Keskuskauppakamari

Suomesta houkutteleva maa ulkomaalaisille osaajille

Jaa
Keskuskauppakamari odottaa maan hallitukselta aktiivista otetta työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseen. Oleskelulupaprosessien nopeuttaminen, saatavuusharkinnasta luopuminen, aktiivinen osaajien houkuttelu ja erilaiset kannusteet mm. verotuksen keinoin ovat niitä työkaluja, joiden käyttöä nyt pitäisi edistää.
Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.

”Seuraava näytön paikka hallituksella on tammikuun lopulla pidettävä työllisyysiltakoulu. Hallitusohjelmassa ja edellisessä budjettiriihessä tehdyt päätökset kaipaavat lihaa luiden ympärille ja vauhtia toteutukseen. Ilman aktiivisia toimia ei ulkomaalaisten osaajien määrä kasva riittävän nopeasti”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Maahanmuuttovirasto julkaisemat vuoden 2019 maahanmuuton tilastot antavat pientä aihetta iloon. Työperäistä oleskelulupaa hakeneiden määrä on kasvanut selvästi (yhteensä noin 12 700) ja työn perusteella haettu oleskelulupa nousi yleisimmäksi ensimmäisen oleskeluluvan hakuperusteeksi. Vuonna 2019 myönnettiin ensimmäisiä oleskelulupia työn perusteella noin 9500 ja opiskeluiden perusteella noin 5200.

”Emme mahda mitään Suomen maantieteelliselle sijainnille tai ilmastolle, mutta voimme omilla päätöksillämme parantaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä. Muun muassa oleskelulupaprosessin sujuvuus ja ansiotulojen verotus ovat keskeisiä houkuttelevuuden osatekijöitä”, sanoo Valtonen.

Keskuskauppakamari on esittänyt siirtymistä tavoitteelliseen työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon. Käytännössä tämä tarkoittaa valtioneuvoston asettamaa vuosittaista tavoitetta myönnettyjen työ- ja koulutusperäisten oleskelulupien määrälle. Tavoitteen saavuttamista seurataan säännöllisesti ja toimenpiteet maahanmuuton edistämiseksi mitoitetaan niin, että tavoite saavutetaan.

”Ensivaiheessa tavoite myönnetyille työ- ja koulutusperäisille oleskeluluville voisi olla vuositasolla noin 25 000. Tämä olisi merkittävä lisäys nykyiseen 15 000, mikä oli vuonna 2019 myönnettyjen lupien määrä. Työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla vastataan yritysten akuuttiin osaajapulaan sekä oikaistaan Suomen väestörakennetta”, sanoo Valtonen.

Yritysten tarvitsemien osaajien saamista Suomeen hankaloittaa työperäisiin oleskelulupiin liittyvä tarveharkinta. Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2019 tarveharkinnan piirissä oli noin puolet työn perusteella haetuista ensimmäisistä oleskeluluvista. Noin 40 prosenttia tarveharkintapäätöksistä johti kielteiseen oleskelulupapäätökseen. Keskuskauppakamari on esittänyt tarveharkinnasta luopumista mahdollisimman pian.

”Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallituksenkin piirissä harkitaan tarveharkinnasta luopumista alueellisen kokeilun muodossa. Tämä voi toimia ensiaskeleena, mutta tavoitteena pitää olla tarveharkinnan poistaminen kokonaan suomalaisesta järjestelmästä”, sanoo Valtonen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta27.3.2024 06:54:00 EET | Tiedote

Kauppakamarin vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet edellisvuoteen nähden. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Alkuvuonna 2023 vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi vuoden aikana.

Keskuskauppakamarin hallitus: Työmarkkinatilanne on ratkaistava luottamusta rakentamalla25.3.2024 16:41:36 EET | Tiedote

Meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet ovat vahingollisia Suomen taloudelle. Yrityksille aiheutuu taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia, joiden korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Keskuskauppakamarin hallitus painottaa, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tähän ei ole varaa. Suomen talouden kasvu on jo pitkään ollut lähes olematonta ja teolliset investoinnit vuotuisia poistoja pienemmät rapauttaen siten tulevaa kasvupotentiaalia. Siksi Keskuskauppakamarin hallitus pitää tärkeänä, että kiistoissa päästään eteenpäin.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan - lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia22.3.2024 06:53:00 EET | Tiedote

Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.

Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä19.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye