”Pienten alle 5,5 m perämoottoriveneiden kaupan kasvu Suomessa oli jo toista vuotta peräkkäin kaksinumeroinen, mikä kertoo veneilyn ja mökkeilyn tärkeydestä suomalaisille korona-aikoina”, kertoo Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo.

Lähes kaikilla venealan tuotealueilla kasvua rajoittivat komponenttien saatavuus ja maailmanlaajuiset logistiikkaongelmat.

Kansainvälinen kauppa oli erittäin vahvassa vedossa ja veneiden kysyntä ylitti tarjonnan maailmanlaajuisesti. Koko vuoden veneviennin tullausarvo nousi 55 %. Tullitilaston mukaan Suomesta vietiin veneitä vuonna 2021 lähes 400 miljoonalla eurolla. Veneitä vietiin yhteensä lähes 13000 kappaletta kaikkiaan 47 maahan. Yritysten ilmoittama venealan koko vuoden vientilaskutus oli arvoltaan 518 miljoonaa euroa, josta veneviennin osuus oli 442 miljoonaa euroa. Suomessa valmistetuista veneistä toimitettiin vientiin 76 %.

Tärkeimmät vientimarkkinat ovat edelleen länsinaapurimme Ruotsi ja Norja, joskin Brittiläiset Neitsytsaaret nousivat viime vuonna kakkossijalle luksuspurjeveneiden ansiosta. Ruotsin viennin arvo oli jopa 26 % kasvussa ja markkinalle vietiinkin yli 6000 venettä. Myös Norjan vienti oli poikkeuksellisen vahvassa 21 % kasvussa. 

Venäjän-kauppa ei kokonaisuutena ole Suomen venealalle merkittävä, mutta on ollut kasvussa viime vuosina, kun luottamus markkinaan vielä oli hiljalleen palautumassa. Venäjän 16 miljoonan euron viennistä lähes kaksi kolmasosaa muodostui vesijettien jälleenviennistä, mutta markkinalle vietiin myös 5 miljoonan euron arvosta moottoriveneitä ja lisäksi moottoreita ja venealan tarvikkeita.

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan 24.2.2022 on kauaskantoisia vaikutuksia. Maariskin realisoituminen on vienyt luottamuksen ja sodan seurauksena asetetut pakotteet vievät kaupan tilanteeseen, josta palautuminen voi kestää kymmeniä vuosia.

Luksuspurjeveneiden vientiennätys

Pohjanmaan luksusluokan purjeveneiden valmistajien vientimenestys jatkuu ja Pietarsaaren seudulta toimitettiin vuonna 2021 ennätyksellinen määrä jahteja maailmalle. Veneiden arvo nousi lähes 200 miljoonaan euroon.

Suurin vientimarkkina 2021 oli Brittiläiset Neitsytsaaret kolmella purjeveneellä, joiden yhteisarvo oli 86 miljoonaa euroa. Toisella sijalla oli neljän purjeveneen ja 27 miljoonan euron arvolla Italia.

Malta oli purjeveneiden vientimarkkinoiden kolmannella sijalla yhden yli 22 miljoonan euron arvoisen veneen toimituksella.

Kotimaan venerekisteröinnit kasvoivat yli 8 % 

Kotimaan venekauppa oli jo toista vuotta peräkkäin poikkeuksellisen vahvassa kasvussa. Uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin viime vuonna jo yli 5000 kappaletta ja vahvimmat kasvuluvut nähtiin pienissä moottoriveneissä. Alle 5,5 m moottoriveneitä ensirekisteröitiin 2023 kappaletta, eli 14 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 2018 verrattuna kasvu on peräti 42 % ja moottoriveneissä kokonaisuudessaankin 36 %. Vaikka pitkän ajan trendinä onkin veneiden keskikoon kasvu, niin moottoriveneiden ensirekisteröintien kasvu vuosina 2018-2021 on ollut alle 9 m kokoisissa veneissä. 98 % vuonna 2021 ensirekisteröidyistä moottoriveneistä oli kooltaan 9 m ja alle.

