Suomen ympäristökeskus

Suomen merimetsokanta kasvoi neljän taantumavuoden jälkeen yli kymmenen prosenttia

Jaa

Kesällä 2023 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 27 920 kappaletta. Suomen pesimäkanta kasvoi 14 prosenttia, noin 3 460 pesää, edelliskesästä. Vuodesta 2015 lähtien merimetson pesien määrä on vaihdellut noin 24 000 ja 27 000 pesän välillä. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria.

Merimetsoja pesimäluodollaan.
Merimetsoja pesimässä. Kuva: Heikki Kotiranta

Merimetsokannan kasvu keskittyi eteläiselle Selkämerelle ja läntiselle Suomenlahdelle, joissa lisäys oli noin 2 500 ja vajaa 2 300 pesää. Merenkurkussa pesämäärä sen sijaan pieneni viidettä vuotta peräkkäin ja pesiä oli noin 440 vähemmän kuin edelliskesänä. 

Koko Suomenlahdella merimetsokanta kasvoi vajaalla kolmanneksella ja Selkämerellä viidenneksellä. Merenkurkussa puolestaan kanta pieneni lähes viidenneksellä. Saaristomerellä ja Perämerellä pesämäärät pysyivät ennallaan.

”Edeltävä talvi oli keskimääräistä lauhempi Euroopassa, mikä on edesauttanut merimetsojen selviytymistä talven yli ja voinut vaikuttaa kannan kasvuun myös Suomessa. On myös mahdollista, että muissa Itämeren maissa syntyneitä merimetsoja on siirtynyt pesimään meille. Merimetson pesimäkanta oli neljä prosenttia, noin 1 200 pesää, suurempi kuin kannan huippuvuotena 2018”, sanoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.

null
Merimetson pesämäärät Suomessa vuosina 2014-2023. Kuva: Syke
null
Merimetsokannan prosentuaalinen muutos vuosina 2014-2023. Kuva: Syke


Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi kokonaisuutena kymmenen prosenttia. Pohjanlahdella oli noin 13 900 pesää, joista Selkämerellä noin 9 670, Perämerellä 2 195 ja Merenkurkussa 2 030. Suomenlahdella oli noin 9 590 ja Saaristomerellä 4 430 pesää. Sisämaassa havaittiin vain yksi muutaman parin yhdyskunta Päijät-Hämeessä.

Suomenlahdella ja Selkämerellä sijaitsi kummassakin noin kolmannes merimetson pesistä, Saaristomerellä vajaa viidennes ja sekä Merenkurkussa että Perämerellä alle kymmenen prosenttia.

null
Merimetson pesämäärät merialueittain vuosina 2014-2023. Kuva: Syke

Suuret yhdyskunnat hallitsevia

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 51, jotka pesivät yhteensä 68 luodolla tai saarella ja yhdyskunnista seitsemän pesi pikkuporukoissa pelkästään merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa.

Viidessä suurimmassa yhdyskunnassa pesi puolet koko Suomen merimetsokannasta. Pelkästään Rauman sataman yhdyskunnassa, jossa laskettiin noin 6 830 pesää, pesi neljännes kaikista merimetsoista. Seitsemän seuraavaksi suurinta yhdyskuntaa, joissa oli kussakin noin 1 000–2 000 pesää, sijaitsivat Porvoossa (2 kpl), Espoossa, Kirkkonummella, Porin Enäjärvellä, Mustasaaressa ja Kokkolassa.

Rauman sataman merimetsoyhdyskunta on historian suurin Suomessa todettu lintuyhdyskunta. Samassa yhdyskunnassa pesi lisäksi satakunta harmaahaikaraparia, kymmenkunta jalohaikaraparia sekä merikotkapari jo kolmatta vuotta. ”Yhdyskunnan tuleva, luontainen kehitys riippuu poikasille sopivan kalaravinnon runsaudesta riittävän lähellä pesimäpaikkaa sekä siitä, pesiikö merikotkapari jatkossakin paikalla. Pesivä kotkapari suojaa yhdyskuntaa pesimättömien nuorten merikotkaporukoiden saalistukselta. Tänä kesänä 10–20 yksilön suuruisten merikotkaparvien havaittiin saalistaneen merimetson poikasia useassa suuressakin yhdyskunnassa”, Rusanen kertoo.

Kuntatasolla merimetsokanta kasvoi eniten Raumalla, missä sataman yhdyskunta kasvoi lähes puolella, 2 130 pesällä.  Kirkkonummella kasvua oli noin 1 000 pesää, kun yhdyskunta palasi taantumavuoden jälkeen aiempien vuosien vahvuuteensa. Merkittävää kasvua havaittiin myös Porvoossa, Raaseporissa ja Porissa, joissa määrät kasvoivat noin 450–650 pesällä. Kanta pieneni eniten Kristiinankaupungissa 930 pesällä ja Mustasaaressa 510 pesällä. Myös Hangon, Uudenkaupungin ja Siikajoen pesämäärät olivat selvässä laskussa.

Merimetsoyhdyskuntien pesimäala oli yhteensä noin 60 hehtaaria. Puissa pesivien merimetsojen osuus on edelleen selvässä kasvussa. Tänä kesänä puupesien osuus oli jo lähes 60 prosenttia koko pesämäärästä, kun neljä vuotta aiemmin osuus oli vain neljännes. Sisäsaaristossa ja puissa pesivien yhdyskuntien osuus on kasvanut merikotkan voimistuneen, pesäpoikasiin kohdistuvan, saalistuksen myötä. Lisäksi eräät merikotkien saalistukselle jo vuosia altistuneet yhdyskunnat ovat pienentyneet ja vaihtaneet myös pesimäpaikkojaan.

null
Merimetson alueelliset pesämäärät suuruusluokittain (kpl) vuonna 2023. Kuva: Syke

Yhdyskuntien kokonaismäärä ei muuttunut, vaikka pesämäärä kasvoi

Tänä vuonna reilu tusina yhdyskuntaa autioitui edellisvuodesta. Suunnilleen saman verran todettiin kokonaan uusia tai välivuoden jälkeen uudestaan pesinnän aloittaneita yhdyskuntia. Yhdyskuntia oli kaikkiaan pari vähemmän kuin edelliskesänä. Kokonaan uudet muutaman kymmenen pesän suuruiset yhdyskunnat todettiin Siuntiossa, Inkoossa, Hangossa, Kaarinassa, Maskussa, Korsnäsissä ja Kokkolassa.

Laittomia merimetsoyhdyskuntien häirintöjä havaittiin tänä kesänä ainakin Loviisassa, Porvoossa, Sipoossa, Hangossa ja Kristiinankaupungissa.

Merimetsoseurannasta

Merimetsokannan seurantaa koordinoi Suomen ympäristökeskus. Merimetsoyhdyskuntien laskentoihin, etsintöihin ja tarkistuksiin osallistui kesällä 2023 yli 80 henkilöä. Seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi

erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Merimetsoja pesimässä.
Kuva: Heikki Kotiranta
Lataa
Merimetsot
Kuva: Heikki Kotiranta
Lataa

Liitteet

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Baltic Sea monitoring cruises: Poor oxygen conditions in the northern Baltic Sea and the open Gulf of Finland30.10.2024 08:58:41 EET | Press release

The Finnish Environment Institute’s (Syke) marine research vessel Aranda and the coastal monitoring vessel have returned from their late summer monitoring cruises. The oxygen situation in the deep waters of the open Gulf of Finland remains poor, and the seabeds are generally dead at depths over 60 meters. The influx of saline water at the end of last year was not sufficient to improve the oxygen conditions in the deep waters of the main basin. The state of the Bothnian Bay is still better than the southern sea areas. However, its phosphorus content has increased, and the oxygen situation in the deep waters of the Bothnian Sea has deteriorated. The eutrophication of the southern coastal waters is generally at a moderate or poor level.

Östersjöns övervakningsresor: Syresituationen i bottenvattnet är dålig i norra Östersjön och Finska vikens öppna hav30.10.2024 08:38:51 EET | Pressmeddelande

Finlands miljöcentrals (Syke) havsforskningsfartyg Aranda och kustövervakningsfartyget har återvänt från sensommarens övervakningsresor. Syresituationen i djupvattnet i Finska vikens öppna hav är fortfarande dålig och bottnarna är i allmänhet döda på djup över 60 meter. Den senaste saltvattenpulsen i slutet av förra året var inte tillräcklig för att förbättra syresituationen i huvudbassängens djupvatten. Bottenvikens tillstånd är fortfarande bättre än de sydligare havsområdena. Fosforhalten har dock ökat och syresituationen i Bottenhavets djupvatten har försämrats. Eutrofieringen i kustvattnen längs Finland södra kust är i allmänhet på en måttlig eller otillfredsställande nivå.

Itämeren seurantamatkat: Pohjien happitilanne heikko pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahden ulapalla30.10.2024 08:35:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Arandan ja rannikkoseurannan loppukesän seurantamatkojen tulokset ovat valmistuneet. Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko ja pohjat ovat pääsääntöisesti kuolleita yli 60 metrin syvyydessä. Viime vuoden lopun suolapulssi ei riittänyt parantamaan pääaltaan syvänteiden happitilannetta. Pohjanlahden tila on edelleen eteläisiä merialueita parempi. Sen fosforipitoisuus on kuitenkin kohonnut ja Selkämeren syvänteiden happitilanne heikentynyt. Eteläisten rannikkovesien rehevöityminen on lähes kauttaaltaan tyydyttävällä tai välttävällä tasolla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye