Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Suomessa verisuonitukoksia ei ole havaittu koronarokottamisen jälkeen tavallista enempää

Jaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on selvittänyt verisuonitukosten ilmaantuvuutta rekisteritietojen avulla, eikä minkään koronarokotteen osalta ole havaittu verisuonitukosten lisääntymistä rokotusten jälkeen.

”Olemme verranneet verisuonitukosten taustailmaantuvuutta väestössä siihen, kuinka monta tautitapausta on ilmaantunut koronarokotusten jälkeen. Nyt kootun tiedon valossa verisuonitukoksia ei ole ilmennyt Suomessa rokottamisen jälkeen tavallista enempää”, kertoo THL:n erikoistutkija Petteri Hovi.

Ensimmäisessä rekisterianalyysissa todettiin kaikkiaan viisi keuhkoveritulppatapausta, jotka ovat ilmenneet Astra Zenecan rokotteen antamisen jälkeen. Samoin todettiin viisi laskimotukostapausta. Havaitut määrät vastaavat tapausten yleistä esiintyvyyttä väestössä, eikä rokotettujen joukossa ole nähtävissä tapausten lisääntymistä. Ajallisesta yhteydestä ei myöskään voida päätellä, että rokotuksen ja sairastumisen välillä olisi syy-seuraussuhde. Suomessa ei ole havaittu verisuonitukoksiin liittyviä kuolemantapauksia, joita on raportoitu ulkomailta.

THL selvittää eri sairauksien taustailmaantuvuuksia, jotta rokoteturvallisuutta voidaan seurata ajantasaisesti.

Suomessa rokotusten turvallisuuden seuranta tapahtuu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja THL:n yhteistyönä. Fimea kokoaa tiedon rokotteiden haittaepäilyistä ja jakaa tiedon THL:lle ja Euroopan lääkeviranomaiselle EMAlle. THL selvittää haittaepäilyjen taustoja ja ilmiöiden yleisyyttä valtakunnallisen rekisteritiedon avulla.

Rekisteripohjaista tietoa ilmaantuvuuksista ei ole kaikissa maissa saatavilla

THL on toimittanut suomalaisista rekistereistä kootut tiedot verisuonitukosten taustailmaantuvuudesta EMAn käyttöön. Mukana ovat tiedot muun muassa keuhkoveritulppien ja syvien laskimotukosten ilmaantuvuudesta. Toimitetut rekisteritiedot eivät sisällä henkilötietoja, joista yksittäinen ihminen voitaisiin tunnistaa.

”Suomen tiedot on koostettu yhdistämällä eri rekistereistä saatavaa tietoa. Apuna on käytetty muun muassa sairaaloiden lähettämiä hoitoilmoitustietoja ja väestötietojärjestelmää. Kaikilla mailla ei ole vastaavaa taustatietoa käytössään, ja siksi jaamme suomalaisen tutkimustiedon rokotteiden turvallisuuden arviointia varten”, Hovi toteaa.

Euroopassa on viime päivinä käyty keskustelua Astra Zenecan adenovirusvektorirokotteen ja verenhyytymishäiriöiden mahdollisesta yhteydestä. Useat maat ovat väliaikaisesti keskeyttäneet rokotukset Astra Zenecan rokotteella.

”EMA ja Fimea katsovat, että rokotteen hyödyt ovat edelleen mahdollisia haittoja suuremmat. Tämän vuoksi rokotteen käyttöä voidaan jatkaa”, toteaa yksikön päällikkö Liisa Näveri Fimeasta.

EMA jatkaa verisuonitukosriskin selvittämistä. EMAn lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea kokoontuu arvioimaan asiaa torstaina 18.3., ja arvioinnin tilanteesta tiedotetaan torstai-iltana.

Astra Zenecan koronarokotteen on saanut Suomessa tähän mennessä noin 137 000 ihmistä ja maailmanlaajuisesti noin 17 miljoonaa ihmistä.