Vesijettien myynnin kasvu taittui viime vuonna ja ensirekisteröinnit jäivät vuoden 2020 tasolle. Ilmatäytteisten/RIB-veneiden ensirekisteröinnit kasvoivat 36 kappaleella ja kasvua oli peräti 52,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Traficomin ylläpitämään venerekisteriin on merkittävä yli 5,5-metriset tai yli 20 hv moottorilla varustetut veneet. Finnboatin jäsenkunnan raportoima tukkutoimitustilasto kattaa myös muut kuin rekisteröitävät veneet ja korkeintaan 5,5 m kokoluokan moottori- ja pienveneiden toimitukset kasvoivat tukkutoimitustilastojen perusteella 45 % vuonna 2021.

Uusia purjeveneitä ensirekisteröitiin Suomeen 23 kappaletta, eli vain yksi kappale enemmän kuin edellisenä vuonna. Vertailun vuoksi uusia yli 10 m kokoluokan moottoriveneitä ensirekisteröitiin Suomeen 57 kappaletta. Uusien purjeveneiden kauppa Suomessa näyttää viime vuosina vakiintuneen tälle noin kahdenkymmenen kappaleen tasolle, kun taas käytettyjen veneiden välitystoiminta on samaan aikaan muuttunut yhä enemmän kansainväliseksi kaupankäynniksi, mikä on mahdollistanut yhä useammalle vähän käytetyn purjeveneen hankinnan ulkomailta.

Käytettyjen veneiden kauppa jatkui vilkkaana. Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdoksia kirjattiin yhteensä yli 28000 kappaletta ja niiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Poikkeuksellisen vahva kotimaan kysyntä on pitänyt käytettyjen veneiden kaupan jo kaksi vuotta peräkkäin yli 30 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019. 

Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit Suomeen 2017–2021 

(kpl, lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom)

	2017	2018	2019	2020	2021
Moottoriveneet:	2753	2715	2773	3361	3700
Purjeveneet:	12	15	26	22	23
Ilmatäytteiset/RIB:	67	52	68	68	104
Vesijetit:	692	1005	1086	1272	1276
Muut:	53	57	45	46	64
Yhteensä:	3577	3844	3998	4769	5167

Vesikulkuneuvojen omistajavaihdokset 2017–2021

(kpl, lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom):

	2017	2018	2019	2020	2021
Moottoriveneet:	17184	18208	19058	24759	23930
Purjeveneet:	1143	1081	1141	1593	1573
Ilmatäytteiset/RIB:	42	50	65	112	109
Vesijetit:	838	1322	1604	2309	2723
Muut:	49	79	70	87	102
Yhteensä:	19256	20740	21938	28860	28437

Huom. purjeveneiden luvuissa on mukana moottoripurjehtijat

Perämoottoreiden toimitukset yli 20 % kasvussa

Polttomoottorikäyttöisiä perämoottoreita toimitettiin Suomeen Finnboatin jäsenkunnan raportoiman perämoottoreiden tukkutoimitustilaston mukaan 12290 kappaletta vuonna 2021 ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 22,8 %. Suomessa myytävistä perämoottoreista lähes 80 prosenttia on enintään 60-hevosvoimaisia, mutta pitkän aikavälin trendinä on pienten perämoottorien toimitusmäärien lasku samaan aikaan, kun isompien perämoottorien markkinat laajenevat uusien venemallien kautta. Viime vuosi oli poikkeuksellinen ja kasvua oli kaikissa kokoluokissa.

Perämoottoreita toimitettiin Suomen kautta myös vientimarkkinoille yhteensä 23928 kappaletta, missä oli kasvua ennätykselliset 76,7 %.

Sähköperämoottorit ovat suosittuja erityisesti soutuveneiden moottoreina, mutta viime vuonna niiden toimituksia haittasi komponenttien saatavuus. Sähköperämoottoreita tuotiin Suomeen 6228 kappaletta, mikä oli 302 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Heittokalastajien suosimia sähköisiä keulamoottoreita tuotiin Suomeen 1248 kappaletta, mikä oli 882 kappaletta vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 92 %.  

Sisä- ja sisäperämoottoreiden tukkutoimitukset Suomeen kasvoivat 3 %. Moottoreita toimitettiin kotimaassa yhteensä 742 kappaletta. Moottoreiden tukkutoimitukset vientiin kasvoivat 21 % ja vientiin toimitettiin yhteensä 265 sisä- ja sisäperämoottoria.   

Vesikulkuneuvojen tuonti yli 40 % kasvussa

Suomeen tuotiin viime vuonna eniten vesikulkuneuvoja Meksikosta. Meksikon tuonnin arvo nousi lähes 70 % ja yli 6000 kappaleesta käytännössä kaikki olivat vesijettejä. Niistä suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan. Suomeen myytäväksi uusia jettejä jäi hieman yli 1200 kappaletta. 

Muu noin 8000 kappaleen tuonti oli pääasiassa moottoriveneitä ja pieniä vesikulkuneuvoja. Arvossa mitattuna suurin tuontimaa oli Puola, josta tuonti kasvoi 18 % (11,6 miljoonaa euroa, 396 kpl). 

Tuontitilasto 5 suurimman maan osalta 2021:

	M€	kpl	Kasvu-%
Meksiko	47,2	6087	68 %
Puola	11,6	396	18,1 %
Ruotsi	3,6	528	62,2 %
USA	2,3	352	-13,6 %
Iso-Britannia	2,1	499	-52,2 %
koko tuonti	78,2	14314	42,6 %

Vientitilasto 10 suurimman maan osalta 2021:

	M€	kpl	Kasvu-%
Ruotsi	95,1	6244	25,6 %
Britt. Neitsytsaaret	85,7	3	-
Norja	58,2	3346	20,7 %
Italia	26,8	8	99,8 %
Malta	22,4	1	-
Venäjä	15,8	1238	44,4 %
Saksa	13,8	525	-14,2 %
Iso-Britannia	12,4	123	-67,1 %
Ranska	11	130	84,2 %
Sveitsi	7,6	94	67,6 %
koko vienti	397,5	12630	55,2 %

 

Yritysten liikevaihto

Finnboatin jäsenyritysten liikevaihdot vuonna 2021 milj. euroa (alv 0 %, valmistaja- ja maahantuojahinnoin):

	SUOMI		VIENTI		YHTEENSÄ
Veneet	137	(+8 %)	442	(+62 %)	579	(+45 %)
Varusteet*	90	(+47 %)	45	(+133 %)	136	(+67 %)
Moottorit	87	(+5 %)	26	(+22 %)	114	(+9 %)
Palvelut ym.	57	(+35 %)	5	(+0 %)	61	(+30 %)
Yhteensä	371	(+18 %)	518	(+62 %)	889	(+40 %)

Koko ala yhteensä 889 milj. € (+40 %)

*(sis mm raaka-aineet ja projektitoimitukset) 

Venealan suhdannebarometri ennakoi kasvun ja hyvän työllisyystilanteen jatkuvan

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään vuoden vaihteessa liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita. Venealan suhdannebarometri vuodelle 2022 ennakoi positiivisia näkymiä: Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 49 % yrityksistä ja 41 % uskoo liikevaihdon pysyvän ennallaan. 

Työllisyyden odotetaan pysyvän edelleen hyvällä tasolla. 70 % yrityksistä arvioikin henkilöstön määrän pysyvän samana ja 26 % arvioi henkilöstön määrän kasvavan vuonna 2022. Henkilöstön arvioi pienenevän vain 4 % yrityksistä.

Henkilöstö vuodelle 2022

• 26 % yrityksistä arvioi henkilöstön määrän kasvavan (31 % edellisvuonna)
• 4 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pienenevän (2 %)
• 70 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan (67 %).

Liikevaihto vuodelle 2022

• 49 % yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan (49 % edellisvuonna)
• 10 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pienenevän (7 %)
• 41 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan (44 %).

Henkilöstön lomautuksia on vuonna 2021 toteutettu 7 %:ssa barometriin vastanneista 174 yrityksestä (19 % edellisenä vuonna).

Barometrin tuloksia tulkitessa on syytä huomioida, että kysely tehtiin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sodalla on laajamittaisia vaikutuksia maailmantalouteen ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen, joten sillä on väistämättä vaikutuksia myös venealaan.