkaistiin hankkeen loppuraportti. MTK jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteen, sillä kokonaisuuteen sisältyi maanomistajien sekä maa- ja metsätalouden kannalta kelvottomia ehdotuksia. MTK on pettynyt siihen, että hallitus ei ole tehnyt esitykseen kaivattuja muutoksia ennen asian antamista eduskunnan käsittelyyn. Yksi isoimmista ongelmakohdista on luontotyyppisuojelun kokonaisuus, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola toteaa. Luontotyyppien osalta MTK korostaa, että se ei vastusta suojelun tarpeessa olevien luontotyyppien turvaamista. Järjestö kuitenkin edellyttää, että suojeluun liittyvät menettelyt ovat maanomistajien kannalta hyväksyttäviä ja käytännössä toimivia. MTK katsoo, että luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelun tulee jatkossakin perustua viranoma

Skogsvårdsföreningarna lanserar en Kolbindningstjänst för skogsägare - Skogsägaren tjänar nu även på att binda kol29.4.2022 11:31:35 EEST | Tiedote

Skogsägarna kan i fortsättningen tjäna pengar även med klimatåtgärder, då den omtalade koldioxidkompensations verksamheten äntligen kommer i gång. Kolbindningstjänsten är ett kommersiellt kolbindnigkoncept, där skogsägaren kompenseras för den ökade tillväxten en gödsling av skogen åstadkommer. De kolenheter som därmed skapas marknadsförs vidare till inhemska företag som frivilligt vill kompensera sitt koldioxidavtryck.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme