Suomen suojelualueverkostossa täydennettävää
8.6.2022 14:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Nämä ja monet muut metsiä, soita, kallioita ja kivikoita, rannikkoa, tuntureita, sisävesiä ja niiden rantoja, perinnebiotooppeja ja Itämerta koskettavat huomiot löytyvät tänään julkistetusta, monimuotoisuuden turvaamisen painopisteitä selvittäneestä raportista.
Suomen ympäristökeskus SYKEn johdolla toteutetun laajan selvityksen pohjalla on tarve kehittää Suomen suojelualueverkostoa EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden mukaisesti siten, että suojelualueet sekä maalla että merellä kattavat 30 % EU:n pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteesta kolmannes (10 %) tulee suojella tiukasti, mukaan luettuna kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Nykyinen suojelualueverkosto kattaa Suomessa noin 13 % maa- ja 12 % meripinta-alasta.
Tiedon tasossa edelleen parannettavaa
Selvityksen tulokset osoittavat, että uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja jää runsaasti nykyisen suojelualueverkoston ulkopuolelle. Etenkin maankäytön muutosten, kuten metsätaloustoimien, ojittamisen tai rakentamisen uhkaamat lajit ja luontotyypit hyötyisivät lisäsuojelusta. Sen sijaan ilmastonmuutosta ei suojelulla pystytä torjumaan.
”Työssä tunnistettiin monenlaisia maankäytön ohjauksen ja luonnonhoidon keinoja, joita tulisi toteuttaa suojelutoimien rinnalla monimuotoisuuskadon pysäyttämiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä on tässä työkalupakissa ehdottomasti mukana”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, projektipäällikkö Saija Kuusela SYKEstä.
Lisäksi listattiin merkittävimpiä tietopuutteita, joita pyritään hankkeen jatkotyössä ainakin osittain paikkaamaan. Luontotyyppien sijaintiin ja kuntoon liittyvät paikkatietoaineistot ovat monilta osin puutteellisia, ja uhanalaisten lajien esiintymätietoa kaivattaisiin enemmän olemassa olevien suojelualueiden ulkopuolelta.
Suojelutarpeita eniten Etelä- ja Keski-Suomessa
Suomen nykyinen suojelualueverkosto painottuu voimakkaasti Pohjois-Suomeen. Metsien, soiden, kallioiden ja kivikoiden, sisävesien ja rantojen sekä perinnebiotooppien osalta suurimmat suojelutarpeet ovat Metsä-Lapin eteläpuolella. Rannikon ja Itämeren osalta suojelutarpeita tunnistettiin laajalti Suomenlahdella, Ahvenanmaalla, Saaristomerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä. Merkittävä osa monimuotoisuudelle arvokkaista, suojelemattomista alueista on yksityisomistuksessa. Kannustimet ja erilaiset ohjauskeinot yksityismaiden ja yksityisten vesialueiden suojeluun ovat siis tärkeä kehittämiskohde.
”Raportin tärkein anti ovat toimenpide-ehdotukset kunkin elinympäristön monimuotoisuuden turvaamisen edistämiseksi. Ehdotuksia on jo hyödynnetty ympäristöministeriön asettamassa EU:n biodiversiteettistrategian kansallisia sitoumuksia valmistelevassa työryhmässä”, toteaa Kuusela.
- Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat esittelevät raportin tuloksia tarkemmin tiistaina 14.6.2022 järjestettävässä koko päivän seminaarissa Helsingissä ja etäosallistumismahdollisuus. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen seminaariin hankkeen verkkosivuilla.
Tutustu raporttiin
Raportti on laadittu Kohti kattavaa suojelualueverkostoa (KOKASU) -hankkeessa ympäristöministeriön rahoituksella.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 043, etunimi.sukunimi@syke.fi
Elinympäristökohtaiset tulokset
Metsät: Johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 747, etunimi.sukunimi@syke.fi
Suot: Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 052, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kalliot ja kivikot / tunturit: Erikoistutkija Tytti Kontula, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 294, etunimi.sukunimi@syke.fi
Rannikko: Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 585, etunimi.sukunimi@syke.fi
Perinnebiotoopit: Suunnittelija Maarit Jokinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 169, etunimi.sukunimi@syke.fi
Sisävedet ja rannat: Tutkija Mari Annala, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 797, etunimi.sukunimi@syke.fi
Itämeri: Erikoistutkija Elina Virtanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 055, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme