Suomesta houkutteleva maa ulkomaalaisille osaajille
22.1.2020 07:00:00 EET | Keskuskauppakamari | Tiedote
”Seuraava näytön paikka hallituksella on tammikuun lopulla pidettävä työllisyysiltakoulu. Hallitusohjelmassa ja edellisessä budjettiriihessä tehdyt päätökset kaipaavat lihaa luiden ympärille ja vauhtia toteutukseen. Ilman aktiivisia toimia ei ulkomaalaisten osaajien määrä kasva riittävän nopeasti”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Maahanmuuttovirasto julkaisemat vuoden 2019 maahanmuuton tilastot antavat pientä aihetta iloon. Työperäistä oleskelulupaa hakeneiden määrä on kasvanut selvästi (yhteensä noin 12 700) ja työn perusteella haettu oleskelulupa nousi yleisimmäksi ensimmäisen oleskeluluvan hakuperusteeksi. Vuonna 2019 myönnettiin ensimmäisiä oleskelulupia työn perusteella noin 9500 ja opiskeluiden perusteella noin 5200.
”Emme mahda mitään Suomen maantieteelliselle sijainnille tai ilmastolle, mutta voimme omilla päätöksillämme parantaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä. Muun muassa oleskelulupaprosessin sujuvuus ja ansiotulojen verotus ovat keskeisiä houkuttelevuuden osatekijöitä”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamari on esittänyt siirtymistä tavoitteelliseen työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon. Käytännössä tämä tarkoittaa valtioneuvoston asettamaa vuosittaista tavoitetta myönnettyjen työ- ja koulutusperäisten oleskelulupien määrälle. Tavoitteen saavuttamista seurataan säännöllisesti ja toimenpiteet maahanmuuton edistämiseksi mitoitetaan niin, että tavoite saavutetaan.
”Ensivaiheessa tavoite myönnetyille työ- ja koulutusperäisille oleskeluluville voisi olla vuositasolla noin 25 000. Tämä olisi merkittävä lisäys nykyiseen 15 000, mikä oli vuonna 2019 myönnettyjen lupien määrä. Työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla vastataan yritysten akuuttiin osaajapulaan sekä oikaistaan Suomen väestörakennetta”, sanoo Valtonen.
Yritysten tarvitsemien osaajien saamista Suomeen hankaloittaa työperäisiin oleskelulupiin liittyvä tarveharkinta. Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2019 tarveharkinnan piirissä oli noin puolet työn perusteella haetuista ensimmäisistä oleskeluluvista. Noin 40 prosenttia tarveharkintapäätöksistä johti kielteiseen oleskelulupapäätökseen. Keskuskauppakamari on esittänyt tarveharkinnasta luopumista mahdollisimman pian.
”Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallituksenkin piirissä harkitaan tarveharkinnasta luopumista alueellisen kokeilun muodossa. Tämä voi toimia ensiaskeleena, mutta tavoitteena pitää olla tarveharkinnan poistaminen kokonaan suomalaisesta järjestelmästä”, sanoo Valtonen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko ValtonenOsaamisasiantuntija
Puh:+358 40 867 8250mikko.valtonen@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Vaatimus “suomalaisten arvojen” tuntemisesta kansalaisuuskokeessa poistui – päällekkäinen testaus yhä haasteena23.4.2026 13:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää myönteisenä, että hallitus vie eteenpäin kansalaisuuskoetta nyt entistä vahvemmin tietoon, lakeihin ja faktoihin perustuvana testinä. Edelleen kansalaisuuskokeen toimeenpanossa tulisi huolehtia siitä, ettei kokeesta muodostu uutta pullonkaulaa osaajille päällekkäisten testien vuoksi.
Keskuskauppakamari: Yhteisöverokannan alentaminen hyödyttää erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä – verokannan alennus voi aloittaa hyvän kierteen23.4.2026 08:59:25 EEST | Tiedote
Opposition kritisoiman yhteisöveron alentaminen hyödyttää ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vaikka yhteisöverokannan alennus hyödyttää myös suuryrityksiä, on verokannan alentamisen suhteellinen vaikutus suurempi pienille ja keskisuurille yrityksille. ”Yhteisöveron alentaminen tukee nimenomaan pk-yritysten kasvumahdollisuuksia ja kauan odotettu hyvän kierre voi alkaa verokannan alennuksen myötä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Keskuskauppakamari: Kehysriihestä useita kasvua tukevia päätöksiä22.4.2026 21:56:43 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihen päätökset sisältävät Keskuskauppakamarin mukaan myönteisiä elementtejä kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden osalta. Erityisesti liikennehankkeet ja ammattidieselin käyttöönoton nopeuttaminen, veropäätökset ja määräaikainen asuinrakennusten korjausavustus ovat oikeansuuntaisia toimia kasvun kirittämiseksi.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinoilla tasaista, mutta vaisua22.4.2026 08:52:58 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Työmarkkinakehitys etenee vaisuna, mutta lisäheikennystä ei onneksi ole tullut”, arvioi Appelqvist.
Keskuskauppakamari: Kehysriihestä vauhtia kasvuun – toimia asuntomarkkinoille, nuorisotyöttömyyteen ja ammattidieseliin21.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Talouden orastavaa kasvua on vauhditettava hallituksen kehysriihessä, vaatii Keskuskauppakamari. Keskuskauppakamari esittää täsmätoimia asuntomarkkinoiden piristämiseksi ja nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi sekä ammattidieselin käyttöönoton nopeuttamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme