Finnvera Oyj

Suomen talous nousi koronakuopasta, mutta pula-aika iski – Nämä 5 ilmiötä leimasivat taloutta vuonna 2021

Jaa

Finanssipoliittinen elvytys oli poikkeuksellisen tehokasta, ja Suomen talous nousi koronakuopasta vuonna 2021. Koronapandemia pakotti yhteiskunnat mukautumaan ja yritykset kehittämään toimintaansa. Talouteen palasi yllättäen kuitenkin pula-aika ja lähes unohdettu inflaatio. Millaisessa tilanteessa Suomen talous lähtee kohti vuotta 2022? Finnveran pääekonomistin Mauri Kotamäen arvion mukaan rahapolitiikka ei suuresti kiristy vuonna 2022. Työvoimapula tuskin helpottaa, mutta raaka-aineiden toimitusketjut saataneen kuntoon.

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

1. Pula-aika on täällä

Koronan alkuvaiheessa tuotantoa leikattiin lyhyessä ajassa ja toimitusketjut katkeilivat. Kysynnän elpyessä tarjonta ei olekaan pysynyt mukana. Seurauksena on ollut saatavuusvaikeuksia ja hinnankorotuksia. Komponentti- ja raaka-ainepula ovat selkeimmin sidoksissa koronakriisiin. Eniten keskustelua syntyi vuoden aikana kuitenkin työvoimapulasta. Asiaa tarkemmin ajatellen pula-aika ei ole yllätys, Mauri Kotamäki sanoo.

‒ Työvoimapulasta, varsinkin osaavan työvoiman vajauksesta, on puhuttu jo vuosia. Tärkeimpiä syitä työvoimapulalle ovat ikääntyvä väestö, talouden rakennemuutos sekä moneen muuhun maahan verrattuna vähäinen maahanmuutto. Suomalaisen yhteiskunnan tilannetta ei helpota se, että väestö vanhenee vähän joka maailman kolkassa eikä työvoimapula ole pelkästään suomalainen ilmiö. Kilpailu työvoimasta tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa.

2. Pulasta seurasi hintojen nousu

Kun vuosien ajan ihmeteltiin vain vähäistä inflaatiota, nollakorkoja ja keskuspankkien kasvavia taseita, vuonna 2021 alkoi lopulta tapahtua niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin: hintataso ei vain noussut, vaan nousi jyrkästi. Hallitsemattomasta inflaatiosta ei kuitenkaan kannata puhua.

Marraskuussa euroalueen inflaatio oli liki viisi prosenttia ja Yhdysvalloissa liki seitsemän prosenttia. Myös tuottajahinnat sekä tuonti- ja vientihinnat nousivat jyrkästi.

‒ Pula-ajan lisäksi myös inflaatio palasi. Keskustelua leimasi debatti inflaation väliaikaisuudesta. Erityisesti keskuspankit toistelivat hintapaineiden väliaikaisuutta. Loppuvuodesta kelkka alkoi kuitenkin kääntyä, kun esimerkiksi Euroopan keskuspankki ja Yhdysvaltain FED linjasivat rahapolitiikan tulevista kiristyksistä. Muutamat pienemmät keskuspankit ehtivät jo korkotasoa nostamaankin.

3. Rahoituksen hyvä saatavuus on turvattava

‒ Suomen koronatorjunta on ollut onnistunutta esimerkiksi niin, että konkurssien määrä Suomessa on pysynyt vähäisenä eikä työttömyys noussut voimakkaasti. Osasyynä hyvään menestykseen ovat olleet julkisen talouden nopeat toimet ja ulkoisen rahoituksen saatavuus. Erilaisten kyselytutkimusten perusteella yritysrahoituksen saatavuus Suomessa on vähintään kohtalainen, ellei hyvä. Toisaalta suomalainen yksityisen sektorin investointiaste on edelleen matala. Tilanne on jopa hieman paradoksaalinen: luulisi investointiasteen nousevan, koska vihreä siirtymä on jo käynnissä ja rahan hinta halpa, Kotamäki sanoo.

