Suomen ympäristökeskus

Suomen suojelualueverkostossa täydennettävää

Jaa

Suomen ympäristökeskuksen laajan selvityksen mukaan luontokadon pysäyttäminen edellyttää suojelualueverkoston merkittävää kehittämistä. Monimuotoisuudeltaan rikkain kymmenys kallioluonnosta ei ole valikoitunut nykyiseen suojelualueverkostoon. Soiden osalta lisäsuojelua kaipaavat muun muassa uhanalaisimmat suoluontotyyppimme letot ja luonnontilaiset korvet. Suurin osa sisävesiluontotyypeistä tarvitsee lisäsuojelua, ja lisäksi valuma-alueilla tulee toteuttaa tehokkaita vesiensuojelumenetelmiä.

Metsien suojelualueverkostoa tulisi kehittää etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Suojeluun sopivia kohteita ovat esimerkiksi kuvan mukaiset vanhat, havupuuvaltaiset lehtomaiset kankaat, joissa on runsaasti uhanalaisille lajeille tärkeää kuollutta puuta. Kuva Seppo Tuominen.
Metsien suojelualueverkostoa tulisi kehittää etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Suojeluun sopivia kohteita ovat esimerkiksi kuvan mukaiset vanhat, havupuuvaltaiset lehtomaiset kankaat, joissa on runsaasti uhanalaisille lajeille tärkeää kuollutta puuta. Kuva Seppo Tuominen.

Nämä ja monet muut metsiä, soita, kallioita ja kivikoita, rannikkoa, tuntureita, sisävesiä ja niiden rantoja, perinnebiotooppeja ja Itämerta koskettavat huomiot löytyvät tänään julkistetusta, monimuotoisuuden turvaamisen painopisteitä selvittäneestä raportista.

Suomen ympäristökeskus SYKEn johdolla toteutetun laajan selvityksen pohjalla on tarve kehittää Suomen suojelualueverkostoa EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden mukaisesti siten, että suojelualueet sekä maalla että merellä kattavat 30 % EU:n pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteesta kolmannes (10 %) tulee suojella tiukasti, mukaan luettuna kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Nykyinen suojelualueverkosto kattaa Suomessa noin 13 % maa- ja 12 % meripinta-alasta.

Tiedon tasossa edelleen parannettavaa

Selvityksen tulokset osoittavat, että uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja jää runsaasti nykyisen suojelualueverkoston ulkopuolelle. Etenkin maankäytön muutosten, kuten metsätaloustoimien, ojittamisen tai rakentamisen uhkaamat lajit ja luontotyypit hyötyisivät lisäsuojelusta. Sen sijaan ilmastonmuutosta ei suojelulla pystytä torjumaan.

”Työssä tunnistettiin monenlaisia maankäytön ohjauksen ja luonnonhoidon keinoja, joita tulisi toteuttaa suojelutoimien rinnalla monimuotoisuuskadon pysäyttämiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä on tässä työkalupakissa ehdottomasti mukana”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, projektipäällikkö Saija Kuusela SYKEstä.

Lisäksi listattiin merkittävimpiä tietopuutteita, joita pyritään hankkeen jatkotyössä ainakin osittain paikkaamaan. Luontotyyppien sijaintiin ja kuntoon liittyvät paikkatietoaineistot ovat monilta osin puutteellisia, ja uhanalaisten lajien esiintymätietoa kaivattaisiin enemmän olemassa olevien suojelualueiden ulkopuolelta.

Suojelutarpeita eniten Etelä- ja Keski-Suomessa

Suomen nykyinen suojelualueverkosto painottuu voimakkaasti Pohjois-Suomeen. Metsien, soiden, kallioiden ja kivikoiden, sisävesien ja rantojen sekä perinnebiotooppien osalta suurimmat suojelutarpeet ovat Metsä-Lapin eteläpuolella. Rannikon ja Itämeren osalta suojelutarpeita tunnistettiin laajalti Suomenlahdella, Ahvenanmaalla, Saaristomerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä. Merkittävä osa monimuotoisuudelle arvokkaista, suojelemattomista alueista on yksityisomistuksessa. Kannustimet ja erilaiset ohjauskeinot yksityismaiden ja yksityisten vesialueiden suojeluun ovat siis tärkeä kehittämiskohde.

”Raportin tärkein anti ovat toimenpide-ehdotukset kunkin elinympäristön monimuotoisuuden turvaamisen edistämiseksi. Ehdotuksia on jo hyödynnetty ympäristöministeriön asettamassa EU:n biodiversiteettistrategian kansallisia sitoumuksia valmistelevassa työryhmässä”, toteaa Kuusela.


Tutustu raporttiin

 

Kohti kattavaa suojelualueverkostoa – Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen painopisteet Suomessa (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18 / 2022)

Raportti on laadittu Kohti kattavaa suojelualueverkostoa (KOKASU) -hankkeessa ympäristöministeriön rahoituksella.


Lisätietoja

Projektipäällikkö Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 043, etunimi.sukunimi@syke.fi

Elinympäristökohtaiset tulokset

Metsät: Johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 747, etunimi.sukunimi@syke.fi

Suot: Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 052, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kalliot ja kivikot / tunturit: Erikoistutkija Tytti Kontula, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 294, etunimi.sukunimi@syke.fi

Rannikko: Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 585, etunimi.sukunimi@syke.fi

Perinnebiotoopit: Suunnittelija Maarit Jokinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 169, etunimi.sukunimi@syke.fi

Sisävedet ja rannat: Tutkija Mari Annala, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 797, etunimi.sukunimi@syke.fi

Itämeri: Erikoistutkija Elina Virtanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 055, etunimi.sukunimi@syke.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Metsien suojelualueverkostoa tulisi kehittää etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Suojeluun sopivia kohteita ovat esimerkiksi kuvan mukaiset vanhat, havupuuvaltaiset lehtomaiset kankaat, joissa on runsaasti uhanalaisille lajeille tärkeää kuollutta puuta. Kuva Seppo Tuominen.
Metsien suojelualueverkostoa tulisi kehittää etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Suojeluun sopivia kohteita ovat esimerkiksi kuvan mukaiset vanhat, havupuuvaltaiset lehtomaiset kankaat, joissa on runsaasti uhanalaisille lajeille tärkeää kuollutta puuta. Kuva Seppo Tuominen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

YK:n 30-vuotista rajavesisopimusta juhlitaan tänään Tallinnassa30.6.2022 15:48:45 EEST | Tiedote

Helsingissä allekirjoitettiin rajavesistöjen suojelua ja kestävää käyttöä koskeva YK:n rajavesisopimus 30 vuotta sitten. Suomi on alusta lähtien ollut aktiivisesti mukana sopimuksen toimeenpanossa sekä omien rajavesistöjen osalta että tukien muita naapuriyhteistyössä. Tänään sopimuksen osapuolet eri puolilta maailmaan ovat kokoontuneet Tallinnaan juhlistamaan sopimuksen 30-vuotista taivalta.

SYKElle 4,5 miljoonaa euroa EU:n tutkimusrahaa30.6.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on saanut 4,5 miljoonaa euroa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmasta Horisontti Euroopasta. SYKE koordinoi kahta luonnon monimuotoisuutta edistävää hanketta, BIOAGORA ja BIONEXT, jotka käynnistyvät tänä vuonna. Horisontti Eurooppa -rahoitusinstrumentista jaettiin tutkimusrahaa myös kuudelle hankkeelle, joissa SYKE on kumppanina sekä kahdelle eurooppalaiselle kumppanuudelle, joissa SYKE on yksi lukuisista toimijoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme