Suomen suot ovat kansainvälisesti merkittävä arkeologinen kulttuurivaranto
Suomi on läntisen Euroopan soisimpia maita. Maan ekologinen ja geologinen luonne sekä ilmastohistoria ovat edesauttaneet vesistöjen umpeenkasvua sekä turve- ja tulvakerrostumien muodostumista. Tästä huolimatta Suomessa on tehty vain vähän kosteikkoarkeologista tutkimusta. Satu Koiviston väitöstutkimus kiinnittää huomiota tähän merkittävään tiedonpuutteeseen. Tarkastelun ja analyysin kohteena ovat erityisesti kivikautiset puiset kalastusrakenteet.
Kosteikkoarkeologialla (engl. wetland archaeology) tarkoitetaan tutkimusta, joka keskittyy alueisiin tai aineistoihin, jotka ovat joko pysyvästi tai ajoittain veden peitossa. Näitä ovat esimerkiksi suot, joet, järvet, rannikot ja tulva-alueet. Eloperäiset materiaalit, kuten puu, nahka, tekstiili, sarvi ja luu, voivat säilyä kosteissa, hapettomissa oloissa satojen tai jopa tuhansien vuosien ajan. Tunnetuimpia soihin tai mataliin vesistöihin hautautuneita aineistoja ovat suoruumiit, kulkuväylät, veneet tai asuinpaikat. Säilyneiden kohteiden ja aineistojen avulla arkeologien on mahdollista saada viitteitä siitä, kuinka menneet väestöt ovat hyödyntäneet erilaisia materiaaleja. Lisäksi syntyy tietoa siitä, millaisia löytöjä tai rakenteita kuivan maan arkeologisilla kaivauksilla ei enää ole löydettävissä. Kosteikkojen arkeologiset kohteet ja niiden kerrostumat muodostavat tärkeän tutkimusaineiston myös ympäristön ja luonnonolojen muutoksen tutkimukselle.
Kosteikkokohteet ovat katoavaa kulttuuriperintöä
Kalastuspaikat, joihin liittyy kiinteitä puisia rakenteita, ovat tällä hetkellä monilukuisin kosteikkoarkeologinen kohdetyyppi Suomessa. Tarkkojen ajoitusten perusteella lähes samantyyppiset kalastusrakenteet ovat olleet käytössä tuhansia vuosia kivikaudelta aina varhaismoderniin aikaan saakka, noin 4000 eaa.– 1900-luvun alkuun. Koiviston tutkimustulokset osoittavat, että tällaiset vettyneet puurakenteet tarjoavat arvokasta tutkimusaineistoa esihistoriallisten kalastusmenetelmien, teknologisten ratkaisujen ja toimeentulomallien selvittämiseksi.
”Umpeenkasvaneiden vesistöjen ääreltä tunnetaan myös esihistoriallisia asuinpaikkoja, kalmistoja ja kulkuväyliä, joita on kuitenkin Suomessa tutkittu kaivauksin vain hyvin vähän. Potentiaalisimpia alueita uusien kohteiden löytämiseksi ovat muinaiset jokisuut, maankohoamisrannikko ja umpeenkasvaneet järvet”, väittelijä toteaa.
Toimivien menetelmien puute uusien kohteiden löytämiseksi ja niiden tutkimiseksi ovat rajoittaneet kosteikkoarkeologista tutkimusta maassamme. Koivisto löysi tutkimuksessaan runsaasti uutta tietoa arkeologisista kosteikkokohteista, ja hän myös tarjoaa uusia menetelmiä niiden löytämiseksi.
”Kohteiden kartoittaminen olisi pitänyt kuitenkin aloittaa jo paljon aikaisemmin, sillä herkät kosteikkokohteet ovat asteittain ja vääjäämättömästi tuhoutumassa. Kriittisimpiä uhkia kosteikkoympäristössä sijaitsevien arkeologisten kohteiden säilymiselle ovat ojitus, turpeenotto, maaperän happamoituminen ja ilmastonmuutos”, kommentoi Satu Koivisto.
Satu Koiviston väitöskirja Archaeology of Finnish wetlands: With special reference to studies of Stone Age stationary wooden fishing structures tarkastetaan Helsingin yliopistossa 30.9.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu Koivisto
p. 040-594 6074
satu.m.koivisto@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme