Suomen Pankki asetti ilmastotavoitteen sijoitussalkulleen – hiilineutraalisuuteen pyritään viimeistään vuoteen 2050 mennessä

Suomen Pankki on päättänyt omalle sijoitustoiminnalleen asetettavasta ilmastotavoitteesta, jonka avulla hallitaan sijoitussalkkuun kohdistuvia riskejä. Tavoitteena on hiilineutraalisuus viimeistään vuonna 2050. "Suomen Pankki on mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutoksen erilaisiin vaikutuksiin varautumisella pienennämme siirtymä- ja häntäriskejä ja siten tavoittelemme parempaa tuotto-riskisuhdetta sijoituksillemme. Käytännössä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää rahavirtojen kanavoimista vähähiilisiin kohteisiin, jolloin myös salkun hiilijalanjälki pienenee", sanoo sijoitustoiminnasta vastaava johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Osake- ja yrityslainasijoitusten osalta hiilineutraalisuustavoite on mahdollista saavuttaa jo ennen koko salkkua[1] koskevaa vuoden 2050 tavoitetta. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomen Pankki valmistelee ilmastotiekartan ja välitavoitteita, jotka julkistetaan myöhemmin. Osana välitavoitteita rajoitetaan sijoituksia esimerkiksi fossiilisia polttoaineita tuottaviin yrityksiin sekä siirrytään asteittain osakesijoituksissa kohti vähähiilisiä ja Pariisin ilmastonsopimuksen mukaisia sijoitustuotteita. Epäsuorissa sijoituksissa valitaan varainhoitajia tai tuotteita, joilla on uskottavat ilmastotavoitteet, ja näiden tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti sijoituksen aikana. Alkuvaiheen raja-arvoja, omaisuuslajikohtaisia välitavoitteita ja välitavoitteiden aikatauluja tarkennetaan myöhemmin.

Suomen Pankin sijoituksista merkittävä osa on keskuspankkitehtävien hoitamiseen kuuluvaa valuuttavarantoa eri valtioiden joukkovelkakirjalainojen muodossa. Koko salkkua koskevan tavoitteen saavuttaminen edellyttää valtioiden aktiivisia toimia Pariisin ilmastosopimuksen sitoutumisten noudattamiseksi. Suomen Pankki jatkaa osaltaan julkista keskustelua, jotta ilmastonmuutoksen torjuntaan ja päätöksenteon tueksi tarvittavan tiedon määrä ja vertailukelpoisuus lisääntyvät.

Hiilineutraalisuuslaskennassa otetaan huomioon Kioton protokollassa määriteltyjä kasvihuonekaasupäästöjä. Alkuvaiheessa laskennassa otetaan huomioon sijoituskohteiden suorat päästöt (scope 1) ja ostetun energian päästöt (scope 2). Laskennan kehittyessä myös epäsuorat päästöt (scope 3) voidaan ottaa laskennassa huomioon.

Suomen Pankin oman sijoitustoiminnan tavoitteena on täyttää keskuspankeille asetetut vaatimukset varallisuuden likvidiydestä, turvallisuudesta ja tuotosta. Näiden perinteisten sijoitustoiminnan keskuspankkitavoitteiden lisäksi Suomen Pankki on asettanut vastuullisuuden neljänneksi omaa sijoitustoimintaansa ohjaavaksi tavoitteeksi.

Vastuullisuuden huomioimisella voidaan hallita paremmin muun muassa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä vastata kasvaviin odotuksiin keskuspankin oman sijoitustoiminnan vaikutuksista. "Olemme sitoutuneet vastuulliseen sijoitustoimintaan myös allekirjoittamalla YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet loppuvuodesta 2019. Niiden mukaisesti huomioimme ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät sijoitustoiminnassamme", sanoo johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Suomen Pankki on osana eurojärjestelmää jo aiemmin tänä vuonna sitoutunut raportoimaan ilmastoriskeistä yhtenäisellä menetelmällä muiden euroalueen keskuspankkien ja EKP:n kanssa, laskemaan oman sijoitusvarallisuutensa hiilijalanjäljen sekä julkistamaan siitä laskelmia. Eurojärjestelmän yhteispäätös koski EKP:n ja euroalueen keskuspankkien oman rahoitusvarallisuuden euromääräisiä sijoituksia. Suomen Pankki on päättänyt raportoida sijoituksistaan yhteispäätöstä laajemmin ottamalla raportointiin mukaan euromääräisten sijoitusten ulkopuolisia omaisuuseriä. Suomen Pankki arvioi, että tietoja omien sijoituksien hiilijalanjäljestä voidaan julkistaa vuoden 2022 aikana.

Lisätietoja antaa johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske, puh. 09 183 2070.

Lue lisää vastuullisesta sijoittamisesta

[1] Tavoite koskee koko omaa sijoitussalkkua pois lukien kulta, jolle ei ole vielä olemassa kansainvälisesti hyväksyttyä hiilijalanjäljen laskentatapaa.