Rokotteet ja koronavirus THL:n sivuilla

Lisätietoja:

Petteri Hovi
THL
erikoistutkija
puh. 029 524 8941
etunimi.sukunimi@thl.fi

Liisa Näveri
Fimea
yksikön päällikkö
etunimi.sukunimi@fimea.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Suomessa on annettu miljoona koronarokoteannosta1.4.2021 12:51:43 EEST | Tiedote

Suomessa on 1.4. mennessä annettu kaikkiaan yli miljoona rokoteannosta. Rokotettuja on yli 900 000, ja heistä kaikki ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronarokotetta. ”Tämä on hyvä uutinen, sillä jo yksi annos mitä tahansa Suomessa käytettävää koronarokotetta antaa hyvän suojan vakavaa koronavirustautia vastaan”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Rokotuksen suojateho kehittyy vähitellen useamman viikon kuluessa ja toinen rokoteannos tarvitaan, jotta teho on mahdollisimman pitkäkestoinen. Rokotusten tahti kiihtymässä Parhaillaan kunnissa rokotetaan 70 vuotta täyttäneitä ja taustasairautensa vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvia. Tämän hetken arvion mukaan lähes kaikki ikääntyneet ovat saaneet koronarokotteen huhtikuun puoleenväliin mennessä ja lähes kaikki riskiryhmiin kuuluvat toukokuun puoleenväliin mennessä. Rokotustahdin odotetaan kiihtyvän kesän lähestyessä. ”Etenemisen nopeus on kiinni ennen kaikkea rokotteiden saatavuudesta. Kunnat ovat hyvin onnistuneet a

Ensimmäiset arviot koronarokotteiden tehosta Suomessa saatu – rokotukset vähentäneet tehokkaasti sairaalahoitoon johtavia tautitapauksia31.3.2021 08:36:09 EEST | Tiedote

Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa on saatu ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään rekisteritutkimukseen, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä. Rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia (95 % luottamusväli 42–88 %) ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia (95 % luottamusväli 34–96 %). Tutkimukseen on sisällytetty rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta. Rokotteiden vaikuttavuutta on arvioitu erikseen yli 70-vuotiailla ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla 16–69-vuotiailla. Alustavat tehoarviot linjassa kansainvälisten tulosten kanssa Tutkimuksessa on verrattu koronavirustaudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Arvio rokotuksen vaikuttavuudesta on vakioitu iän, sukupuolen, alueen epi

Erityispuhtaiden sisätilojen käyttö voi voimistaa oireiluherkkyyttä – pitkittyneesti oireilevia tuettava monipuolisesti ja tietoon perustuen30.3.2021 06:00:00 EEST | Tiedote

Kun työntekijä tai koululainen oireilee pitkittyneesti ja monimuotoisesti eri rakennuksissa, joiden sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, ratkaisuksi tarjotaan yhä useammin erityispuhtaita tiloja sekä kouluissa että työpaikoilla. Erityispuhtaiden tilojen käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, eikä niitä tulisi käyttää ennen kuin niiden pitkäaikaisvaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin on selvitetty. Erityispuhtaiden tilojen käytön sijasta tulisi ennaltaehkäisevästi ja monipuolisesti tukea sisäympäristöissä oireilevia. Tämä selviää Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotosta. Kannanotto ei käsitellyt tilanteita, joissa rakennuksen kaikki käyttäjät, oireistaan riippumatta, siirtyvät väliaikaisesti muihin tiloihin, esimerkiksi rakennuksen korjauksen ajaksi. Erityispuhtaiden tilojen käyttöön liittyy riskejä Tilanteessa, jossa rakennuksen sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, siirto erityispuhtais

THL antoi lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle: koronarokotusten kohdentaminen alueellisesti olisi toteutettavissa26.3.2021 14:09:36 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon koskien covid-19 -rokotusten alueellista kohdentamista aluekohtaisen epidemiatilanteen perusteella. THL:n arvion mukaan koronarokotusten kohdentaminen alueellisesti on toteutettavissa. Malli vähentäisi tehohoidon tarvetta jonkin verran, mutta ei hillitsisi epidemian etenemistä merkittävästi. Rokotusten mahdollisimman ripeä edistyminen ikääntyneillä, riskiryhmissä ja alttiina olevassa väestössä on ensisijaista. THL on tarkastellut lausunnossaan lääketieteellisten ja epidemiologisten perusteiden lisäksi myös muun muassa kansalaisten yhdenvertaisuuteen, rokotteiden toimitusaikatauluun ja jakeluun liittyviä kysymyksiä sekä kuntien mahdollisuutta toteuttaa rokotukset. Arvion laatimisessa on käyty vuoropuhelua kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa. THL on huomioinut lausunnossaan myös Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän kannan. Koronarokotusten mahdollisesta alueellisesta kohdentamisesta päättävät

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme