Suomessa lihaa tuotetaan vastuullisesti – kilpailijat vastuullisuudessa takamatkalla

Kiinan ja USA:n välinen kauppasota alentaa USA:sta tulevan soijan hintaa Euroopan markkinoilla ja korvaa Etelä-Amerikan tuontia. Soijaa käytetään Euroopassa laajalti kotieläinten rehustuksessa. Suomessa kotieläinsektori on jo vuosia tehnyt tutkimus- ja kehitystyötä sen eteen, että kotimaisen valkuaisen osuutta voidaan kasvattaa jasoijan käyttöä saadaan vähennettyä. Suomalaiset naudat, siat ja siipikarja syövätkin pitkälti kotimaista ja usein oman tilan pelloilla tuotettua rehua.

Nautojen ja lampaiden ruokinta Suomessa perustuu nurmirehuun ja nurmella on hiilensidontapotentiaalia. Sikojen ja siipikarjan rehustuksessa hyödynnetään paljolti kotimaista valkuaispitoista rehuviljaa ja yhä enenevissä määrin rehuhernettä ja härkäpapua. Elintarvike- ja juomateollisuuden sivuvirtoja on käytetty jo pitkään etenkin sikojen rehustuksessa, mikä on kiertotaloutta parhaimmillaan. 

Edullinen soija parantaa EU:n lihantuotannon kilpailukykyä suhteessa kotimaiseen lihantuotantoon.Tilanne vaikuttaa myös meidän vientikilpailukykyymme mm. Aasian markkinoilla. Pelkona on, että suomalainen vastuullinen tuotantotapa uhkaa jäädä kilpakumppaneiden varjoon. Etenkin, kun EU-Mercosur -vapaakauppasopimuksen myötä EU:n sisämarkkinoille tarjonta lisääntyy samaan aikaan, kun britit valmistautuvat Brexitiin. Etelä-Amerikassa lihantuotantotapa ei ole vastuullisuudessaan samaa tasoa kuin Suomessa.

Nyt koko suomalaisen lihaketjun, tuottajasta kauppaan, on yhä tärkeämpää viestiä ja saada viestinsä kuuluviin suomalaisesta vastuullisesta tavasta tuottaa lihaa. Vastuullisuus tarkoittaa meille muun muassa sitä, että tuotannossa huomioidaan ilmasto, ympäristö sekä biodiversiteetti. Antibioottiresistenssi ja eläinten terveys otetaan Suomessa vakavasti, joten eläimiä lääkitään vain tarpeen vaatiessa ja hormoneja ei käytetä. Hyvää Suomesta -merkki lihapaketin kyljessä kertoo lihan olevan alkuperältään suomalaista ja siten se on merkki vastuullisemmasta valinnasta.

Lisätietoja:

Mauno Ylinen
MTK:n 2. puheenjohtaja
+35840 521 2642

Marjukka Manninen
Asiantuntija
+35850 533 8924