‒ Julkinen talous kaipaisi myös investointeja esimerkiksi tiestön, koulutussektorin tai TKI:n osalta. Poliittisesti yhtälö on vaikeasti ratkaistava nousevan julkisen velan, kestävyysvajeen ja jo valmiiksi korkean veroasteen ympäristössä.

Keskustelu pankkien sääntelyn kiristymisestä edelleen nostaa kuitenkin huolta kasvuyritysten rahoituksen saatavuudesta. On viitteellistä todistusaineistoa siitä, että pankit eivät kannattavuussyistä aina halua rahoittaa sellaisiakaan projekteja, joissa Finnvera olisi valmis kantamaan suurimman osan riskistä. Investointien rahoitus on turvattava, ja on selvää, että sääntelyn kiristyminen vaikeuttaa pankkien riskinottoa. Finnvera on varautunut riskinjakoon yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa ja on valmis lisäämään myös omien suorien lainojen myöntämistä.

4. Koronaelämän piti loppua jo vuosi sitten

‒ Korona on kuin kenkkumainen runsaudensarvi, joka vain antaa ja antaa, Mauri Kotamäki kuvaa.

Pandemia on vain jatkunut sitkeästi ja pitänyt yllä epävarmuutta. Uusi normaali saattaa hyvinkin olla tämä nykyinen epänormaali. Toisaalta korona on tuonut esiin monien yhteiskuntien yllättävän resilienssin. Yhteiskunnat horjuvat, mutta pysyvät silti liitoksissaan. Siinä sivussa on kehitetty uutta ja hyödyllistä lääketeknologiaa sekä puskettu työelämän murrosta eteenpäin. Jokaisella pilvellä on hopeareunus.

5. Takaisin kasvu-uralle – tavoitteena vihreä kasvu

Koronashokki alensi lähes kaikkien maailman maiden bruttokansantuotetta. Suomen bruttokansantuotteen pudotus jäi vuonna 2020 noin 2,8 prosenttiin, kun EU:n keskimääräinen lukema oli yli puolet suurempi. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 Suomen koronakuoppa lapioitiin umpeen.

‒ Vuosi 2021 oli käänteentekevä kasvuvuosi paristakin näkökulmasta. Ensinnäkin, korkotason ollessa nollan tuntumassa rahapoliittinen suhdanne-elvytys on tehotonta, mutta finanssipoliittinen elvytys on poikkeuksellisen tehokasta. Osin tämä huomio takataskussa maailman kansantaloudet elvyttivät voimakkaasti. Suomen velka-aste nousi noin 70 prosenttiin, mutta niin lähti bruttokansantuotekin kasvuun.

‒ Toiseksi mikä tahansa talouskasvu ei enää käy, vaan nyt haetaan vihreää kasvua. Ilmastonmuutos tai luontokato eivät ole uusia asioita, mutta yritysten toiminnassa ilmastonmuutos tulee näkymään entistä enemmän – ei vähiten siksi, että kiire tulee, mikäli ilmaston lämpeneminen aiotaan pitää korkeintaan 1,5 asteessa.

Vuosi 2022 – hyvä vuosi uskaltaa kasvaa

Vuodelle 2022 on helppo nähdä riskejä: koronakriisi pitkittyy pitkittymistään, epävarmuus kasvaa, rahapolitiikan kiristyminen altistaa rahoitusmarkkinat vaikeuksille ja niin edelleen.

‒ On tosin epäselvää, kuinka paljon rahapolitiikka lopulta kiristyy. Oma arvioni, ettei kiristyminen ole suurta vuonna 2022. Työvoimapula tuskin helpottaa, mutta raaka-aineiden toimitusketjut saadaan kenties rasvattua.

Riskeistä huolimatta maailma on Suomelle avoin ja mahdollisuudet ovat suuret.

‒ Koulutettu kansa, vakaa yhteiskunta, toimivat instituutiot. Meillä on kaikki mahdollisuudet napata globaalista vihreästä siirtymästä enemmän kuin oma osamme. Osaamista on, nyt tarvitaan uskallusta. Riskinotto mahdollistaa korkeammat tuotot, Mauri Kotamäki sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. puh. 044 5854 298

Kuvat

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus: Investointi- ja kannattavuusodotukset laskussa, edessä häämöttää taantuma - Yritykset ennakoivat tuotteidensa hintojen nousun jo viime talvena28.7.2022 11:59:21 EEST | Tiedote

Edessä on hyvin todennäköisesti taantuma, mutta kuinka pitkä ja syvä? Vai onnistuuko EKP:n suuri ohjauskorkojen nosto taittamaan inflaation nousun ja palauttamaan markkinoiden luottamuksen? Huonot uutiset heijastuvat usein talousodotuksiin, mutta odotukset voivat myös kertoa talouden tulevista käänteistä, sanoo Finnveran kesäekonomisti Jaakko Rahko. Pk-yritysbarometrit vuosilta 2013‒2022 kertovat, että yritysten kyselyissä kertomat suhdanneodotukset ovat ennakoineet oikein toteutunutta bkt-kehitystä. Nyt nähdyt hintojen korotukset ennakoitiin barometrissa jo keväällä.

Nopean kasvun sijasta edessä on laskukauden stressitesti – Näihin talouden ilmiöihin kuluttajien ja yritysten on varauduttava28.6.2022 10:41:59 EEST | Tiedote

Vuodesta 2022 piti tulla toinen perättäinen nopean talouskasvun vuosi. Euroopan keskuspankki arvioi vielä joulukuussa optimistisesti inflaation olevan 3,2 prosenttia tänä vuonna. Toisin kävi, ja Euroopassa syttyi sota, inflaatio-ongelma muuttui pysyvämmäksi ja talouden kasvuennusteista tippui puolet pois. Inflaatio syö kuluttamista ja yritysten investointeja, ja vaikuttaa suoraan tai välillisesti moniin toimialoihin teollisuudesta palvelualoihin. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki listaa ilmiöt, joihin kuluttajien ja yritysten on varauduttava.

Finnvera aikoo hyödyntää InvestEU-ohjelmaa digitalisaation ja kestävän kehityksen vauhdittamiseksi – suunnitelmissa uusi laina yritysten digi- ja ilmastohankkeisiin31.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutoksen torjuntaan, kestävän kehityksen innovaatioihin ja digitalisaatioon kohdistuu aiempaa enemmän odotuksia. Vihreä siirtymä saa myös vauhtia Euroopan pyrkimyksistä irtautua Venäjän energiasta. Finnveran tavoitteena on hyödyntää EU-komission käynnistämän InvestEU-ohjelman tarjoamaa riskinjakoa lainatuotteessa, joka kohdistuu innovatiivisten ja digitaalisten yritysten ja kestävän kehityksen mukaisten hankkeiden rahoittamiseen.

Pia Peltoniemi Suomen Vientiluoton toimitusjohtajaksi17.5.2022 15:30:04 EEST | Tiedote

Finnvera Oyj, pörssitiedote 17.5.2022 Suomen Vientiluotto Oy:n hallitus on 17.5.2022 nimittänyt OTM, EMBA Pia Peltoniemen yhtiön toimitusjohtajaksi 15.9.2022‒14.9.2024 väliseksi ajaksi nykyisen toimitusjohtajan jäädessä eläkkeelle alkuvuodesta. Suomen Vientiluotto Oy on Finnvera-konserniin kuuluva yhtiö, joka hoitaa vientiluottojen rahoittamista ja korontasausta. Lisätiedot: Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, Finnvera, puh. puh. 029 460 2400 Anita Muona, toimitusjohtaja, Suomen Vientiluotto, puh. 029 460 2673

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme