ManpowerGroup

Suomen osaajapula nousi vaikeimpaan kategoriaan

Jaa

Suomessa osaajapula on yhdessä vuodessa kasvanut 20 prosenttiyksikköä – 67 % työantajista sanoo, että heillä on vaikeuksia löytää tarvittavaa osaamista.

• 67 % suomalaisista työnantajista kertoo vaikeuksista täyttää avoimia tehtäviä – vuonna 2018 luku oli vielä 47 %
• Pula hakijoista sekä osaamisen ja kokemuksen puute ovat pääsyitä sille, miksi työnantajat eivät löydä sopivia tekijöitä
• Nyt vaikeimmiksi koetaan ammattityöntekijöiden, myynnin & markkinoinnin sekä kuljetusalan ammattilaisten palkkaaminen

ManpowerGroup julkisti Talent Shortage Survey -tutkimuksensa juuri ennen viime viikon Davosin talousfoorumin alkua. Tuoreen kyselyn mukaan globaali osaajapula on lähes kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana ja on nyt pahimmillaan sen jälkeen, kun kyselyä alettiin tehdä 13 vuotta sitten. Kaikkiaan jo 54 % kyselyyn vastanneista yrityksistä raportoi pahenevista rekrytointivaikeuksista. Vuoden aikana henkilöstön löytäminen on hankaloitunut 33:ssa maassa 44:stä kyselyn maasta.

Suomen osaajapula on noussut vaikeimpaan kategoriaan, isojen talouksien rinnalle ja ohikin – esimerkiksi USA:ssa rekrytointivaikeuksista raportoi 69 % vastaajista, Saksassa ja Ruotsissa 64 % ja Japanissa 88 %. Monissa muissa Euroopan maissa osaajia löytyy vielä huomattavasti helpommin, esim. Norjassa osaajapulasta kärsii 33 % työnantajista, Isossa-Britanniassa 23 %, Ranskassa 36 %, Alankomaissa 37 % ja Sveitsissä 38 %.

Myös vaikeimmin täytettävien tehtävien järjestys on Suomessa muuttunut viimeisen vuoden aikana. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat nousseet toiseksi vaikeimmin rekrytoitavaksi ryhmäksi, ja IT-asiantuntijat ovat kavunneet listauksessa sijalle 4.

Vaikeimmin täytettävät työtehtävät Suomessa vuonna 2019:

  1. Ammattityöntekijät (esim. sähköasentajat, hitsaajat, mekaanikot)
  2. Myynti ja markkinointi (myyntiedustajat ja -päälliköt; graafiset suunnittelijat)
  3. Kuljetus ja logistiikka (tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen kuljettajat; jakelu)
  4. IT-asiantuntijat (tietoturva- ja verkkoasiantuntijat; tekninen tuki)
  5. Rakentaminen (rakennustyöntekijät)
  6. Laskentatoimi ja rahoitus (kirjanpitäjät, tilintarkastajat, rahoitusanalyytikot)
  7. Terveydenhoito (lääkärit ja sairaanhoitajat; muut terveydenhuollon ammattilaiset)  
  8. Esimiehet (työnjohtajat, tiiminvetäjät, tarkastajat)
  9. Hotelli- ja ravintola-ala (hotelli- ja ravintolatyöntekijät)
  10. Insinöörit (kemia; sähkö; maa- ja vesirakennus; konetekniikka)

Ratkaisuja osaamisvajeeseen haetaan nyt työelämän joustavuudesta ja eri sukupolvien tarpeiden ymmärtämisestä

Talent Shortage Surveyn yhteydessä ManpowerGroup on julkaissut myös toisen tutkimuksen, jossa on selvitetty työntekijöiden työelämäodotuksia, toiveita ja vaatimuksia. ”What Workers Want” -raportin viesti on selkeä: työnantajien pitää oppia ymmärtämään ja hyväksymään eri sukupolvien ja eri työuransa vaiheissa olevien työntekijöiden tarpeet ja elämäntilanteet nykyistä paremmin ja kehitettävä niihin mahdollisimman yksilöllisiä ratkaisuja.

