Suomen talous ampaisee vauhtiin – väliaikaista kasvu on vain

Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia alkaa helpottaa. ”Talous kasvaa lähivuosina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla. Kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen. Pitkää nopean kasvun kautta ei ole kuitenkaan näkyvissä”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2021–2023. Suomen talous kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuu kuitenkin jo 1,3 prosenttiin, missä heijastuvat pidemmän aikavälin haasteista väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu.

Koronapandemian odotetaan helpottuvan, kun rokotukset edistyvät. Epävarmuuden hälveneminen ja talouden elvyttäminen raha- ja finanssipolitiikan avulla piristävät maailmantaloutta. ”Maailmantalouden ja erityisesti euroalueen virkistyminen vahvistaa myös suomalaisten vientiyritysten tavaroiden ja palveluiden kysyntää”, Meri Obstbaum toteaa. Suomen vienti toipuukin nopeasti, ja yltää koronapandemiaa edeltäneelle huipputasolleen jo vuonna 2021.

Talouden positiivista virettä tukee se, että useimmat suomalaiset yritykset ovat selvinneet koronapandemiasta hyvin. Vaikeinta on ollut palveluita tarjoavilla yrityksillä kuten ravintoloilla. Kun pandemia väistyy, yritykset alkavat taas investoida. Myös työmarkkinoilla näyttää suhteellisen valoisalta. Vahva talouskasvu luo edellytykset työllisyyden kasvulle ja kun palvelualat toipuvat, voi kasvun odottaa olevan hyvin työllistävää.

Koronakriisi on koetellut valtiota ja kuntia, joiden menot ovat kasvaneet kriisin aikana huomattavasti. Samaan aikaan verotulot ovat vähentyneet. Kasvanutta julkisen talouden alijäämää on rahoitettu velkaa ottamalla. Julkinen velkaantuminen jatkuu vuosina 2021–2023. Vuonna 2023 julkinen velka on 73 prosenttia kansantuotteesta.

Inflaation ennustetaan kiihtyvän tänä vuonna Suomessa 1,7 prosenttiin, kun raaka-aineiden hinnat nousevat ja kulutuskysyntä kasvaa. Kuluttajahintojen kiihtyminen on kuitenkin tilapäistä.

Talous saattaa kehittyä ennustettua paremmin tai huonommin, ja myönteisten ja kielteisten yllätysten mahdollisuudet ovat lähivuosina suunnilleen yhtä suuret. ”Suurimmat riskit liittyvät koronapandemian arvaamattomuuteen. Pandemia on ohi vasta, kun se on voitettu koko maailmassa”, Meri Obstbaum korostaa. Toisaalta talouskasvu voi muodostua jopa ennustettua nopeammaksi, jos kotitaloudet alkavat lähivuosina kuluttaa koronakriisin aikana kertyneitä säästöjään.

Lisätietoja antaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum, puh. 09 183 2363.

• Esityskalvot 15.6.2021, ennustepäällikkö Meri Obstbaum
• Euro & talous -julkaisusivusto