Suomen Pankki kartoitti ensimmäistä kertaa laajasti talousosaamistyötä
Monet eri tahot tekevät työtä suomalaisten talousosaamisen edistämiseksi, mutta yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja yritysten välillä voisi tehdä tehokkaammin. Tämä käy ilmi Suomen Pankin tuoreesta kartoitusraportista.
Raportti perustuu keväällä 2020 Suomen Pankin talousosaamishankkeen verkostolle lähettämään kyselyyn. Siinä selvitettiin organisaatiokohtaisesti ja toiminnoittain käynnissä olevaa talousosaamisen edistämistoimintaa. Kyselyyn vastasivat kaikki keskeiset toimijat, yhteensä 46 organisaatiota. Talousosaamisen edistämisen toimintamuotoja raportoitiin yhteensä 141 kappaletta.
Kartoitusraportin mukaan talousosaamisen edistämistä on kohdennettu hyvin paljon kouluihin ja nuoriin. Kaikki kansalaiset tarvitsevat kuitenkin matalan kynnyksen ennakoivia neuvontapalveluita oman talouden valinta- ja päätöksentekotilanteisiin. Myös ammattilaiset tarvitsevat tietoa muiden toiminnasta. Olemassa olevan tiedon ja palveluiden löydettävyyttä tulee raportin mukaan parantaa. Kysely osoitti puolueettoman paikan tarpeen tiedon jakamiselle. Palveluita ja materiaaleja tulee olla tarjolla eri kielillä sekä selkokielisesti.
Projektipäällikkö Anu Raijaksen mukaan koronapandemian poikkeusolosuhteet toivat esille tarpeen vuorovaikutuksellisen etätoiminnan sekä digitaalisten materiaalien ja palveluiden kehittämiselle. ”Digitaaliseen ympäristöön siirtyminen on järkevää muutoinkin. Se on kustannustehokasta, koska sillä voidaan tavoittaa suuria ihmismääriä”, Anu Raijas sanoo.
Kartoituskyselyn mukaan talousosaamistyössä yhteistyö on melko hyvin toimivaa ja sujuvaa ja sitä tehdään yli sektorirajojen. Usein se on kuitenkin pisteittäisistä ja valikoitujen toimijoiden välistä. ”Yhteistyö on pitkälti keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja yhteistyötä tehdään pääsääntöisesti vanhojen tuttujen toimijoiden kanssa. Yhteistyön eri tahojen välillä todettiin olevan varsin hyvin toimivaa ja sujuvaa; erityisesti yhteishankkeet koettiin toimiviksi yhteistyömuodoiksi. Tehokkaammalla yhteistyöllä ja koordinaatiolla voitaisiin kuitenkin saavuttaa vielä parempia tuloksia”, Anu Raijas korostaa.
Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen totesi raportin julkistamisseminaarissa, että Suomen talouden ennustetaan supistuvan jopa seitsemän prosenttia vuonna 2020 ja talouden toipumisen tulevina vuosina olevan hidasta. ”On selvää, että tämä tulee vaikuttamaan monen kansalaisen talouteen. Talouden laskusuhdanteessa työttömyyden odotetaan kasvavan ja sen myötä käytettävissä olevien tulojen supistuvan. Tämä yhdessä luottamuksen heikkenemisen kanssa pitää ihmiset varovaisina kulutuksessa ja taloudellisissa sitoumuksissa. Siksi juuri näinä aikoina on tärkeää, että kansalaiset saavat tukea taloudenhoitoonsa myös talousosaamista vahvistamalla”, Marja Nykänen painotti.
Kartoitusraporttia hyödynnetään syksyn aikana Suomen Pankin talousosaamishankkeessa, jossa laaditaan ehdotus talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi.
Lisätietoja: Anu Raijas, vanhempi neuvonantaja, projektipäällikkö, puh. 09 183 2625.
Linkkejä:
Kartoitus talousosaamisen edistämistoiminnasta Suomessa vuonna 2020. Suomen Pankin Yleistajuiset selvitykset.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme