Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen 1,2 miljoonaa euroa Suomen Akatemialta

Jaa

Suomen ympäristökeskus menestyi Suomen Akatemian syyshaussa 2021. Suomen Akatemia myönsi yhteensä yli 1,2 miljoonaa euroa neljälle SYKEn tutkimukselle, jotka käsittelevät yhteiskunnallisesti kiinnostavia ja ajankohtaisia tutkimusaiheita. Rahoitetut hankkeet kuvastavat SYKEn monipuolista tutkimusta ja osaamista.

Kuva: Riku Lumiaro
Kuva: Riku Lumiaro

”SYKEn uudet akatemiahankkeet edustavat koko sitä tiedon arvoketjua, joka tukee kestävyysmurrosta. Tutkittua tietoa tarvitaan ekosysteemien ja yhteiskunnan sekä näiden vuorovaikutuksen ymmärtämiseen”, sanoo SYKEn tutkimusjohtaja Eeva Primmer.

Tutkimusten aiheet käsittelevät esimerkiksi kasvihuonekaasu dityppioksidin kiertoa, kotieläinten paikkaa ruokajärjestelmässä sekä ihmisen suhdetta veteen.

Johtavan tutkijan Heli Saarikosken akatemiahankkeessa tarkastellaan tiedon yhteistuotantoa ympäristökiistojen ratkaisemisen apuna. ”On todella innostavaa jatkaa aikaisemmassa hankkeessa aloitettua työtä ja pureutua uusiin mielenkiintoisiin tapauksiin - ympäristötutkimuksen kentällä ei ole pulaa kiistanalaisista tietointensiivisistä kysymyksistä”, toteaa Saarikoski.

Syyshaussa 2021 rahoitetut SYKEn hankkeet

Tutkijatohtori Dana Hellemann: Sedimentin dityppioksidin kierto muuttuvassa rannikkomeressä (BENNO)

  • Rahoitusosuus SYKElle 265 244 €

Rannikkosedimentit ovat merkittäviä kasvihuonekaasu dityppioksidin (N2O) tuotannossa ja sitomisessa. Dana Hellemanin post doc -tutkimuksessa arvioidaan, onko Itämeren rannikko tulevaisuudessa N2O:n lähde vai nielu tutkimalla mikrobiologisia prosesseja. Tutkimuksessa selvitetään nykyisiä ja tulevaisuudessa N2O:n kiertoon vaikuttavia mikrobiologisia prosesseja Itämeren rannikkosedimenteissä hyödyntämällä mikroantureita sekä toiminnallisten geenien ilmentymistä. Kokeilla ja kenttähavainnoilla saadun aineiston avulla mallinnetaan eri skenaarioita. Tulokset edistävät ymmärrystä rannikoiden kasvihuonekaasupäästöistä.

Johtava tutkija Heli Saarikoski: Tiedon yhteistuotanto ympäristökiistoissa (JOINED)

  • Rahoitus 446 918 €

Ympäristöpoliittisissa ristiriidoissa myös tieto on usein kiistanalaista. Kiistojen ratkaisemiseksi tarvitaan uusia osallistavia tietokäytäntöjä, joiden avulla tutkijat, sidosryhmätahot ja päätöksentekijät voivat oppia toisiltaan ja rakentaa yhteistä tietopohjaa. Tutkimushankkeessa sovelletaan tiedon yhteistuotantoa kahteen ajankohtaiseen ympäristöpäätöksentekotilanteeseen. Hankkeessa jatketaan CORE-hankkeessa käynnistettyä työtä merimetsoja koskevassa kiistassa. Toiseksi aiheeksi valitaan tietointensiivinen ympäristöristiriitatilanne, joka on ajankohtainen vuosina 2023–2024. Hankkeessa tarkastellaan myös paikallistietämyksen ja kansalaistiedon tuomista osaksi tiedon yhteistuotantoprosesseja.

Tutkimusprofessori Minna Kaljonen: Kohti kotieläinten kestävää paikkaa ruokajärjestelmissä - vipupisteet systeemisen muutoksen edistämiseen (SustAnimalFood)

  • Koordinoijana Helsingin yliopisto, rahoitusosuus SYKElle 299 999 €

Eläinperäisten ruoka-aineiden tuotanto ja kulutus on kiivaan ja politisoituneen väittelyn kohteena. Kotieläinten nykyinen rooli ruokajärjestelmissämme on kestämätön ympäristön kantokyvyn, ihmisten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta kotieläimet voivat parhaimmillaan tuottaa monia hyötyjä, esimerkiksi ravinteiden kiertoon, ja luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Hanke etsii kotieläinten kestävää paikkaa suomalaisessa ruoantuotannossa ja ruokavalioissa. Kuinka kotieläinten moninainen arvo löydetään uudestaan maatiloilla, maisemissa ja lautasilla? Millä keinoin siirtymä kestävään kotieläintuotantoon ja kulutukseen tapahtuu?

Erikoistutkija Kati Pitkänen: Veden taju - Huolenpitoa yli rajojen (SensIS)

  • Koordinoijana Luonnonvarakeskus, rahoitusosuus SYKElle 224 552 €

Hoivaavan ja huolta pitävän ympäristösuhteen pohjalla on käsitys olemisen ja toiminnan yhteydestä omaan ympäristöön. Tämä on poikkitieteellisen Veden taju -hankkeen lähtökohta. Tiedettä ja taidetta yhdistävässä hankkeessa luodaan yhdessä erilaisten ihmisten ja sidosryhmien kanssa veden tajun rajakäsitteen. Tämän avulla henkilökohtaiset paikkasidonnaiset kertomukset ja toiminta on mahdollista kääntää kollektiiviseksi veteen ja vedestä riippuvaisiin ihmisyhteisöihin kohdistuvaksi hoivaksi, jonka hoivalla voidaan parantaa ihmisen ja muun luonnon hyvinvointia.

Lisätietoja

  • Eeva Primmer, tutkimusjohtaja, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 521
  • Dana Hellemann, tutkijatohtori, Suomen ympäristökeskus SYKE, merikeskus, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, p. 0403617505
  • Heli Saarikoski, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, ympäristöpolitiikkakeskus, alueidenkäytön hallinta -ryhmä, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 1589
  • Minna Kaljonen, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus SYKE, ympäristöpolitiikkakeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 252
  • Kati Pitkänen, erikoistutkija, Suomen Ympäristökeskus SYKE, ympäristöpolitiikkakeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 101

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kuva: Riku Lumiaro
Kuva: Riku Lumiaro
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Fortfarande mer blågröna alger än vanligt, det varma och lugna vädret kan ytterligare öka antalet blågrönalgblomningar under sensommaren18.8.2022 14:48:18 EEST | Tiedote

Antalet blågrönalgobservationer har hållit sig stabilt i hela landet. Till följd av det varma vädret är vattnet i sjöar något varmare än genomsnittet, vilket håller i gång tillväxten av blågröna alger. I havsområden är mängden blågröna alger fortfarande större än långtidsgenomsnittet, men vinden har fått algerna att blandas med vatten. Lugnt och varmt vädret och kraftiga regnskurar kan öka antalet ytblomningar ännu på sensommaren.

Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä18.8.2022 13:03:12 EEST | Tiedote

Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt tasaisena koko maassa. Lämpimien säiden seurauksena järvivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, mikä ylläpitää sinilevien kasvua. Merialueilla sinilevän määrä on edelleen pitkän ajan keskiarvoa suurempi, mutta tuuli on sekoittanut sinilevää veteen. Tyyni ja lämmin sää, sekä toisaalta myös voimakkaat sadekuurot, voivat lisätä sinilevän pintakukintojen määrää vielä loppukesällä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme