Suomen sisällissodan taustalla oli vuosien vihapuhe

Touko Perko: Kaksi vapaussotaa – Viha, vallankumous, terrori ja uuden alku 1905–1919

Julkaisuvapaa 27.9.2022

Vuoden 1918 sisällissotaa seuranneina vuosikymmeninä voittajaosapuoli korosti konfliktin vapaussotaluonnetta: se alleviivasi saavutettua itsenäisyyttä ja vei huomion pois valkoisesta terrorista. Väinö Linnan fiktiivisen Täällä Pohjantähden alla -romaanin ja 1960-luvun uuden historiantutkijapolven myötä kuva sisällissodasta muuttui ja punainen näkökulma alettiin ottaa laajemmin huomioon. Samalla sotaa edeltävien vuosien luokkataisteluhenki, agitaatio ja jo vuonna 1917 alkanut vallankumouksellinen väkivalta unohtuivat: yleisesti jaetuissa mielikuvissa sota oli syttynyt kuin tyhjästä tammikuussa 1918. Tapahtumia kutsuttiin esimerkiksi punakapinaksi tai kansalaissodaksi, mutta aikalaispuheissa myös punaiset kävivät vapaussotaa.

Professori Touko Perko pureutuu tietokirjassaan ajatteluun, kirjoituksiin, puheisiin ja tekoihin, jotka johtivat väkivaltaan. Sodan juuret ulottuvat suurlakkoon 1905 ja Viaporin kapinaan 1906. Kiihkeät puheet synnyttivät vihaa, joka purkautui raakuuksiin marraskuun 1917 yleislakon aikana ja räjähti sitten sisällissodaksi teloituksineen, kostoineen ja vankileireineen. Systemaattinen terrori oli niin punaisten kuin valkoistenkin tapa käydä sotaa, ja vielä sen jälkeenkin sekä voittajat että Venäjälle paenneet punaiset vaativat kovia otteita.

Kaksi vapaussotaa kertoo myös yhteiskunnan normalisoitumisesta. Siinä merkittävä rooli oli sosialistien uudella johdolla, joka oli pysytellyt sodan ulkopuolella. Väinö Tannerin uusi SDP pystyi aloittamaan toimintansa Helsingissä päämajaansa vuoden 1918 lopulle pitäneen saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin tukemana.

Vuosien 1917–1918 väkivalta nähdään edelleen ilmiönä, joka vain tapahtui. Kaksi vapaussotaa pureutuu asiantuntevasti ja objektiivisesti väkivallan syihin, tapahtumien kulkuun ja seurauksiin.

Professori, FT Touko Perko (s. 1941) on toiminut Suomen historian tutkijana ja opettajana Turun yliopistossa, journalistiikan professorina Jyväskylän yliopistossa, Alkio-opiston rehtorina, Keskipohjanmaan päätoimittajana, Keskisuomalaisen varapäätoimittajana, Sotahistoriallisen aikakauskirjan päätoimittajana ja Valion historiankirjoittajana. Hän on julkaissut yli 20 tutkimusta ja tietokirjaa, viimeksi nobelisti A.I. Virtasen elämäkerran Mies, liekki ja unelma (Otava 2015) sekä teoksen Haastaja Saksasta – von der Goltz ja Mannerheim 1918 (Docendo 2018).

Arvostelukappaleet, haastattelupyynnöt, lisätiedot: hanna-leena.soisalo@atena.fi