Suomen vuokramarkkinat toimivat hyvin – markkinatalous toimii vuokralaisten hyväksi

Vuokramarkkinoilla eletään mielenkiintoisia aikoja: Rinteen hallituksen kovat työllisyystavoitteet vaativat toteutuakseen paljon myös asuntomarkkinoilta, asuntotuotanto on ollut viime vuosina korkeimmillaan pitkään aikaan, kaupungistuminen voimistuu ja rahoitusmarkkinoille on tulossa lisää sääntelyä niin kansallisesti kuin Euroopan tasolla.

”Viimeistään viime vuosien kehityksen perusteella kaikkien pitäisi huomata, että markkinatalous toimii. Asuntotuotannon korkea taso on hidastanut vuokrien nousua ja asuntojen hintojen nousua kasvavilla kaupunkiseuduilla merkittävästi. Yksityiset vuokranantajat ovat tuoneet asuntomarkkinoille merkittävästi lisää tarjontaa, jolla vastataan kasvavaan kysyntään. Kilpailu toimii vuokralaisten hyväksi”, alleviivaa Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa.

Kaupunkien väestönkasvu edellyttää markkinaehtoista asuntotuotantoa

Tilastokeskuksen viime kuussa julkaisema uusi väestöennuste osoittaa kaupunkien kasvun jatkumista ja erityisesti pääkaupunkiseudun vetovoiman entisestään voimistuvaa imua.

”Ennusteen mukaan pääkaupunkiseutu kasvaa vuoteen 2040 mennessä Vantaan väkiluvun verran. Jo vuoteen 2024 mennessä pääkaupunkiseudun väestö kasvaa yhtä paljon kuin Hämeenlinnassa on asukkaita. Kehitys jatkuu voimakkaana. On erinomaista, että Rinteen hallitus tunnistaa markkinaehtoisen asuntotuotannon pääasiallisena keinona vastata kysyntään. Valtion pitääkin ensisijaisesti kannustaa kaupunkeja tonttituotantoon tukemalla liikennehankkeiden käynnistämistä, joilla luodaan edellytyksiä riittävälle asuntotuotannolle. Riittävä asuntotarjonta on avainasemassa, jos halutaan tukea kasvukeskusten positiivista kehittymistä”, Viljamaa alleviivaa.

Taloyhtiölainat mahdollistavat asuntotuotantoa

Kotitalouksien velkaantumisesta ja taloyhtiölainojen kasvusta on puhuttu viime vuosina runsaasti. Kotitalouksien velkaantumisen hillitsemistä pohtinut valtiovarainministeriön ylijohtaja Leena Mörttisen johtama työryhmä jätti raporttinsa lokakuun alussa. Raportissa ehdotetaan muun muassa enimmäisluototusasteen käyttöönottoa, rajauksia asuntolainojen pituuteen, pikavippien tiukempaa valvontaa ja taloyhtiölainojen sääntelyä.

”Mörttisen työryhmän tavoite velkaantumisen ehkäisemisestä on hyvä ja perusteltu, mutta keinot ovat ylimitoitettuja ja hieman väärin suunnattu. Fokuksen pitäisi olla pikavippien ja kulutusluottojen suitsimisessa, ei asuntoluototuksen sääntelyssä. Asuntorahoituksen sääntelyssä on ylilyöntejä, koska myös kansainvälinen sääntely kiristyy ja asuntorakentaminen on jo kääntynyt hiipuvaan suhdanteeseen. Olisi vahingollista kansallisella sääntelyllä hidastaa asuntotuotantoa entisestään, mikä johtaisi myös työpaikkojen vähenemiseen, kun tavoitteena on päinvastoin nostaa työllisyyttä”, Viljamaa sanoo.

”Taloyhtiölainat ovat olleet viime vuosina toimiva malli asuntorahoitukseen. Taloyhtiölainojen kohdalla on syytä muistaa järjestelmän hyvät puolet. Taloyhtiölainoihin tarvitaan kuitenkin selkeyttä, jotta kotitaloudet ymmärtävät lainan paremmin”, Viljamaa painottaa.

Suomen Vuokranantajat ehdotti keväällä, että taloyhtiölainoihin säädettäisiin 60 prosentin katto velattomasta hinnasta ja lyhennysvapaat rajattaisiin kahteen vuoteen.

”Tilastokeskus tarkensi kotitalouksien osuutta taloyhtiölainoista noin viisi miljardia alas, noin 21 miljardista 16,2 miljardiin euroon. Kotitalouksien vastuut taloyhtiölainoista ovatkin huomattavasti pienemmät kuin aiemmin on tiedetty. Uusien tietojen valossa pitäisi taloyhtiölainojen sääntelyä miettiä vielä tarkemmin. Yksi mahdollisuus olisi asettaa suurille kaupunkiseuduille korkeampi katto kuin muualle Suomeen. Jos taloyhtiölainojen katto asetettaisiin 70 prosenttiin suurilla kaupunkiseuduilla, olisi sääntelyssä riittävästi puskuria, eikä rikottaisi toimivaa asuntorahoitusmallia, jolla on ollut kiistattomasti positiivinen vaikutus asuntorakentamiseen ja joka on osittain ollut mahdollistamassa korkeaa asuntotuotannon määrää viime vuosina”, Viljamaa pyörittelee.

”Kasvavaan asuntokysyntään on Suomessa pystytty vastaamaan ylivoimaisesti parhaiten verrattuna muihin Pohjoismaihin. Yksityisillä vuokranantajilla on ollut merkittävä rooli asuntorakennushankkeiden käynnistämisessä. Ilman yksityisten investointeja korkea asuntotuotannon määrä ei olisi mahdollista”, Viljamaa painottaa.

Katso vuokramarkkinakatsauksen kaupunkikohtaiset analyysit liitteenä olevasta katsauksesta. Katsauksessa on tietoa Suomen suurimpien kaupunkien kehityksestä, trendeistä ja erityispiirteistä. Katsaus on luettavissa myös Suomen Vuokranantajien jäsenille jäsensivuilta.

Katsauksen pohjana käytetyt Vuokraovi.comin tilastotiedot ovat tammi-kesäkuulta 2019. Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsaus on tehty tässä laajuudessa neljättä kertaa.