Suomen talous ampaisee vauhtiin – väliaikaista kasvu on vain
15.6.2021 11:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia alkaa helpottaa. ”Talous kasvaa lähivuosina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla. Kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen. Pitkää nopean kasvun kautta ei ole kuitenkaan näkyvissä”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2021–2023. Suomen talous kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuu kuitenkin jo 1,3 prosenttiin, missä heijastuvat pidemmän aikavälin haasteista väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu.
Koronapandemian odotetaan helpottuvan, kun rokotukset edistyvät. Epävarmuuden hälveneminen ja talouden elvyttäminen raha- ja finanssipolitiikan avulla piristävät maailmantaloutta. ”Maailmantalouden ja erityisesti euroalueen virkistyminen vahvistaa myös suomalaisten vientiyritysten tavaroiden ja palveluiden kysyntää”, Meri Obstbaum toteaa. Suomen vienti toipuukin nopeasti, ja yltää koronapandemiaa edeltäneelle huipputasolleen jo vuonna 2021.
Talouden positiivista virettä tukee se, että useimmat suomalaiset yritykset ovat selvinneet koronapandemiasta hyvin. Vaikeinta on ollut palveluita tarjoavilla yrityksillä kuten ravintoloilla. Kun pandemia väistyy, yritykset alkavat taas investoida. Myös työmarkkinoilla näyttää suhteellisen valoisalta. Vahva talouskasvu luo edellytykset työllisyyden kasvulle ja kun palvelualat toipuvat, voi kasvun odottaa olevan hyvin työllistävää.
Koronakriisi on koetellut valtiota ja kuntia, joiden menot ovat kasvaneet kriisin aikana huomattavasti. Samaan aikaan verotulot ovat vähentyneet. Kasvanutta julkisen talouden alijäämää on rahoitettu velkaa ottamalla. Julkinen velkaantuminen jatkuu vuosina 2021–2023. Vuonna 2023 julkinen velka on 73 prosenttia kansantuotteesta.
Inflaation ennustetaan kiihtyvän tänä vuonna Suomessa 1,7 prosenttiin, kun raaka-aineiden hinnat nousevat ja kulutuskysyntä kasvaa. Kuluttajahintojen kiihtyminen on kuitenkin tilapäistä.
Talous saattaa kehittyä ennustettua paremmin tai huonommin, ja myönteisten ja kielteisten yllätysten mahdollisuudet ovat lähivuosina suunnilleen yhtä suuret. ”Suurimmat riskit liittyvät koronapandemian arvaamattomuuteen. Pandemia on ohi vasta, kun se on voitettu koko maailmassa”, Meri Obstbaum korostaa. Toisaalta talouskasvu voi muodostua jopa ennustettua nopeammaksi, jos kotitaloudet alkavat lähivuosina kuluttaa koronakriisin aikana kertyneitä säästöjään.
Lisätietoja antaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum, puh. 09 183 2363.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Centralbankskrediternas roll i styrningen av Eurosystemets räntor ökar när likviditeten minskar14.10.2026 11:02:29 EEST | Pressmeddelande
När affärsbankernas inlåning i centralbanken, dvs. centralbankslikviditeten, minskar, kommer styrningen av de korta penningmarknadsräntorna basera sig allt mer på en aktiv penningmarknad och Eurosystemets likviditetstillförande refinansieringstransaktioner. Beloppet av centralbanksinlåning minskar till följd av förfall av de värdepapper som Eurosystemet köpte under perioden med låg inflation och under coronapandemin.
Likviditeetin vähentyessä eurojärjestelmän luottojen rooli korkojen ohjauksessa kasvaa14.10.2026 11:02:29 EEST | Tiedote
Eurojärjestelmä ohjaa jatkossa lyhyitä rahamarkkinakorkoja aktiivisen rahamarkkinan ja keskuspankkiluottojen avulla, kun liikepankkien keskuspankkitalletusten määrä eli keskuspankkilikviditeetti vähenee. Talletusten määrä vähenee, kun eurojärjestelmän hitaan inflaation ja koronapandemian aikana ostamat arvopaperit erääntyvät.
Role of the Eurosystem’s refinancing operations in interest rate steering will grow as liquidity declines14.10.2026 11:02:29 EEST | Press release
As the volume of central bank liquidity declines, the Eurosystem will conduct its steering of short-term money market interest rates via an active money market and its refinancing operations. Central bank liquidity means central bank deposits held by commercial banks, i.e. central bank reserves. The amount of central bank reserves is declining as the debt securities purchased by the Eurosystem during the low inflation period and the COVID-19 pandemic mature.
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s årsmöten13.10.2026 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) och Världsbankens gemensamma årsmöte i Bangkok den 16 oktober 2026. Chefdirektör Rehn företräder Finland i valutafondens styrelse.
Suomen Pankin pääjohtaja IMF:n vuosikokouksiin13.10.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin yhteiseen vuosikokoukseen Bangkokissa 16.10.2026. Pääjohtaja Rehn edustaa Suomea valuuttarahaston hallintoneuvostossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme