Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen 1,2 miljoonaa euroa Suomen Akatemialta
”SYKEn uudet akatemiahankkeet edustavat koko sitä tiedon arvoketjua, joka tukee kestävyysmurrosta. Tutkittua tietoa tarvitaan ekosysteemien ja yhteiskunnan sekä näiden vuorovaikutuksen ymmärtämiseen”, sanoo SYKEn tutkimusjohtaja Eeva Primmer.
Tutkimusten aiheet käsittelevät esimerkiksi kasvihuonekaasu dityppioksidin kiertoa, kotieläinten paikkaa ruokajärjestelmässä sekä ihmisen suhdetta veteen.
Johtavan tutkijan Heli Saarikosken akatemiahankkeessa tarkastellaan tiedon yhteistuotantoa ympäristökiistojen ratkaisemisen apuna. ”On todella innostavaa jatkaa aikaisemmassa hankkeessa aloitettua työtä ja pureutua uusiin mielenkiintoisiin tapauksiin - ympäristötutkimuksen kentällä ei ole pulaa kiistanalaisista tietointensiivisistä kysymyksistä”, toteaa Saarikoski.
Syyshaussa 2021 rahoitetut SYKEn hankkeet
Tutkijatohtori Dana Hellemann: Sedimentin dityppioksidin kierto muuttuvassa rannikkomeressä (BENNO)
- Rahoitusosuus SYKElle 265 244 €
Rannikkosedimentit ovat merkittäviä kasvihuonekaasu dityppioksidin (N2O) tuotannossa ja sitomisessa. Dana Hellemanin post doc -tutkimuksessa arvioidaan, onko Itämeren rannikko tulevaisuudessa N2O:n lähde vai nielu tutkimalla mikrobiologisia prosesseja. Tutkimuksessa selvitetään nykyisiä ja tulevaisuudessa N2O:n kiertoon vaikuttavia mikrobiologisia prosesseja Itämeren rannikkosedimenteissä hyödyntämällä mikroantureita sekä toiminnallisten geenien ilmentymistä. Kokeilla ja kenttähavainnoilla saadun aineiston avulla mallinnetaan eri skenaarioita. Tulokset edistävät ymmärrystä rannikoiden kasvihuonekaasupäästöistä.
Johtava tutkija Heli Saarikoski: Tiedon yhteistuotanto ympäristökiistoissa (JOINED)
- Rahoitus 446 918 €
Ympäristöpoliittisissa ristiriidoissa myös tieto on usein kiistanalaista. Kiistojen ratkaisemiseksi tarvitaan uusia osallistavia tietokäytäntöjä, joiden avulla tutkijat, sidosryhmätahot ja päätöksentekijät voivat oppia toisiltaan ja rakentaa yhteistä tietopohjaa. Tutkimushankkeessa sovelletaan tiedon yhteistuotantoa kahteen ajankohtaiseen ympäristöpäätöksentekotilanteeseen. Hankkeessa jatketaan CORE-hankkeessa käynnistettyä työtä merimetsoja koskevassa kiistassa. Toiseksi aiheeksi valitaan tietointensiivinen ympäristöristiriitatilanne, joka on ajankohtainen vuosina 2023–2024. Hankkeessa tarkastellaan myös paikallistietämyksen ja kansalaistiedon tuomista osaksi tiedon yhteistuotantoprosesseja.
Tutkimusprofessori Minna Kaljonen: Kohti kotieläinten kestävää paikkaa ruokajärjestelmissä - vipupisteet systeemisen muutoksen edistämiseen (SustAnimalFood)
- Koordinoijana Helsingin yliopisto, rahoitusosuus SYKElle 299 999 €
Eläinperäisten ruoka-aineiden tuotanto ja kulutus on kiivaan ja politisoituneen väittelyn kohteena. Kotieläinten nykyinen rooli ruokajärjestelmissämme on kestämätön ympäristön kantokyvyn, ihmisten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta kotieläimet voivat parhaimmillaan tuottaa monia hyötyjä, esimerkiksi ravinteiden kiertoon, ja luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Hanke etsii kotieläinten kestävää paikkaa suomalaisessa ruoantuotannossa ja ruokavalioissa. Kuinka kotieläinten moninainen arvo löydetään uudestaan maatiloilla, maisemissa ja lautasilla? Millä keinoin siirtymä kestävään kotieläintuotantoon ja kulutukseen tapahtuu?
Erikoistutkija Kati Pitkänen: Veden taju - Huolenpitoa yli rajojen (SensIS)
- Koordinoijana Luonnonvarakeskus, rahoitusosuus SYKElle 224 552 €
Hoivaavan ja huolta pitävän ympäristösuhteen pohjalla on käsitys olemisen ja toiminnan yhteydestä omaan ympäristöön. Tämä on poikkitieteellisen Veden taju -hankkeen lähtökohta. Tiedettä ja taidetta yhdistävässä hankkeessa luodaan yhdessä erilaisten ihmisten ja sidosryhmien kanssa veden tajun rajakäsitteen. Tämän avulla henkilökohtaiset paikkasidonnaiset kertomukset ja toiminta on mahdollista kääntää kollektiiviseksi veteen ja vedestä riippuvaisiin ihmisyhteisöihin kohdistuvaksi hoivaksi, jonka hoivalla voidaan parantaa ihmisen ja muun luonnon hyvinvointia.
Lisätietoja
- Eeva Primmer, tutkimusjohtaja, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 521
- Dana Hellemann, tutkijatohtori, Suomen ympäristökeskus SYKE, merikeskus, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, p. 0403617505
- Heli Saarikoski, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, ympäristöpolitiikkakeskus, alueidenkäytön hallinta -ryhmä, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 1589
- Minna Kaljonen, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus SYKE, ympäristöpolitiikkakeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 252
- Kati Pitkänen, erikoistutkija, Suomen Ympäristökeskus SYKE, ympäristöpolitiikkakeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 101
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme