Wolfcom

Suomessa jalostettu silli on harventunut superruokalaji

Jaa
Suomi on kansainvälisesti tunnettu sillimaa. Vaikka kaikille tuttu kalalaji elää ja kasvaa ainoastaan Atlantin valtameren pohjoisosassa, on Suomessa vuosisataiset silliperinteet. Suomalaiset olivat 1900-luvulla myös itse ahkeria sillinkalastajia usemmalla laivastolla. Runsaasti terveellisiä rasvahappoja ja D-vitamiinia omaavasta kalasta löytyy suomalaiseen makuun juurtuneita perinnereseptejä ja käyttötapoja. Nykyään kotimaista sillinvalmistusperinnettä pitää yllä vain yksi perheyhtiö, uusikaupunkilainen Suomen Sillikonttori. Se valmistaa perinteisillä resepteillä sekä omaa nimeänsä kantavat, että tutun Jalostaja-merkin sillit.
"Duunarin arkiruoasta ja herrojen herkusta on vuosien saatossa muotoutunut Suomessa erityisesti uusien perunoiden kaveri. Uskon, että alkavasta sillikaudesta tulee koronan synnyttämän kotikokkausbuumin siivittämänä parempi kuin vuosikausiin”, kertoo suomalaisen sillinjalostustaidon konkari Matti Ruuska. Kuva: Tommi Anttonen
"Duunarin arkiruoasta ja herrojen herkusta on vuosien saatossa muotoutunut Suomessa erityisesti uusien perunoiden kaveri. Uskon, että alkavasta sillikaudesta tulee koronan synnyttämän kotikokkausbuumin siivittämänä parempi kuin vuosikausiin”, kertoo suomalaisen sillinjalostustaidon konkari Matti Ruuska. Kuva: Tommi Anttonen

Silli sisältää niin runsaasti monityydyttymättömiä ja terveydelle välttämättömiä Omega-3-rasvahappoja, että sitä voi kutsua superruoaksi tai terveyspommiksi. Sillin laadun mittari on sen rasvapitoisuus ja parhaissa silleissä sitä tulee olla yli 20 prosenttia. Rasvapitoisuuteen vaikuttaa kalan pyyntiaika. Silli on parhaimmillaan, eli rasvaisimmillaan, syksyllä kutuajan jälkeen, jonka jälkeen Pohjois-Atlantilta pyydetty kala kypsyy tynnyreissä toukokuussa alkavaa Suomen pääsesonkia varten. Suomalaisen sillin maku ja tyyli on yhdistelmä venäläistä ja skandinaavista ruokaperinnettä. Ajan kuluessa sillin nautiskeluun on muodostunut koko kansaa yhdistävät käyttötavat ja ikiomat kotimaiset silliateriat.

”Suomalaiset syövät muista suurista sillikulttuureista poiketen erityisesti voimakkaan makuista, suolavedessä tynnyrikypsytettyä silliä. Suosituin maku on perinteinen sipulisilli. Miedompaa ja pehmeänmakuista etikkamarinoitua silliä syödään noin kolmasosa tuotannosta. Niissä kärkeen nousee sinappisilli, jolle Jalostajalta tulee täksi sesongiksi nyt kotimainen vaihtoehto”, kertoo Suomen Sillikonttorin perustaja ja toimitusjohtaja Matti Ruuska ja jatkaa: ”Sillinautinto alkaa sillin parhaasta mahdollisesta laadusta ja käsityöstä. Meidän tavoitteemme sillituotteille perustuu kolmen waun periaatteelle. Kuluttajan ensimmäinen wau syntyy silloin, kun katse osuu purkkeihin ja siististi asetellut hopeakylkiset palat houkuttavat. Toinen wau tulee, kun purkki napsahtaa auki ja tuttu tuoksu tuntuu nenässä. Kolmas wau syntyy sillin mausta ja tuntumasta. Kotimainen silli kruunaakin voittavan yhdistelmän perinteistä herkkua, joka tuo kesän pöytään vuodenaikaan katsomatta.”

Duunarin arkiruoka, herrojen ja rouvien herkku

Silliä voi käyttää monella tavalla. Tutuin käyttömuoto on keitettyjen perunoiden kanssa. Erityisesti uudet perunat, tilli, silli, voi ja ruisleipä ovat osa suomalaista kansallisruokaperinnettä. Silliä maustetaan valmiiksi erilaisilla tavoilla ja kokonaisesta sillifileestä voi helposti tehdä myös lämpimän ruoan uunissa.

”Duunarin arkiruoasta ja herrojen herkusta on vuosien saatossa muotoutunut Suomessa erityisesti uusien perunoiden kaveri. Silli on tärkeä rooli suurten juhlien noutopöydissä vuoden ympäri ja suomalaista vappu-, juhannus- ja joulupöytää on vaikea kuvitella ilman silliä. Sillistä on myös moneen muuhun ruokaa ja haluaisinkin nähdä, että edullinen ja terveellinen silli nousisi yhä useampaan kotikeittiöreseptiin. Uskon, että alkavasta sillikaudesta tulee koronan synnyttämän kotikokkausbuumin siivittämänä parempi kuin vuosikausiin”, lisää suomalaisen sillin grand old man Ruuska.

Suomen ainoan sillinvalmistajan, Uudenkaupungin kalasatamassa toimivan Suomen Sillikonttorin juuret ovat syvällä suomalaisessa sillihistoriassa. Yli 40 vuoden kokemuksen sillinvalmistuksesta omaava Matti Ruuska perusti suosituista Boy-silleistään tunnetun Boyfood Oy:n vuonna 1977. Jäätyään jo kerran eläkkeelle, hän aloitti sillinvalmistuksen uudelleen tuttujen kotimaisten tuotemerkkien siirryttyä paitsi ulkomaiseen omistukseen, myös ulkomaiseen tuotantoon. Ruuskan nykyinen perheyritys Suomen Sillikonttori Oy jatkaa suomalaista silliperinnettä täyden palvelun sillitalona.

”Valmistamamme Sillikonttorin omat Artesaani-sillit sekä Jalostaja-sillit ylläpitävät kotimaista silliperinnettä. Sillien valinta ja maustaminen tehdään käsityönä ja sillit myös asetellaan tuttuihin lasipurkkeihin käsin. Artesaani-purkeissa sillit on ladottu vaakatasoon hopeakylki ulospäin ja Jalostajan purkeissa sillipalat ovat puolestaan pystysuunnassa”, täsmentää Ruuska.

Suomen Sillikonttori Oy on Uudessakaupungissa toimiva perheyritys ja täyden palvelun sillitalo, joka valmistaa erilaisia silli- ja silakkatuotteita tynnyreistä lasipurkkeihin. Sillikonttori toimii omien ja Jalostaja-sillien, useiden kaupan merkkien ja suurkeittiötuotteiden valmistajana. Vuonna 2019 yrityksen liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa, ja se työllistää vakituisesti 12 henkeä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matti Ruuska, yrittäjä, Suomen Sillikonttori Oy
+358 400 212369, matti.ruuska@sillikonttori.fi


Tuotenäytepyynnöt: Samuel Sorainen, PR- ja viestintätoimisto Wolfcom Oy
+358 400 579 653, samuel.sorainen@wolfcom.fi

Kuvat

"Duunarin arkiruoasta ja herrojen herkusta on vuosien saatossa muotoutunut Suomessa erityisesti uusien perunoiden kaveri. Uskon, että alkavasta sillikaudesta tulee koronan synnyttämän kotikokkausbuumin siivittämänä parempi kuin vuosikausiin”, kertoo suomalaisen sillinjalostustaidon konkari Matti Ruuska. Kuva: Tommi Anttonen
"Duunarin arkiruoasta ja herrojen herkusta on vuosien saatossa muotoutunut Suomessa erityisesti uusien perunoiden kaveri. Uskon, että alkavasta sillikaudesta tulee koronan synnyttämän kotikokkausbuumin siivittämänä parempi kuin vuosikausiin”, kertoo suomalaisen sillinjalostustaidon konkari Matti Ruuska. Kuva: Tommi Anttonen
Lataa
Sillejä kypsytetään Uudessakaupungissa tynnyreissä kuudesta kuukaudesta jopa lähes vuoteen. Sen jälkeen ne fileoidaan ja pilkotaan haarukkapaloiksi ja asetellaan käsityönä lasipurkkeihin. Purkissa perinteinen silli vaatii vielä muutaman kuukauden kypsymisen. Kuva: Tommi Anttonen
Sillejä kypsytetään Uudessakaupungissa tynnyreissä kuudesta kuukaudesta jopa lähes vuoteen. Sen jälkeen ne fileoidaan ja pilkotaan haarukkapaloiksi ja asetellaan käsityönä lasipurkkeihin. Purkissa perinteinen silli vaatii vielä muutaman kuukauden kypsymisen. Kuva: Tommi Anttonen
Lataa
Nykyään kotimaista sillinvalmistusperinnettä pitää yllä enää yksi suomalainen perheyhtiö, uusikaupunkilainen Suomen Sillikonttori. Se valmistaa perinteisillä resepteillä sekä omaa nimeänsä kantavat, että tutun Jalostaja-merkin sillit. Kuva: Tommi Anttonen
Nykyään kotimaista sillinvalmistusperinnettä pitää yllä enää yksi suomalainen perheyhtiö, uusikaupunkilainen Suomen Sillikonttori. Se valmistaa perinteisillä resepteillä sekä omaa nimeänsä kantavat, että tutun Jalostaja-merkin sillit. Kuva: Tommi Anttonen
Lataa
Perinteisen valmistusmenetelmän mukaisesti suomalaiset sillit suolataan pyynnin jälkeen kokonaisina Norjassa tynnyreissä. Suomen Sillikonttori on yhdistänyt norjalaisen ja islantilaisen tuotantotavan, joka tuottaa korkeimman mahdollisen laatutason sekä tasalaatuisuuden. Kuva: Tommi Anttonen
Perinteisen valmistusmenetelmän mukaisesti suomalaiset sillit suolataan pyynnin jälkeen kokonaisina Norjassa tynnyreissä. Suomen Sillikonttori on yhdistänyt norjalaisen ja islantilaisen tuotantotavan, joka tuottaa korkeimman mahdollisen laatutason sekä tasalaatuisuuden. Kuva: Tommi Anttonen
Lataa
Nykyään kotimaista sillinvalmistusperinnettä pitää yllä enää yksi suomalainen perheyhtiö, uusikaupunkilainen Suomen Sillikonttori. Se valmistaa perinteisillä resepteillä sekä omaa nimeänsä kantavat, että tutun Jalostaja-merkin sillit. Kuva: Tommi Anttonen
Nykyään kotimaista sillinvalmistusperinnettä pitää yllä enää yksi suomalainen perheyhtiö, uusikaupunkilainen Suomen Sillikonttori. Se valmistaa perinteisillä resepteillä sekä omaa nimeänsä kantavat, että tutun Jalostaja-merkin sillit. Kuva: Tommi Anttonen
Lataa
Suomen Sillikonttori pitää ainoana alan toimijana yllä kotimaista sillinvalmistuksen perinnettä. Käsityönä maustetut ja pakatut sillit tunnistaa siististi asetelluista, hopeakylkisistä paloista. Kuva: Tommi Anttonen
Suomen Sillikonttori pitää ainoana alan toimijana yllä kotimaista sillinvalmistuksen perinnettä. Käsityönä maustetut ja pakatut sillit tunnistaa siististi asetelluista, hopeakylkisistä paloista. Kuva: Tommi Anttonen
Lataa
"Duunarin arkiruoasta ja herrojen herkusta on vuosien saatossa muotoutunut Suomessa erityisesti uusien perunoiden kaveri. Uskon, että alkavasta sillikaudesta tulee koronan synnyttämän kotikokkausbuumin siivittämänä parempi kuin vuosikausiin”, kertoo suomalaisen sillin grand old man Matti Ruuska. Kuva: Tommi Anttonen
"Duunarin arkiruoasta ja herrojen herkusta on vuosien saatossa muotoutunut Suomessa erityisesti uusien perunoiden kaveri. Uskon, että alkavasta sillikaudesta tulee koronan synnyttämän kotikokkausbuumin siivittämänä parempi kuin vuosikausiin”, kertoo suomalaisen sillin grand old man Matti Ruuska. Kuva: Tommi Anttonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Wolfcom
Korkeavuorenkatu 1 B 11
00140 Helsinki

+358400579653http://www.wolfcom.fi/

Wolfcom PR Boutique, Helsinki, Finland

Korkeavuorenkatu 1 B 11, 00140 Helsinki

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Wolfcom

Näyttelijä Peter Franzénille uusi rooli juoma-alalla25.4.2024 12:22:27 EEST | Tiedote

Vuosi sitten esitelty suomalainen Lingoncello-käsityölikööri panostaa kansainvälistymiseen näyttelijätähti Peter Franzénin avulla. Lingoncello kuuluu kansainvälisessä kasvussa olevaan cello-juomien kategoriaan, jonka tunnetuin edustaja on italialainen limoncello. Suomessa keksitty ja kotimaisista puolukoista valmistettu likööri haastaa markkinaa pohjoisen tyylikkyydellä, laadulla ja ainutlaatuisella maulla. Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin kuuluva näyttelijä Peter Franzén tulee vauhdittamaan Lingoncellon koti- ja kansainvälistä kasvua liittymällä juoman innovoineen Mother’s Milk Beveragesin osakkaaksi. Yhtiö on kehittänyt myös kulttimainetta nauttivan Puolustuslaitos-juomaperheen.

Keväisiä elämyksiä Virossa10.4.2024 13:00:41 EEST | Tiedote

Keväällä luonto herää eloon ja ensimmäiset auringonsäteet kutsuvat ulkoilmaan pitkän ja pimeän talven jälkeen. Muuttolinnut palaavat pohjoiseen etsimään kumppania ja pesäpaikkaa tositarkoituksella. Keväisin myös viherpeukaloa syyhyttää päästä työntämään sormensa multaan ja seuraamaan uuden kasvun ihmettä. Mutta ennen varsinaisen kevään tuloa Viron alavat suomaat käyvät läpi niin kutsutun viidennen vuodenajan, joka on täynnä luonnonihmeitä. Kokosimme vinkkejä ainutlaatuisiin luontoelämyksiin keväisessä Virossa.

Menevä sähköisti Tampereen taksimarkkinan Tesloilla ja 5€ kyydeillä4.4.2024 10:00:12 EEST | Tiedote

Kotimainen Menevä taksipalvelu aloitti toiminnan Tampereella ja toi kaupungin katukuvaan sähköautoista koostuvan taksilaivueen. 12 Teslan voimin Tampereella huhtikuun 4. aloittanut Suomen suurin taksialan yhtiö on uusi vaihtoehto vähäpäästöistä ja laadukasta kyytiä arvostavalle matkustajalle. Menevän voi helpoiten tilata sovelluksella, jossa Tampereen kyytien kiinteät hinnat alkavat viidestä eurosta ja ovat kiireisimpäänkin aikaan kaupungin keskustan alueen taksitolppia edullisempi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye