Suomen terveydenhuoltojärjestelmä maailman paras

Tiedelehti Lancetissa on useamman vuoden ajan julkaistu Global Burden of Disease -ryhmän kattavia tutkimuksia 200 maan sairauksien ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä, tappavuudesta, riskitekijöistä ja sairauksien vuoksi menetetystä terveydestä. Viime vuosina tuloksia on julkaistu myös terveydenhuollon rahoituksesta, laadusta ja saatavuudesta.

- Tutkimusten takana on usean sadan tutkijan maailmanlaajuinen verkosto, joka kerää, yhdistää ja analysoi kaiken saatavilla olevan tiedon terveydestä ja terveydenhuollosta. Verkostossa on kehitetty terveydenhuollon laatua mittaavia indeksejä ja uusimpana tutkimuksen kohteena on terveydenhuollon rahoitus, kertoo tutkijaverkoston jäsen ja HUSin Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.

Lancetin kesäkuun numerossa julkaistussa artikkelissa ilmenee, että Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja saatavuuden osalta maailman paras yhdessä Islannin, Norjan, Alankomaiden, Luxemburgin, Sveitsin ja Australian kanssa. Näiden maiden välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa hoidon tulosten suhteen. Suomen terveydenhuolto on viime vuosina kuitenkin parantanut tuloksiaan näistä kärkimaista eniten.

- Suomen terveydenhuollolla on parhaat näytöt niin laadun, saatavuuden kuin kuolleisuustilastojenkin perusteella ja sitä on mittareidemme perusteella kehitetty viime vuosina tehokkaimmin, toteaa HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén.

Rahalla saa, jos hallinto toimii

Lancetissa toukokuussa ilmestyneessä numerossa puolestaan verrataan, miten paljon terveydenhuolto on maksanut eri maissa suhteessa saavutettuihin tuloksiin sekä kuinka tasaisesti terveydenhuolto ja sen maksuvelvollisuus jakautuvat väestössä.

Sveitsi, Islanti ja Suomi pärjäävät terveydenhuollon laadun ja oikeudenmukaisuuden osalta paremmin kuin muut maat maailmassa, mutta Suomessa terveydenhuolto maksaa yhteisistä varoista henkilöä kohden 3300 dollaria vuodessa, mikä on noin 10 prosenttia vähemmän kuin Islannissa ja 40 prosenttia vähemmän kuin Sveitsissä.

- Olemme nyt Suomessa saavuttaneet parhaimman ja tehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän, minkä ihmiskunta on missään ikinä saavuttanut. Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla, Lindén sanoo.

Kalleinta hoito on Yhdysvalloissa, yli 8000 dollaria henkilöä kohden ja tutkijaverkostossa kehitetyt terveydenhuollon laatumittarit kertovat, että Yhdysvaltojen suurella summalla saavutetaan vain 70 prosenttia Suomen terveydenhuollon tuloksista. Pelkkä rahan syytäminen terveydenhuoltoon ei siis riitä, ja USA onkin terveydenhuollon laatu- ja saavutettavuusasteikossa Tsekin tasavallan jälkeen sijalla 29.

Tutkimuksessa osoitettiinkin, että terveydenhuoltoon laitetusta rahasta saadaan paras tulos, kun rahoitus- ja terveydenhuoltojärjestelmää johdetaan ja hallinnoidaan luotettavasti niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

- Tutkimukset näyttävät selkeästi, että koko maailman huonoin terveydenhuolto on Yhdysvalloissa. Sen pääosin yksityisesti markkinamekanismilla toimiva terveydenhuolto ei pysty läheskään samaan kuin julkisesti hallinnoitu terveydenhuoltomme, Lindén toteaa. 

Suomen haasteena sairauksien ennaltaehkäisy

- Tärkeimmät Suomen terveydenhuollossa kehitettävät asiat liittyvät tutkijaverkoston mukaan sairauksien ennaltaehkäisyyn: Suomessa on aivo- ja sydänverisuonisairauksia sekä alkoholi- ja mielenterveyssairauksia edelleen muita länsimaita enemmän, Meretoja kertoo.

Kuitenkin myös vuoden 2040 ennusteessa Suomen terveydenhuolto pärjää verrokkimaita paremmin. Ennuste on tehty olettaen, että hallinnointimallit ja kehitystrendit jatkuvan nykyisellään.

- Suomen terveydenhuolto on nyt kriittisessä risteyksessä. Järjestelmän kokonaisremontti markkinamekanismin suuntaan tai terveydenhuollon rahoituksen merkittävä leikkaus näyttää tutkimustiedon perusteella virheeltä, sillä mikään muu maa ei ole koskaan näillä eväillä onnistunut meidän nykyjärjestelmäämme tehokkaammin, sanoo Lindén.

2010 perustettua Global Burden of Disease -tutkimushanketta koordinoidaan Washingtonin yliopistosta ja sen päärahoittaja on Bill ja Melinda Gatesin säätiö.

Linkit mainittuihin artikkeleihin:

https://www.thelancet.com/pdfs/journals/lancet/PIIS0140-6736(18)30697-4/fulltext

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)30994-2/fulltext