”Perusasiat, kuten palkka, kehittyminen tai uramahdollisuudet, muodostavat edelleen tarvehierarkian perustan, mutta nykypäivän työelämässä ja merkitystaloudessa on kyse paljon muustakin”, sanoo ManpowerGroup Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola.  – Perustarpeiden rinnalla on jo pitkään vaikuttanut monia muita tekijöitä, jotka liittyvät työn ja vapaa-ajan tasapainoon, valinnanmahdollisuuksiin ja joustomahdollisuuksiin yleensä. Kun kilpailu työvoimasta ja osaajista on entisestään kiristynyt, näiden muiden tekijöiden painoarvo kasvaa – joissakin tapauksissa jopa palkkaa tärkeämmäksi.

Mitä työntekijät haluavat työuransa aikana

Yksi ratkaisu ei todellakaan sovi kaikille – jos ”sapluunamallit” ovat joskus toimineetkin, nyt työnantajien haaste on nopeasti oppia kuluttajakäyttäytymistä ja ymmärtää, minkälaisia eroja eri sukupolvien välillä on ja mitkä asiat puhuttelevat eri uravaiheissa ja elämäntilanteissa olevia työntekijöitä”, Kariola kiteyttää. Nuoremmat sukupolvet asettavat oman ainutkertaisen elämänsä etusijalle ja odottavat, että työnantaja kehittää heidän taitojaan ja uraansa, työhyvinvointiaan ja onnellisuuttaan sen lisäksi, että perusasiat ovat kilpailukykyisellä tasolla.

Kariolan mukaan tässä voidaan myös puhua myös siitä, että työnantajan olisi pystyttävä tekemään ihmisistä ”tulevaisuudenkestäviä” niin, että he pärjäävät yhä nopeammissa muutoksissa ja samalla parantavat työmarkkina-arvoaan tulevia työpaikkoja silmällä pitäen. Urapolut yhdellä työnantajalla lyhenevät, mutta työuran kokonaiskesto tullee olemaan nykyistä pidempi. Siksi tarvitaan myös enemmän joustavuutta ja taukoja, jotka mahdollistavat pidempään työelämässä pysymisen.

Seuraavassa tiivistelmä eri sukupolvia koskevista tutkimustuloksista:

Z-sukupolvi (18–24-vuotiaat) – raha on tärkeintä, erityisesti naisille

Z-sukupolvi on kunnianhimoista, se haluaa ansaita hyvin ja edistyä urallaan, mutta jo tässä iässä naiset ja miehet haluavat eri asioita.  Naisille palkka on kaksi kertaa tärkeämpi kuin seuraavaksi tärkein asia – taitojen kehittäminen. Miehet taas sanovat, että taidot ja ura merkitsevät melkein yhtä paljon kuin palkka. Kun työelämään siirtyy enemmän korkeakoulutettuja naisia kuin miehiä ensimmäisen kerran vuosikymmenten palkkaepätasa-arvon jälkeen, naiset tuntevat oikeutensa, ja rahalla on merkitystä.   

Y-sukupolvi (25–34-vuotiaat) – joustavuus on tärkeintä naisille, ja miehetkin pitävät siitä

Y-sukupolvi haluaa samoja asioita, mutta silti erilaisia. Sekä miehet että naiset haluavat joustavuutta ja haastavaa työtä. He ymmärtävät, että heillä on edessään pitkä työura, ”uramaraton” ja he haluavat ainutkertaisen elämänsä olevan tasapainossa. Vaikka naiset haluavat haasteellista työtä, sen on kuitenkin oltava joustavaa.  Naiset huolehtivat suurimmasta osasta perheeseen ja kotiin liittyvästä palkattomasta työstä, ja he tasapainottelevat erilaisten sitoumustensa välillä. Joustavuus on naisille kriittinen tekijä, miehille mukava lisä. 

X-sukupolvi (35–54-vuotiaat) – kaikille, jotka välittävät: joustavuus = hyvinvointi

Tässä vaiheessa työuraa tasapainottelu alkaa toden teolla. Miehet pitävät joustavuutta yhtä tärkeänä kuin naiset. He haluavat työpäivänsä alkavan ja päättyvän joustavasti. Miehet haluavat tehdä etätöitä joskus, mutta eivät koko aikaa, ja myös he haluavat oman osuutensa vanhempainlomasta. Kun Yhdysvalloissa on 52 miljoonaa työssäkäyvää vanhempaa ja 65,4 miljoonassa Euroopan unionin taloudessa on lapsia ja hoitovastuu ikääntyvästä väestöstä on lisääntymässä, on selvää, että joustavuus on yksi tärkeimmistä työtyytyväisyystekijöistä sekä miehille että naisille.

Suuret ikäluokat (55–64-vuotiaat ja vähintään 65-vuotiaat) – johtajista ja tiimeistä tykätään, ei niinkään oppimisesta

Suuria ikäluokkia innostaa hyvä palkka, haastava työ sekä joustavuus, joskin he asettavat johtajuuden ja tiimityön etusijalle. Johtajat ja työtoverit ovat erittäin tärkeitä. Vanhemmat työntekijät haluavat siirtää osaamistaan eteenpäin: yli 65-vuotiaita motivoi eniten se, että työllä on merkitystä. Uusien taitojen oppiminen ei ole yhtä tärkeää – suuret ikäluokat haluavat kehittyä yksilöinä, eivät vain työntekijöinä. Työnantajat eivät voi laskea sen varaan, että ikääntyvät työntekijät saisivat ylennyksiä tai palkankorotuksia. Järkevämpää on monipuolistaa henkilöstöstrategiaa ja tarjota räätälöityjä ratkaisuja, jotka puhuttelevat suurista ikäluokista niitä, jotka haluavat olla töissä pitempään.

Lisää tutkimustuloksia osaajapulasta Suomessa: https://tietopankki.manpower.fi/ratkaisuja-osaajapulaan-mita-tyontekijat-haluavat

Tietoa tutkimuksesta

ManpowerGroup tilasi kaksiosaisen tutkimuksen työmarkkinoiden osaamisvajeeseen liittyvistä haasteista organisaatioissa sekä ihmisten työhön liittyvistä asenteista ja odotuksista.

Infocorp suoritti kvantitatiivisen osaamispulaa koskevan tutkimuksen, johon osallistui yli 24 000 työnantajaa kuudelta eri toimialalta seuraavissa 44 maassa: Alankomaat, Argentiina, Australia, Costa Rica, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Espanja, Etelä-Afrikka, Guatemala, Hongkong, Intia, Irlanti, Iso-Britannia, Israel, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Kiina, Kolumbia, Kreikka, Kroatia, Meksiko, Norja, Panama, Peru, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Singapore, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Taiwan, Tšekin tasavalta, Turkki, Unkari, Uusi-Seelanti, ja Yhdysvallat.

Reputation Leaders suoritti kvantitatiivisen maailmanlaajuisen tutkimuksen, johon osallistui 14 091 työntekijää, miehiä ja naisia yhtä paljon. Tutkimus koski kaikkia aloja ja se tehtiin 15 maassa. Vastaajien ikä oli 18–79 vuotta, ja heistä osa (78 %) oli kokoaikatyössä, osa (13 %) teki osa-aikatyötä ja osa (12 %) keikkatöitä. Vastaajat edustivat kaikkia organisaatiotasoja ja erikokoisia organisaatioita. Kenttätutkimus tehtiin joulukuussa 2018 seuraavissa maissa: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Intia, Iso-Britannia, Israel, Italia, Japani, Meksiko, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matti Kariola, toimitusjohtaja, ManpowerGroup Oy sekä Henkilöstöpalveluyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja
matti.kariola@manpowergroup.fi
Puh. 040 824 0117

Mika Wilén, markkinointi- ja viestintäjohtaja
ManpowerGroup Oy
mika.wilen@manpowergroup.fi
p. 041 455 2970

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ManpowerGroup
ManpowerGroup
Porkkalankatu 20
00180 HELSINKI

020 1700 100https://www.manpowergroup.fi

Tietoa ManpowerGroupista

ManpowerGroup® on henkilöstö- ja työvoimaratkaisujen sekä ulkoistettujen palveluratkaisujen asiantuntija, kehittäjä ja tuottaja. Yhtiö työllistää joka päivä 600 000 ihmistä eri osaamisalueilla ja toimialoilla 80 maassa. Manpower®, Experis®, Right Management®, ManpowerGroup® Solutions ja Proservia palvelevat 400 000 asiakasorganisaatiota tarjoamalla niiden muuttuviin työvoimatarpeisiin kattavan valikoiman HR-ratkaisuja – henkilöstövuokrauksesta rekrytointiin ja ulkoistetuista palveluratkaisuista uramuutospalveluihin. Pohjoismaissa ja Baltiassa yhtiö on markkinajohtaja. Vuonna 2019 ManpowerGroup valittiin kymmenennen kerran World’s Most Ethical Companies® -listalle sekä 17. kerran Fortune’s Most Admired Companies -yhtiöksi. Lue lisää yhtiön toiminnasta ja palveluista osoitteessa www.manpowergroup.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ManpowerGroup

ManpowerGroupin työmarkkinabarometri: suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet pessimistisiä koronakriisin keskellä9.6.2020 05:30:00 EESTTiedote

HELSINKI 9.6.2020. ManpowerGroupin työmarkkinabarometri vuoden 2020 kolmannelle vuosineljännekselle on julkaistu tänään. Barometrin tulosten perusteella työllistämisaikeet heikkenevät merkittävästi heinä-syyskuulle. Henkilöstömäärän muutoksen saldoluku on -6, mikä on heikoin tulos sen jälkeen, kun tutkimusta alettiin Suomessa tehdä vuonna 2012. Rekrytointiaikeet heikkenevät 12 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä ja 14 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Puolet työnantajista sanoo Covid-19:n vaikuttaneen kielteisesti liiketoimintaan; puolet myös arvioi, että rekrytointi palaisi ennalleen aikaisintaan 10 kuukauden kuluttua.

ManpowerGroupin työmarkkinabarometri: suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet pitävät pintansa10.3.2020 05:00:00 EETTutkimus

HELSINKI 10.3.2020. ManpowerGroupin työmarkkinabarometri vuoden 2020 toiselle vuosineljännekselle on julkaistu tänään. Barometrin tulosten perusteella työllistämisaikeet säilyvät kohtalaisen toiveikkaina myös huhti-kesäkuussa. Henkilöstömäärän muutoksen saldoluku on positiivinen kaikilla tutkituilla toimialoilla. Vahvimmat työllistämisaikeet raportoidaan tällä kertaa rahoitus- ja vakuutusalalta (+18) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (+16). Alueista parhaassa vedossa on Etelä-Suomi, jossa indikaattori on +9.

Työmarkkinabarometri: työnantajien rekrytointiaikeet pysyvät ennallaan6.8.2019 00:00:00 EESTTiedote

ManpowerGroupin työmarkkinabarometrin mukaan suomalaiset työnantajat arvioivat palkkaavansa työvoimaa tasaiseen tahtiin seuraavan vuosineljänneksen aikana. Toimialoista teollisuus, rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöala sekä liike-elämän palvelut ennustavat suurinta työvoiman kasvua. Suomi on kuitenkin jakautunut voimakkaasti kahtia, ja lännessä tilanne näyttäytyy työnhakijoille erittäin hyvänä. Itä-Suomessa työllisyysodotukset ovat puolestaan miinuksella ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme