Suomen suojelualueverkostossa täydennettävää

Nämä ja monet muut metsiä, soita, kallioita ja kivikoita, rannikkoa, tuntureita, sisävesiä ja niiden rantoja, perinnebiotooppeja ja Itämerta koskettavat huomiot löytyvät tänään julkistetusta, monimuotoisuuden turvaamisen painopisteitä selvittäneestä raportista.
Suomen ympäristökeskus SYKEn johdolla toteutetun laajan selvityksen pohjalla on tarve kehittää Suomen suojelualueverkostoa EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden mukaisesti siten, että suojelualueet sekä maalla että merellä kattavat 30 % EU:n pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteesta kolmannes (10 %) tulee suojella tiukasti, mukaan luettuna kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Nykyinen suojelualueverkosto kattaa Suomessa noin 13 % maa- ja 12 % meripinta-alasta.
Tiedon tasossa edelleen parannettavaa
Selvityksen tulokset osoittavat, että uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja jää runsaasti nykyisen suojelualueverkoston ulkopuolelle. Etenkin maankäytön muutosten, kuten metsätaloustoimien, ojittamisen tai rakentamisen uhkaamat lajit ja luontotyypit hyötyisivät lisäsuojelusta. Sen sijaan ilmastonmuutosta ei suojelulla pystytä torjumaan.
”Työssä tunnistettiin monenlaisia maankäytön ohjauksen ja luonnonhoidon keinoja, joita tulisi toteuttaa suojelutoimien rinnalla monimuotoisuuskadon pysäyttämiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä on tässä työkalupakissa ehdottomasti mukana”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, projektipäällikkö Saija Kuusela SYKEstä.
Lisäksi listattiin merkittävimpiä tietopuutteita, joita pyritään hankkeen jatkotyössä ainakin osittain paikkaamaan. Luontotyyppien sijaintiin ja kuntoon liittyvät paikkatietoaineistot ovat monilta osin puutteellisia, ja uhanalaisten lajien esiintymätietoa kaivattaisiin enemmän olemassa olevien suojelualueiden ulkopuolelta.
Suojelutarpeita eniten Etelä- ja Keski-Suomessa
Suomen nykyinen suojelualueverkosto painottuu voimakkaasti Pohjois-Suomeen. Metsien, soiden, kallioiden ja kivikoiden, sisävesien ja rantojen sekä perinnebiotooppien osalta suurimmat suojelutarpeet ovat Metsä-Lapin eteläpuolella. Rannikon ja Itämeren osalta suojelutarpeita tunnistettiin laajalti Suomenlahdella, Ahvenanmaalla, Saaristomerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä. Merkittävä osa monimuotoisuudelle arvokkaista, suojelemattomista alueista on yksityisomistuksessa. Kannustimet ja erilaiset ohjauskeinot yksityismaiden ja yksityisten vesialueiden suojeluun ovat siis tärkeä kehittämiskohde.
”Raportin tärkein anti ovat toimenpide-ehdotukset kunkin elinympäristön monimuotoisuuden turvaamisen edistämiseksi. Ehdotuksia on jo hyödynnetty ympäristöministeriön asettamassa EU:n biodiversiteettistrategian kansallisia sitoumuksia valmistelevassa työryhmässä”, toteaa Kuusela.
- Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat esittelevät raportin tuloksia tarkemmin tiistaina 14.6.2022 järjestettävässä koko päivän seminaarissa Helsingissä ja etäosallistumismahdollisuus. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen seminaariin hankkeen verkkosivuilla.
Tutustu raporttiin
Raportti on laadittu Kohti kattavaa suojelualueverkostoa (KOKASU) -hankkeessa ympäristöministeriön rahoituksella.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 043, etunimi.sukunimi@syke.fi
Elinympäristökohtaiset tulokset
Metsät: Johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 747, etunimi.sukunimi@syke.fi
Suot: Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 052, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kalliot ja kivikot / tunturit: Erikoistutkija Tytti Kontula, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 294, etunimi.sukunimi@syke.fi
Rannikko: Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 585, etunimi.sukunimi@syke.fi
Perinnebiotoopit: Suunnittelija Maarit Jokinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 169, etunimi.sukunimi@syke.fi
Sisävedet ja rannat: Tutkija Mari Annala, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 797, etunimi.sukunimi@syke.fi
Itämeri: Erikoistutkija Elina Virtanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 055, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Vuoden 2026 alusta voimaan astuvat F-kaasuja koskevat uudet rajoitukset ja velvoitteet29.12.2025 16:03:26 EET | Tiedote
Vuosi 2026 tuo rajoituksia fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasujen) käytölle ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen huollossa, desfluraanin käyttöön inhalaatioanesteettina ja uusia F-kaasuihin liittyviä laitekohtaisia kieltoja.
Nuoret vaativat merkittäviä muutoksia ruuan kulutukseen ja tuotantoon16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Nuorten ruokaraati vaatii avointa ja tutkittua tietoa ruuasta – sen alkuperästä, tuotantotavoista ja vaikutuksista ilmastoon, luontoon ja hyvinvointiin. Ilman selkeitä faktoja vastuulliset kulutusvalinnat eivät ole mahdollisia. Nuoret luovuttavat kannanottonsa kansalliseen ruokastrategiaan 2040 maa- ja metsätalousministeriön tilaisuudessa 16.12.2025.
Kommunernas utsläpp fortsätter minska – trafikens andel av utsläppen ökar16.12.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt förhandsberäkningsuppgifterna för 2024 minskade Finlands växthusgasutsläpp enligt Hinku-beräkningsreglerna med cirka fem procent jämfört med föregående år. På lång sikt har utsläppen sedan år 2005 minskat med 40 procent och jämfört med år 1990 med 43 procent.
Kuntien päästöt laskevat edelleen – liikenteen osuus päästöistä kasvaa16.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2024 ennakkolaskentatietojen perusteella Hinku-laskentasääntöjen mukaiset Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat noin viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkällä aikavälillä vuodesta 2005 lähtien päästöt ovat vähentyneet 40 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna 43 prosenttia.
Viikkokatsaus 15.–19.12.202511.12.2025 12:59:58 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
