Suomen Pankki

Suomen Pankki asetti ilmastotavoitteen sijoitussalkulleen – hiilineutraalisuuteen pyritään viimeistään vuoteen 2050 mennessä

Jaa

Suomen Pankki on päättänyt omalle sijoitustoiminnalleen asetettavasta ilmastotavoitteesta, jonka avulla hallitaan sijoitussalkkuun kohdistuvia riskejä. Tavoitteena on hiilineutraalisuus viimeistään vuonna 2050. "Suomen Pankki on mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutoksen erilaisiin vaikutuksiin varautumisella pienennämme siirtymä- ja häntäriskejä ja siten tavoittelemme parempaa tuotto-riskisuhdetta sijoituksillemme. Käytännössä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää rahavirtojen kanavoimista vähähiilisiin kohteisiin, jolloin myös salkun hiilijalanjälki pienenee", sanoo sijoitustoiminnasta vastaava johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Osake- ja yrityslainasijoitusten osalta hiilineutraalisuustavoite on mahdollista saavuttaa jo ennen koko salkkua[1] koskevaa vuoden 2050 tavoitetta. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomen Pankki valmistelee ilmastotiekartan ja välitavoitteita, jotka julkistetaan myöhemmin. Osana välitavoitteita rajoitetaan sijoituksia esimerkiksi fossiilisia polttoaineita tuottaviin yrityksiin sekä siirrytään asteittain osakesijoituksissa kohti vähähiilisiä ja Pariisin ilmastonsopimuksen mukaisia sijoitustuotteita. Epäsuorissa sijoituksissa valitaan varainhoitajia tai tuotteita, joilla on uskottavat ilmastotavoitteet, ja näiden tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti sijoituksen aikana. Alkuvaiheen raja-arvoja, omaisuuslajikohtaisia välitavoitteita ja välitavoitteiden aikatauluja tarkennetaan myöhemmin.

Suomen Pankin sijoituksista merkittävä osa on keskuspankkitehtävien hoitamiseen kuuluvaa valuuttavarantoa eri valtioiden joukkovelkakirjalainojen muodossa. Koko salkkua koskevan tavoitteen saavuttaminen edellyttää valtioiden aktiivisia toimia Pariisin ilmastosopimuksen sitoutumisten noudattamiseksi. Suomen Pankki jatkaa osaltaan julkista keskustelua, jotta ilmastonmuutoksen torjuntaan ja päätöksenteon tueksi tarvittavan tiedon määrä ja vertailukelpoisuus lisääntyvät.

Hiilineutraalisuuslaskennassa otetaan huomioon Kioton protokollassa määriteltyjä kasvihuonekaasupäästöjä. Alkuvaiheessa laskennassa otetaan huomioon sijoituskohteiden suorat päästöt (scope 1) ja ostetun energian päästöt (scope 2). Laskennan kehittyessä myös epäsuorat päästöt (scope 3) voidaan ottaa laskennassa huomioon.

Suomen Pankin oman sijoitustoiminnan tavoitteena on täyttää keskuspankeille asetetut vaatimukset varallisuuden likvidiydestä, turvallisuudesta ja tuotosta. Näiden perinteisten sijoitustoiminnan keskuspankkitavoitteiden lisäksi Suomen Pankki on asettanut vastuullisuuden neljänneksi omaa sijoitustoimintaansa ohjaavaksi tavoitteeksi.

Vastuullisuuden huomioimisella voidaan hallita paremmin muun muassa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä vastata kasvaviin odotuksiin keskuspankin oman sijoitustoiminnan vaikutuksista. "Olemme sitoutuneet vastuulliseen sijoitustoimintaan myös allekirjoittamalla YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet loppuvuodesta 2019. Niiden mukaisesti huomioimme ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät sijoitustoiminnassamme", sanoo johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Suomen Pankki on osana eurojärjestelmää jo aiemmin tänä vuonna sitoutunut raportoimaan ilmastoriskeistä yhtenäisellä menetelmällä muiden euroalueen keskuspankkien ja EKP:n kanssa, laskemaan oman sijoitusvarallisuutensa hiilijalanjäljen sekä julkistamaan siitä laskelmia. Eurojärjestelmän yhteispäätös koski EKP:n ja euroalueen keskuspankkien oman rahoitusvarallisuuden euromääräisiä sijoituksia. Suomen Pankki on päättänyt raportoida sijoituksistaan yhteispäätöstä laajemmin ottamalla raportointiin mukaan euromääräisten sijoitusten ulkopuolisia omaisuuseriä. Suomen Pankki arvioi, että tietoja omien sijoituksien hiilijalanjäljestä voidaan julkistaa vuoden 2022 aikana.

Lisätietoja antaa johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske, puh. 09 183 2070.

Lue lisää vastuullisesta sijoittamisesta

[1] Tavoite koskee koko omaa sijoitussalkkua pois lukien kulta, jolle ei ole vielä olemassa kansainvälisesti hyväksyttyä hiilijalanjäljen laskentatapaa.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Penningpolitiken stöder en hållbar ekonomisk återhämtning och förbättrade inflationsutsikter16.9.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Den globala ekonomin återhämtar sig från pandemin understödd av en stigande vaccinationstäckning och den ekonomiska politiken. Den branta nedgången övergår i år i en uppgång på 6 %. ”Den ekonomiska tillväxten i euroområdet är nu kraftig, men stöd från den ekonomiska politiken behövs fortfarande. Produktionsflaskhalsar i förening med eventuella nya virusvarianter och en låg vaccinationstäckning i de framväxande länderna kastar en skugga över utsikterna”, säger chefdirektör Olli Rehn. Kraftiga penningpolitiska och offentliga åtgärder har minskat de ekonomiska skadorna på längre sikt. Penningpolitiken har bidragit till fortsatt lätta finansieringsvillkor samtidigt som centralbankernas balansräkningar har vuxit. De lätta finansieringsvillkoren i förening med offentliga stödåtgärder har underlättat tillgången till kredit för företag och hushåll. Ökningen i den offentliga skuldsättningen är därför kraftigare än vid kriser. Inflationen saktade in i början av coronakrisen. Den stigande inflati

Monetary policy supporting sustainable economic recovery and a brighter outlook for inflation16.9.2021 11:00:00 EEST | Press release

The global economy will recover from the COVID-19 pandemic, bolstered by increasing vaccination coverage and support from economic policy. The steep contraction will give way to growth of 6% this year. ‘Euro area growth is robust, but it still needs support from economic policy. The outlook is overshadowed by production bottlenecks, the possibility of new virus variants as well as low vaccination rate in the developing world,’ notes Bank of Finland Governor Olli Rehn. Strong monetary and fiscal policy measures have reduced the longer-term economic scars in many countries. Monetary policy has helped maintain favourable financing conditions, while central bank balance sheets have expanded. Favourable financing conditions and public support measures have facilitated business and household access to credit. Growth in general government debt will thus be more marked than during crises on average. Inflation was subdued during the early phase of the COVID crisis. In the present year, euro are

Rahapolitiikka tukee talouden kestävää elpymistä ja inflaationäkymien paranemista16.9.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Maailmantalous elpyy koronapandemiasta rokotekattavuuden nousun ja talouspolitiikan tukemana. Jyrkkä supistuminen vaihtuu 6 prosentin kasvuksi tänä vuonna. "Euroalueella talouskasvu on nyt vahvaa, mutta vielä ei pärjätä ilman talouspolitiikan tukea. Näkymiä varjostavat tuotantokapeikot sekä uusien virusmuunnosten mahdollisuus ja kehittyvien maiden alhainen rokotekattavuus", sanoo pääjohtaja Olli Rehn. Voimakkaat rahapoliittiset ja julkisen talouden toimet ovat vähentäneet pidemmän aikavälin vaurioita kansantalouksille. Rahapolitiikan avulla rahoitusolot on pidetty kevyinä, ja samalla keskuspankkien taseet ovat kasvaneet. Kevyet rahoitusolot sekä julkiset tukitoimet ovat tukeneet yritysten ja kotitalouksien luotonsaantia. Julkinen velka eri maissa kasvaakin enemmän kuin kriiseissä keskimäärin. Inflaatio vaimeni koronakriisin alkuvaiheessa. Tänä vuonna euroalueen inflaatiota on voimistanut alhainen hintataso vertailuajankohtana, raaka-aineiden hintojen nousu sekä tuotantokapeikot. Näiden

BOFIT Forecasts for Russia and China 2021–202316.9.2021 11:00:00 EEST | Uutinen

The Bank of Finland Institute for Emerging Economies (BOFIT) released today (16 September) its semi-annual forecasts for the Russian and Chinese economies. The autumn 2021 forecasts cover the period 2021–2023. The forecast for the Russian economy has been revised upward on improved prospects for global economic growth and Russian exports. Oil prices and the expectations are also higher than in March. GDP should rise more than 3.5 % this year from last year’s low basis, before settling in 2022−2023 to slightly over 2.5 % p.a. on average. Several uncertainties surround the forecast. There could be unexpected changes in the course of the covid pandemic, global growth and oil prices. The return of international travel and the release of assets piled up by households last year can also significantly affect private consumption. Improved government revenues create opportunities for more generous budget spending. Chinese on-yearGDP growth rises to about 8 % this year due to rapid recovery and

BOFIT: Venäjä- ja Kiina-ennusteet vuosiksi 2021‒202316.9.2021 11:00:00 EEST | Uutinen

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) julkaisi tänään (16.9.) puolivuosittain päivitettävät ennusteensa Venäjän ja Kiinan talouksille. Syksyn 2021 ennusteet kattavat vuodet 2021–2023. Venäjän talouden ennustetta on korotettu mm. siksi, että maailmantalouden ja Venäjän viennin näkymät ovat parantuneet, öljyn hinta on noussut ja odotukset sen laskusta ovat lieventyneet. BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna yli 3,5 % lamavuodesta 2020. Kasvu hidastuu vuosina 2022−2023 runsaaseen 2,5 prosenttiin vuodessa. Merkittäviä ennuste-epävarmuuksia on useita. Koronaviruksen väistymiseen, maailmantalouden kasvuun ja öljyn hintaan voi tulla ennakoimattomia muutoksia. Ulkomaanmatkailun palautuminen ja kotitalouksille viime vuonna kertyneiden varojen purkautuminen voivat vaikuttaa yksityiseen kulutukseen merkittävästi. Julkisen talouden tulojen nousu antaa tilaa lisätä budjettimenoja. Kiinan talouskasvu tulee tänä vuonna olemaan noin 8 % talouden nopean toipumisen ja alhaisen vertail

Muistutuskutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus kansainvälisen talouden näkymistä ja rahapolitiikasta14.9.2021 12:35:53 EEST | Kutsu

Miten kansainvälinen talous toipuu pandemiasta ja mitä erityispiirteitä koronakriisissä on aikaisempiin talouskriiseihin verrattuna? Miltä inflaatiokehitys näyttää EKP:n uudistuneen rahapolitiikan strategian valossa? Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja toimistopäällikkö Hanna Freystätter käyvät läpi mm. näitä kysymyksiä tiedotustilaisuudessa torstaina 16.9.2021 klo 11.00. Samassa yhteydessä julkaistaan kansainvälisen talouden näkymiä ja euroalueen rahapolitiikkaa käsittelevä Euro & talous -julkaisu. Tilaisuuteen voi osallistua ensisijaisesti verkossa osoitteessa www.mediaserver.fi/live/bof. (Huom. Avaa linkki jollain muulla kuin Internet Explorer -selaimella.) Pyydämme median edustajia ilmoittautumaan tiedotustilaisuuteen sekä embargolistalle viimeistään tiistaina 14.9. klo 16.00 tämän linkin kautta: Ilmoittautuminen TV-kuvaustarpeista pyydämme olemaan etukäteen yhteydessä ryhmäpäällikkö Iina Larioon, iina.lario@bof.fi, puh. 09 183 2689. Median edustajien on mahdollista esittää kysym

Konsumtionskredit- och snabblåneföretagens andel av hushållens konsumtionskrediter liten14.9.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Vid utgången av juni 2021 uppgick det utestående beloppet av lån till finländska hushåll beviljade av övriga finansinstitut till 4,6 miljarder euro och utlåningen bestod nästan i sin helhet av konsumtionskrediter. Genomsnittsräntan på utlåningen var 5,1 %. Räntan på de beviljade lånen skiljer sig emellertid stort mellan olika aktörer. De aktörer som beviljar huvudsakligen fordonsfinansiering står för merparten (79 %) av utlåningen från övriga finansinstitut till hushåll. Andra aktörer i gruppen övriga finansinstitut som beviljar lån till hushåll är exempelvis konsumtionskredit- och snabblåneföretag, bankernas finansbolag och pantlåneinrättningar. Konsumtionskredit- och snabblåneföretagens lånefordringar har minskat Det utestående beloppet av lån till finländska hushåll beviljade av konsumtionskredit- och snabblåneföretag uppgick vid utgången av juni 2021 till 220 miljoner euro. Utlåningen har enligt uppskattningar minskat betydligt efter 2019. I september 2019 infördes ett räntetak[1]

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme