Suomen talouden väliennuste: taantumaa seuraa hidas toipuminen
Suomen talouden taantuma jää tämänhetkisten tietojen perusteella kuluvana vuonna pienemmäksi kuin aiemmin pelättiin. Suomen talouden ennustetaan supistuvan 4,7 prosenttia vuonna 2020. Talous kasvaa 2,7 prosenttia vuonna 2021 ja 2,4 prosenttia vuonna 2022.
Talouden kehitys ei toistaiseksi ole ollut koronapandemian aikana yhtä heikkoa kuin monessa muussa maassa, mutta taantuma on kuitenkin syvä myös Suomessa. Talous toipuu hitaasti, koska koronavirus leviää edelleen maailmalla ja luo yhä epävarmuutta tulevasta talouskehityksestä. Epävarmuus pysyy suurena niin maailmantaloudessa kuin kotimaassakin ja jarruttaa kotitalouksien kulutuksen ja yritysten investointien kasvua.
Taantuma on poikkeuksellisen globaali, mikä tekee kansainvälisestä toimintaympäristöstä yrityksille tulevina vuosina vaikean. Maailmanlaajuinen epävarmuus ja investointien väheneminen Suomen vientimarkkinoilla pitävät ulkomaankaupan näkymät heikkoina lähivuosina. Talouskasvu jää pääosin yksityisen kulutuksen varaan.
Työllisyys uhkaa heiketä pitkäaikaisesti. Koronapandemia heikensi työmarkkinoita keväällä poikkeuksellisen rajusti. Työllisten määrä oli maalis-heinäkuussa keskimäärin noin 60 000 henkilöä pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Työllisyyden nopeaa paranemista ei ole näköpiirissä, koska talouskasvu on hidasta ja työikäisen väestön väheneminen jatkuu. Suomen Pankin ennusteen mukaan sekä työllisten määrä että työllisyysaste jäävät selvästi pandemiaa edeltäneitä tasoja alemmaksi. Työllisyysaste on jäämässä n. 71 prosenttiin vuonna 2022.
Hintapaineet ovat vähäisiä lähivuosina. Kuluttajahintojen nousu on hidastunut vuonna 2020 huomattavasti heikentyneen kysynnän myötä. Inflaatiota painavat erityisesti palveluhintojen nousun hidastuminen ja energian hinnan lasku. Inflaatio on vaimeaa myös lähivuosina ja kiihtyy vain hieman talouskasvun toipumisen ansiosta.
Suomen Pankki julkaisee Suomen talouden väliennusteen kaksi kertaa vuodessa. Keväällä ja syksyllä julkaistavissa väliennusteissa päivitetään Suomen talouden näkymät talouskasvun, työllisyyden ja inflaation osalta. Laajemmat Suomen talouden ennustejulkaisut ilmestyvät kesä- ja joulukuussa.
Lisätietoja antaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum, puh. 09 183 2363.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme