Finnvera Oyj

Suomen talous nousi koronakuopasta, mutta pula-aika iski – Nämä 5 ilmiötä leimasivat taloutta vuonna 2021

Jaa

Finanssipoliittinen elvytys oli poikkeuksellisen tehokasta, ja Suomen talous nousi koronakuopasta vuonna 2021. Koronapandemia pakotti yhteiskunnat mukautumaan ja yritykset kehittämään toimintaansa. Talouteen palasi yllättäen kuitenkin pula-aika ja lähes unohdettu inflaatio. Millaisessa tilanteessa Suomen talous lähtee kohti vuotta 2022? Finnveran pääekonomistin Mauri Kotamäen arvion mukaan rahapolitiikka ei suuresti kiristy vuonna 2022. Työvoimapula tuskin helpottaa, mutta raaka-aineiden toimitusketjut saataneen kuntoon.

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

1. Pula-aika on täällä

Koronan alkuvaiheessa tuotantoa leikattiin lyhyessä ajassa ja toimitusketjut katkeilivat. Kysynnän elpyessä tarjonta ei olekaan pysynyt mukana. Seurauksena on ollut saatavuusvaikeuksia ja hinnankorotuksia. Komponentti- ja raaka-ainepula ovat selkeimmin sidoksissa koronakriisiin. Eniten keskustelua syntyi vuoden aikana kuitenkin työvoimapulasta. Asiaa tarkemmin ajatellen pula-aika ei ole yllätys, Mauri Kotamäki sanoo.

‒ Työvoimapulasta, varsinkin osaavan työvoiman vajauksesta, on puhuttu jo vuosia. Tärkeimpiä syitä työvoimapulalle ovat ikääntyvä väestö, talouden rakennemuutos sekä moneen muuhun maahan verrattuna vähäinen maahanmuutto. Suomalaisen yhteiskunnan tilannetta ei helpota se, että väestö vanhenee vähän joka maailman kolkassa eikä työvoimapula ole pelkästään suomalainen ilmiö. Kilpailu työvoimasta tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa.

2. Pulasta seurasi hintojen nousu

Kun vuosien ajan ihmeteltiin vain vähäistä inflaatiota, nollakorkoja ja keskuspankkien kasvavia taseita, vuonna 2021 alkoi lopulta tapahtua niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin: hintataso ei vain noussut, vaan nousi jyrkästi. Hallitsemattomasta inflaatiosta ei kuitenkaan kannata puhua.

Marraskuussa euroalueen inflaatio oli liki viisi prosenttia ja Yhdysvalloissa liki seitsemän prosenttia. Myös tuottajahinnat sekä tuonti- ja vientihinnat nousivat jyrkästi.

‒ Pula-ajan lisäksi myös inflaatio palasi. Keskustelua leimasi debatti inflaation väliaikaisuudesta. Erityisesti keskuspankit toistelivat hintapaineiden väliaikaisuutta. Loppuvuodesta kelkka alkoi kuitenkin kääntyä, kun esimerkiksi Euroopan keskuspankki ja Yhdysvaltain FED linjasivat rahapolitiikan tulevista kiristyksistä. Muutamat pienemmät keskuspankit ehtivät jo korkotasoa nostamaankin.

3. Rahoituksen hyvä saatavuus on turvattava

‒ Suomen koronatorjunta on ollut onnistunutta esimerkiksi niin, että konkurssien määrä Suomessa on pysynyt vähäisenä eikä työttömyys noussut voimakkaasti. Osasyynä hyvään menestykseen ovat olleet julkisen talouden nopeat toimet ja ulkoisen rahoituksen saatavuus. Erilaisten kyselytutkimusten perusteella yritysrahoituksen saatavuus Suomessa on vähintään kohtalainen, ellei hyvä. Toisaalta suomalainen yksityisen sektorin investointiaste on edelleen matala. Tilanne on jopa hieman paradoksaalinen: luulisi investointiasteen nousevan, koska vihreä siirtymä on jo käynnissä ja rahan hinta halpa, Kotamäki sanoo.

‒ Julkinen talous kaipaisi myös investointeja esimerkiksi tiestön, koulutussektorin tai TKI:n osalta. Poliittisesti yhtälö on vaikeasti ratkaistava nousevan julkisen velan, kestävyysvajeen ja jo valmiiksi korkean veroasteen ympäristössä.

Keskustelu pankkien sääntelyn kiristymisestä edelleen nostaa kuitenkin huolta kasvuyritysten rahoituksen saatavuudesta. On viitteellistä todistusaineistoa siitä, että pankit eivät kannattavuussyistä aina halua rahoittaa sellaisiakaan projekteja, joissa Finnvera olisi valmis kantamaan suurimman osan riskistä. Investointien rahoitus on turvattava, ja on selvää, että sääntelyn kiristyminen vaikeuttaa pankkien riskinottoa. Finnvera on varautunut riskinjakoon yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa ja on valmis lisäämään myös omien suorien lainojen myöntämistä.

4. Koronaelämän piti loppua jo vuosi sitten

‒ Korona on kuin kenkkumainen runsaudensarvi, joka vain antaa ja antaa, Mauri Kotamäki kuvaa.

Pandemia on vain jatkunut sitkeästi ja pitänyt yllä epävarmuutta. Uusi normaali saattaa hyvinkin olla tämä nykyinen epänormaali. Toisaalta korona on tuonut esiin monien yhteiskuntien yllättävän resilienssin. Yhteiskunnat horjuvat, mutta pysyvät silti liitoksissaan. Siinä sivussa on kehitetty uutta ja hyödyllistä lääketeknologiaa sekä puskettu työelämän murrosta eteenpäin. Jokaisella pilvellä on hopeareunus.

5. Takaisin kasvu-uralle – tavoitteena vihreä kasvu

Koronashokki alensi lähes kaikkien maailman maiden bruttokansantuotetta. Suomen bruttokansantuotteen pudotus jäi vuonna 2020 noin 2,8 prosenttiin, kun EU:n keskimääräinen lukema oli yli puolet suurempi. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 Suomen koronakuoppa lapioitiin umpeen.

‒ Vuosi 2021 oli käänteentekevä kasvuvuosi paristakin näkökulmasta. Ensinnäkin, korkotason ollessa nollan tuntumassa rahapoliittinen suhdanne-elvytys on tehotonta, mutta finanssipoliittinen elvytys on poikkeuksellisen tehokasta. Osin tämä huomio takataskussa maailman kansantaloudet elvyttivät voimakkaasti. Suomen velka-aste nousi noin 70 prosenttiin, mutta niin lähti bruttokansantuotekin kasvuun.

‒ Toiseksi mikä tahansa talouskasvu ei enää käy, vaan nyt haetaan vihreää kasvua. Ilmastonmuutos tai luontokato eivät ole uusia asioita, mutta yritysten toiminnassa ilmastonmuutos tulee näkymään entistä enemmän – ei vähiten siksi, että kiire tulee, mikäli ilmaston lämpeneminen aiotaan pitää korkeintaan 1,5 asteessa.

Vuosi 2022 – hyvä vuosi uskaltaa kasvaa

Vuodelle 2022 on helppo nähdä riskejä: koronakriisi pitkittyy pitkittymistään, epävarmuus kasvaa, rahapolitiikan kiristyminen altistaa rahoitusmarkkinat vaikeuksille ja niin edelleen.

‒ On tosin epäselvää, kuinka paljon rahapolitiikka lopulta kiristyy. Oma arvioni, ettei kiristyminen ole suurta vuonna 2022. Työvoimapula tuskin helpottaa, mutta raaka-aineiden toimitusketjut saadaan kenties rasvattua.

Riskeistä huolimatta maailma on Suomelle avoin ja mahdollisuudet ovat suuret.

‒ Koulutettu kansa, vakaa yhteiskunta, toimivat instituutiot. Meillä on kaikki mahdollisuudet napata globaalista vihreästä siirtymästä enemmän kuin oma osamme. Osaamista on, nyt tarvitaan uskallusta. Riskinotto mahdollistaa korkeammat tuotot, Mauri Kotamäki sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. puh. 044 5854 298

Kuvat

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnvera laski alusrahoituksensa CO2-päästöt – Vuoden 2021 suhteelliset päästöt kansainvälistä tavoitetasoa alemmat20.12.2021 12:28:10 EET | Tiedote

Finnvera on laskenut alusrahoituksen vastuidensa suhteelliset* hiilidioksidipäästöt ensimmäistä kertaa. Hiili-intensiteettitaso on seitsemän prosenttia alle Poseidon Principlesin asettaman tavoitetason, joka perustuu Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n asettamiin merenkulun päästötavoitteisiin. Taso kuvastaa koronapandemian vuoksi poikkeuksellista vuotta, jolloin risteilyalukset olivat pääasiassa satamissa, mutta ylläpito tuotti silti päästöjä. Finnvera sitoutui keväällä 2021 alusrahoituksen ilmastovaikutuksia seuraaviin Poseidon Principles -periaatteisiin.

Tutkimus vahvistaa: Omistajanvaihdosta suunnittelevat epäröivät rahoituksen saatavuutta – yrityskaupan tehneet pitävät rahoitusta odotettua pienempänä haasteena4.11.2021 14:30:47 EET | Tiedote

Suurin osa pk-yritysten omistajanvaihdoksista onnistuu, ja ostajat ja myyjät ovat itse jälkikäteen niihin tyytyväisiä. Tuoreen omistajanvaihdosbarometrin tiedoista käy ilmi, että toteutetuissa omistajanvaihdoksissa koetut ongelmat ovat pienempiä kuin ennakkoon oletetut. Tämä pätee myös rahoitukseen. Rahoitus omistajanvaihdoksille on ennakko-odotuksia pienempi haaste. Sekä yli 55-vuotiaista yrityksensä myynnin kokeneista yrittäjistä että yrityksen ostaneista vain noin kymmenesosa koki rahoituksen merkittäväksi ongelmaksi, kun omistajanvaihdosta vasta suunnittelevista hieman alle kolmannes piti rahoitusta merkittävänä ongelmana. Omistajanvaihdosten rahoitus on Finnverassa noussut korona-ajan jälkeen ennätystasolle.

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus 2/2021: Kustannusten nousu, komponentti- ja tekijäpula kasvun jarruina – riskinä finanssikriisin jälkeisen talouskehityksen toistuminen, ellei Suomi pysy kiinni maailmantalouden kasvussa28.10.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Suomen talous on toipunut koronakriisistä hyvin, mikä näkyy yritysten kasvaneina tilauskantoina. Etenkin teollisuudessa rahoituksen kysyntä on vahvaa. Kasvun esteiksi nousevat Finnveran yritysrahoitusmittarissa kustannusten nousu, pula komponenteista, mutta ennen muuta pula työvoimasta. Tämä käy ilmi Finnveran Rahoitus & kasvu -katsauksesta ja rahoitusammattilaisille tehdystä kyselystä. Yritykset eivät juurikaan tarvitse rahoitusta enää koronan aiheuttamaan liikevaihdon sakkaamiseen. Toimialojen jakautuminen menestyjiin ja häviäjiin näkyy yhä. Kyselyn mukaan matkailussa ja ravintola-alalla osa yrityksistä on ylivelkaantunut korona-aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme