Suomen Tiiliteollisuusliiton kannanotto puurakentamisesta: Valtiovalta ei kohtele rakennusmateriaalivalmistajia tasavertaisesti

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun mielestä jo paloturvallisuusmääräyksiä kerrostalorakentamisessa uudistamalla on parannettu puun käyttöä merkittävästi.Hän pitää käyttöä ekologisesti ja yhteiskuntataloudellisesti järkevänä, tuomatta kuitenkaan esille, kuinka suuri yhden materiaalin korvaaminen toisella ekologisesti tarkasteltuna todellisuudessa on, kun tarkasteluajanjaksona on koko rakennuksen elinkaari, kuten asiaa tulisi oikeaoppisesti ja tieteellisesti tarkastella.

Mitään läpinäkyviä päästöpohjaisia ympäristövaikutuksia saati laskelmia ei em. aikeiden tueksi ole edes esitetty. Sen sijaan esimerkiksi Heinolan puukerrostalosta tehty perusteellinen koko elinkaarta tarkasteleva hiilidioksidipäästötutkimus osoitti, ettei ko. talon päästöissä pitkällä aikavälillä olisi merkittävääkään eroa, olisipa talo tehty sitten puu tai betonirakenteisena. Kaiken kaikkiaan valtion toimenpiteillä on ajettu ennen kaikkea Suomen metsä- ja puutuoteteollisuuden etuja, mutta valitettavasti se on tehty väärin perustein ja selkeästi alan muiden toimijoiden kustannuksella.

Näinkö muut materiaalit eivät enää voi tasavertaisin periaattein kilpailla rakennusmarkkinoilla tai näinkö oikeudenmukainen ja tasapuolinen on nykypäivän poliittinen päätöksenteko eri toimijoita kohtaan?

Yhtälailla myös nykyinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies on valmis työllisyyspoliittisiin perusteluihin vedoten nostamaan puukerrostalorakentamisen 20 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, huolimatta siitä, että se on pois kaikilta muilta alan toimijoilta.

Vaikka kaikki talot rakennettaisiin puusta, olisi niihin käytetty sahatavaramäärä niin pieni, ettei sillä Suomen metsäteollisuuden tulevaisuutta edes ilmastotavoitteiden varjolla pelastettaisi. Jo tällä hetkellä Suomen pientaloista n. 86 % tehdään puusta, eikä puupientalojen osuuden lisäyksellä ole missään selkeästi osoitettu olevan ympäristövaikutukseen suurtakaan merkitystä. Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa, jossa on kerrottu rakennetun jo runsaasti puukerrostaloja, on asiantuntijoiden mukaan puukerrostalojen rakentamiseen käytetty sahatavaramäärä vain pienen sahan vuosituotanto, joten ei myöskään sillä metsäteollisuuden tilaa korjata, eikä ilmastonmuutosta torjuta.

Suomen yksi tärkeimpiä tulevaisuuden tavoitteita on sekä energiankulutuksen, että päästöjen alentaminen. Sen saavuttamiseksi olisikin tehtävä aivan muita energiapoliittisia toimenpiteitä, kuin puurakentamisen tukeminen alan muiden toimijoiden kustannuksella ilman uskottavia perusteita. Puun käytön lisäämiseksi olisi kehitettävä aivan uudenlaisia innovaatioita ja puualalle tulisikin löytää ennen kaikkea vientiin tähtääviä uusia tuotesovellutuksia, joilla saattaisi olla myös yhteiskunnallista merkitystä.

Euroopan komissio on asettanut 20 %:n päästövähennystavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Nykyinen rakennusten kuluttama energiamäärä on n. 38 % energiakulutuksen kokonaisenergiamäärästä, päästövaikutusosuuden ollessa vastaavasti n. 32 %. On tärkeää kuitenkin ymmärtää, että rakennusvaiheen (rakentaminen ja tuotteet) energiankulutus on vain n. 4 % ja päästöt n.6-10 % kokonaismäärästä. Kun edellä mainitusta rakentamisvaiheen päästöosuudesta erotellaan esimerkiksi julkisivumateriaalien aiheuttamat CO2 päästöt, jää niiden elinkaaren aikaiseksi osuudeksi vain alle 1 %, jolla ei käytännössä ole mitään merkitystä Suomen päästötavoitteisiin tähtäävissä toimenpiteissä. Sama tosiasia pätee myös runkorakenteisiin. Tämä asia olisi hyvä tuoda riittävän selkeästi esille, jotta myös asunnon ostajat saisivat oikean kuvan asian todellisesta merkityksestä.

Rakennusmateriaalien tulisi olla ennen kaikkea energiatehokkaita, vähän emissioita tuottavia, lahoamattomia sekä paloturvallisia. Edellisen lisäksi rakennusmateriaalien tulisi olla sellaisia, että niitä voitaisiin uusiokäyttää ilman, että niistä vapautuu ylimääräisiä epäterveitä aineita ympäristöön tai että ne olisivat ongelmajätettä. Näitä asioita ei puusta keskusteltaessa ole missään vaiheessa otettu esille, mutta jokainen varmasti ymmärtää, että kymmenen vuoden välein suoritettu maalaus aiheuttaa aina lisäpäästöjä ja toisaalta puusuoja-aineet lisäävät myös ympäristökuormaa.

Jaakko Raikkonen
p. 050-557 1103
jaakko.raikkonen@raikkonen.fi

Juha Karilainen
p. 0400-425 232
juha.karilainen@wienerberger.com