Suomen Pankki asetti ilmastotavoitteen sijoitussalkulleen – hiilineutraalisuuteen pyritään viimeistään vuoteen 2050 mennessä
Suomen Pankki on päättänyt omalle sijoitustoiminnalleen asetettavasta ilmastotavoitteesta, jonka avulla hallitaan sijoitussalkkuun kohdistuvia riskejä. Tavoitteena on hiilineutraalisuus viimeistään vuonna 2050. "Suomen Pankki on mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutoksen erilaisiin vaikutuksiin varautumisella pienennämme siirtymä- ja häntäriskejä ja siten tavoittelemme parempaa tuotto-riskisuhdetta sijoituksillemme. Käytännössä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää rahavirtojen kanavoimista vähähiilisiin kohteisiin, jolloin myös salkun hiilijalanjälki pienenee", sanoo sijoitustoiminnasta vastaava johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.
Osake- ja yrityslainasijoitusten osalta hiilineutraalisuustavoite on mahdollista saavuttaa jo ennen koko salkkua[1] koskevaa vuoden 2050 tavoitetta. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomen Pankki valmistelee ilmastotiekartan ja välitavoitteita, jotka julkistetaan myöhemmin. Osana välitavoitteita rajoitetaan sijoituksia esimerkiksi fossiilisia polttoaineita tuottaviin yrityksiin sekä siirrytään asteittain osakesijoituksissa kohti vähähiilisiä ja Pariisin ilmastonsopimuksen mukaisia sijoitustuotteita. Epäsuorissa sijoituksissa valitaan varainhoitajia tai tuotteita, joilla on uskottavat ilmastotavoitteet, ja näiden tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti sijoituksen aikana. Alkuvaiheen raja-arvoja, omaisuuslajikohtaisia välitavoitteita ja välitavoitteiden aikatauluja tarkennetaan myöhemmin.
Suomen Pankin sijoituksista merkittävä osa on keskuspankkitehtävien hoitamiseen kuuluvaa valuuttavarantoa eri valtioiden joukkovelkakirjalainojen muodossa. Koko salkkua koskevan tavoitteen saavuttaminen edellyttää valtioiden aktiivisia toimia Pariisin ilmastosopimuksen sitoutumisten noudattamiseksi. Suomen Pankki jatkaa osaltaan julkista keskustelua, jotta ilmastonmuutoksen torjuntaan ja päätöksenteon tueksi tarvittavan tiedon määrä ja vertailukelpoisuus lisääntyvät.
Hiilineutraalisuuslaskennassa otetaan huomioon Kioton protokollassa määriteltyjä kasvihuonekaasupäästöjä. Alkuvaiheessa laskennassa otetaan huomioon sijoituskohteiden suorat päästöt (scope 1) ja ostetun energian päästöt (scope 2). Laskennan kehittyessä myös epäsuorat päästöt (scope 3) voidaan ottaa laskennassa huomioon.
Suomen Pankin oman sijoitustoiminnan tavoitteena on täyttää keskuspankeille asetetut vaatimukset varallisuuden likvidiydestä, turvallisuudesta ja tuotosta. Näiden perinteisten sijoitustoiminnan keskuspankkitavoitteiden lisäksi Suomen Pankki on asettanut vastuullisuuden neljänneksi omaa sijoitustoimintaansa ohjaavaksi tavoitteeksi.
Vastuullisuuden huomioimisella voidaan hallita paremmin muun muassa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä vastata kasvaviin odotuksiin keskuspankin oman sijoitustoiminnan vaikutuksista. "Olemme sitoutuneet vastuulliseen sijoitustoimintaan myös allekirjoittamalla YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet loppuvuodesta 2019. Niiden mukaisesti huomioimme ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät sijoitustoiminnassamme", sanoo johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.
Suomen Pankki on osana eurojärjestelmää jo aiemmin tänä vuonna sitoutunut raportoimaan ilmastoriskeistä yhtenäisellä menetelmällä muiden euroalueen keskuspankkien ja EKP:n kanssa, laskemaan oman sijoitusvarallisuutensa hiilijalanjäljen sekä julkistamaan siitä laskelmia. Eurojärjestelmän yhteispäätös koski EKP:n ja euroalueen keskuspankkien oman rahoitusvarallisuuden euromääräisiä sijoituksia. Suomen Pankki on päättänyt raportoida sijoituksistaan yhteispäätöstä laajemmin ottamalla raportointiin mukaan euromääräisten sijoitusten ulkopuolisia omaisuuseriä. Suomen Pankki arvioi, että tietoja omien sijoituksien hiilijalanjäljestä voidaan julkistaa vuoden 2022 aikana.
Lisätietoja antaa johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske, puh. 09 183 2070.
Lue lisää vastuullisesta sijoittamisesta
[1] Tavoite koskee koko omaa sijoitussalkkua pois lukien kulta, jolle ei ole vielä olemassa kansainvälisesti hyväksyttyä hiilijalanjäljen laskentatapaa.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme