Suomen ortodoksinen kirkko saa ensimmäisen oman pyhänsä

Valamon luostarissa toimitetaan 31.5.–1.6. historialliset jumalanpalvelukset, joissa skeemaigumeni Johannes (1873–1958) liitetään pyhien joukkoon nimellä pyhittäjä Johannes Valamolainen. 

Suomen ortodoksinen kirkko on ollut tähän saakka ainoa ortodoksinen paikalliskirkko, jolla ei ole ollut yhtäkään kirkon hallinnollisen itsenäisyyden ajalla kanonisoitua ja kansallisuudeltaan kotoperäistä pyhää.

Tänä kesänä (12.–13.7.) pyhien joukkoon liitetään skeemaigumeni Johanneksen lisäksi myös Johannes Karhapää – tosin ennakkotiedoista poiketen nimellä pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen. 

Kts. taustauutinen: https://ort.fi/uutishuone/2018-11-30/skeemaigumeni-johannes-ja-johannes-karhapaa-pyhien-joukkoon

Valamossa toimitettaviin jumalanpalveluksiin osallistuvat kaikki Suomen ortodoksisen kirkon toimessa olevat piispat, Ruandan ja Burundin metropoliitta Innocentios sekä emeritus metropoliitta Panteleimon. 

Viimeinen muistopalvelus ja ikonin julkistaminen

Perjantaina kello 16 luostarin johtaja arkkimandriitta Sergei toimittaa skeemaigumeni Johanneksen haudalla viimeisen muistopalveluksen pyhien joukkoon liitettävälle. Palveluksessa rukoillaan myös hänen vanhempiensa, sisarustensa ja muiden edesmenneiden sukulaistensa puolesta. 

Kello 18 luostarin pääkirkossa alkaa metropoliitta Arsenin johdolla vigilia, jonka myötä alkaa pyhittäjä Johannes Valamolaisen julkinen liturginen kunnioittaminen. Palveluksen aluksi luetaan Ekumeenisen patriarkaatin Pyhän Synodin laatima pyhien joukkoon liittämisasiakirja.

Palveluksessa kuullaan ensi kertaa pyhittäjälle kirjoitetut jumalanpalvelustekstit ja kirkon keskelle tuodaan alttarissa siunattu pyhittäjä Johanneksen ikoni. 

Liturgia ja ristisaatto pyhittäjän jalanjäljillä 

Lauantaina kello 9 alkaen Valamon pääkirkossa toimitetaan pyhien joukkoon liittämisen juhlaliturgia. Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo pitää palveluksessa pyhittäjä Johannes Valamolaista koskevan opetuspuheen ja diakoni lukee hänen elämäkertansa.

Skeemaigumeni Johanneksen elämäkerta: https://ort.fi/uutishuone/2018-11-30/pyhittaja-johannes-valamolainen-1873-1958

Liturgian lopuksi toimitetaan ristisaatto, joka kulkee pääkirkolta pyhittäjän aikanaan asuttamien keljojen kautta vanhalle kirkolle ja sieltä takaisin pääkirkkoon. Ristisaaton aikana toimitetaan rukouspalvelus pyhittäjä Johannekselle. 

Kello 14 toimitetaan vielä akatistos pyhittäjä Johannes Valamolaiselle Valamon vanhassa kirkossa (Kaikkien Valamon pyhien kirkko). 

Painokuvaikoneita saatavilla, näyttely esillä kirjastossa

Pyhittäjä Johannes Valamolaisesta on maalattu kaksi ikonia, joista toinen asetetaan Valamon pääkirkkoon ja toinen Kaikkien Valamon pyhien kirkkoon. Molemmista ikoneista on tehty painokuvaikoneita ja niitä on pyhien joukkoon liittämisen juhlasta lähtien saatavilla Valamon luostarista.

Valamoon on hankittu myös reliikkiarkku, joka siunataan käyttöön perjantaina. Arkkuun sijoitetaan tässä vaiheessa joitakin pyhittäjä Johanneksen käyttämiä kirkollisia vaatekappaleita. Reliikkiarkku sijoitetaan Valamon pääkirkkoon kirkkosalin vasemmalle seinustalle.

Valamon kirjastossa on lisäksi avautunut näyttely, jossa on esillä pyhittäjälle kuulunutta esineistöä – esimerkiksi ikoneita, kirjoja, evankeliumikirja, rukousnauha ja mustekynä. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina.

Asiantuntijat paikalla Valamossa

Suomen ortodoksisen kirkon kanonisointityöryhmän työstä ja pyhien joukkoon liittämisen merkityksestä yleisesti osaa kertoa parhaiten Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni.

Pyhittäjä Johannes Valamolaisen elämäkertaa osaa avata parhaiten Valamon kilvoittelijoiden elämänvaiheisiin ja pyhittäjä Johanneksen kirjalliseen tuotantoon laajasti perehtynyt emeritus metropoliitta Panteleimon.

Pyhien joukkoon liittämisen merkityksestä Valamon luostarille kertoo mielellään luostarin johtaja, arkkimandriitta Sergei. 

Rovasti Sergius Collianderilla on puolestaan omakohtaisia muistoja pyhittäjä Johannes Valamolaisesta.

Kaikki edellä mainitut ovat paikalla Valamossa molempina päivinä.

Haastattelupyynnöt: Maria Hattunen (paitsi arkkimandriitta Sergei, jonka yhteystiedot ohessa)