Suomesta houkutteleva maa ulkomaalaisille osaajille
22.1.2020 07:00:00 EET | Keskuskauppakamari | Tiedote
”Seuraava näytön paikka hallituksella on tammikuun lopulla pidettävä työllisyysiltakoulu. Hallitusohjelmassa ja edellisessä budjettiriihessä tehdyt päätökset kaipaavat lihaa luiden ympärille ja vauhtia toteutukseen. Ilman aktiivisia toimia ei ulkomaalaisten osaajien määrä kasva riittävän nopeasti”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Maahanmuuttovirasto julkaisemat vuoden 2019 maahanmuuton tilastot antavat pientä aihetta iloon. Työperäistä oleskelulupaa hakeneiden määrä on kasvanut selvästi (yhteensä noin 12 700) ja työn perusteella haettu oleskelulupa nousi yleisimmäksi ensimmäisen oleskeluluvan hakuperusteeksi. Vuonna 2019 myönnettiin ensimmäisiä oleskelulupia työn perusteella noin 9500 ja opiskeluiden perusteella noin 5200.
”Emme mahda mitään Suomen maantieteelliselle sijainnille tai ilmastolle, mutta voimme omilla päätöksillämme parantaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä. Muun muassa oleskelulupaprosessin sujuvuus ja ansiotulojen verotus ovat keskeisiä houkuttelevuuden osatekijöitä”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamari on esittänyt siirtymistä tavoitteelliseen työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon. Käytännössä tämä tarkoittaa valtioneuvoston asettamaa vuosittaista tavoitetta myönnettyjen työ- ja koulutusperäisten oleskelulupien määrälle. Tavoitteen saavuttamista seurataan säännöllisesti ja toimenpiteet maahanmuuton edistämiseksi mitoitetaan niin, että tavoite saavutetaan.
”Ensivaiheessa tavoite myönnetyille työ- ja koulutusperäisille oleskeluluville voisi olla vuositasolla noin 25 000. Tämä olisi merkittävä lisäys nykyiseen 15 000, mikä oli vuonna 2019 myönnettyjen lupien määrä. Työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla vastataan yritysten akuuttiin osaajapulaan sekä oikaistaan Suomen väestörakennetta”, sanoo Valtonen.
Yritysten tarvitsemien osaajien saamista Suomeen hankaloittaa työperäisiin oleskelulupiin liittyvä tarveharkinta. Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2019 tarveharkinnan piirissä oli noin puolet työn perusteella haetuista ensimmäisistä oleskeluluvista. Noin 40 prosenttia tarveharkintapäätöksistä johti kielteiseen oleskelulupapäätökseen. Keskuskauppakamari on esittänyt tarveharkinnasta luopumista mahdollisimman pian.
”Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallituksenkin piirissä harkitaan tarveharkinnasta luopumista alueellisen kokeilun muodossa. Tämä voi toimia ensiaskeleena, mutta tavoitteena pitää olla tarveharkinnan poistaminen kokonaan suomalaisesta järjestelmästä”, sanoo Valtonen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko ValtonenOsaamisasiantuntija
Puh:+358 40 867 8250mikko.valtonen@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Sää lämpenee ja moottoripyörähaaveet heräävät – asiakirjat ja kunto kannattaa tarkistaa huolella ennen kauppoja1.4.2026 10:10:24 EEST | Tiedote
Kevään lähestyessä moottoripyöräkaupoilla käy jälleen vilkas sutina. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Mikko Summa muistuttaa, että innostuksen keskellä ostajan kannattaa pitää mielessä huolellinen valmistautuminen.
Keskuskauppakamari: Kertasatsaus rekrytoivaan koulutukseen vauhdittaisi työllisyyttä ja purkaisi osaajapulaa30.3.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Työttömyyden pitkittyminen Suomessa ei ole vain suhdannekysymys, vaan oire työmarkkinoiden vakavasta kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulevassa kehysriihessä tarvitaan päätöksiä, jotka puuttuvat suoraan työmarkkinoilla vallitsevaan haasteeseen ja vahvistavat työllisyyttä nopeasti ilman pysyvää menolisäystä. Keskuskauppakamari esittää 40 miljoonan euron kertaluontaista lisärahoitusta rekrytoitaviin koulutuksiin tilanteen ratkaisemiseksi.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajat vajoavat synkkyyteen27.3.2026 08:48:26 EET | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen heikkeni entisestään, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta luottamusindikaattorista. Luottamus heikkeni Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan jopa suhteessa helmikuun valmiiksi sysisynkkään lukemaan. ”Tiedot on kerätty maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, eli ne heijastelevat yleisen pessimismin lisäksi osittain Iranin sodan alkuvaiheita”, sanoo Appelqvist.
Keskuskauppakamari: EU–Australian kauppasopimus vauhdittaa Euroopan kasvua ja avointa kauppaa24.3.2026 15:38:20 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin mukaan Euroopan unionin ja Australian välinen tuore kauppasopimus on turbulenttisen maailmantilanteen keskellä merkittävä ja tervetullut avaus Euroopan kasvulle ja avoimelle kaupalle. Sopimus parantaa eurooppalaisten yritysten kauppaehtoja jopa miljardilla eurolla vuodessa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinatrendit vaakasuunnassa – työvoiman kasvu luo potentiaalia24.3.2026 08:55:06 EET | Tiedote
Työmarkkinoilta ei saatu vielä sanottavammin hyviä uutisia helmikuussa. Vuodentakaiseen verrattuna sekä työttömyys että työllisyys olivat plussalla, mutta viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Onneksi työttömyyden nousua selittää työvoiman määrän kasvu, ei työllisyyden aleneminen”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme