Suomestako 2020-luvun reilu Piilaakso? – Into terveysdataan ja koronasovellukseen saa suomalaiset erottumaan joukosta
Sitran teettämän kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan Suomessa älylaitteita itsensä mittaamiseen yli viisi vuotta käyttäneitä on selvästi enemmän kuin verrokkimaissa Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa.

Suomalaiset ovat innokkaita käyttämään älylaitteita oman terveytensä mittaamiseen verrattuna alankomaalaisiin, ranskalaisiin ja saksalaisiin. Suomalaisista älylaitteita itsensä mittaamiseen yli viisi vuotta käyttäneitä on 15 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin muissa maissa. Lähes puolet suomalaisista (48 prosenttia) olisi myös valmis jakamaan omia terveystietojaan esimerkiksi tutkimusohjelmia varten.
Kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy kesä-heinäkuussa 2020 Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa ja Suomessa. Vastaajia oli yhteensä yli 4000 eli 1000 henkilöä kustakin maasta. Sitran johtava asiantuntija Tiina Härkönen sanoo, että suomalaisten data- ja teknologiamyönteisyys tulisi kääntää nykyistä tehokkaammin voimavaraksi.
”Suomi kulkee monella mittarilla jo nyt muita edellä yksilön teknologiamyönteisyydessä ja digiosaamisessa sekä niihin liittyvissä yhteiskunnan palveluissa. Siksi nimenomaan täällä pitäisi satsata luottamukseen pohjautuvien, ihmislähtöisen datatalouden palvelujen luomiseen. Kyselytutkimuksen perusteella Suomella ja suomalaisilla yrityksillä olisi hyvät lähtökohdat nousta 2020-luvun uudeksi, nykyistä reilummaksi ”piilaaksoksi”, Härkönen sanoo.
Hyvinvointimittaaminen on johtanut elämäntapamuutoksiin
Kaikista kyselytutkimukseen vastanneista puolet käyttää erilaisia hyvinvointimittareita tai -sovelluksia. Aktiivisuusrannekkeiden ja älysormusten kaltaisten laitteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti kahden viime vuoden aikana. Mittaaminen on edelleen lisääntymässä, sillä viidennes käyttäjistä oli aloittanut käytön kyselyä edeltävän puolen vuoden aikana.
Tällä hetkellä hyvinvointiaan mittaavat kokevat saaneensa mitatusta tiedosta runsaasti hyötyjä. Kaikista vastaajista 40 prosenttia kertoo motivoituneensa liikkumaan enemmän tai paremmin, kun lähes viidesosa, 19 prosenttia on muuttanut ruokailutottumuksiaan terveellisemmiksi.
Ratkaisuilla on kiire – koronakriisi vahvistaa teknologiaan ja dataan liittyviä jännitteitä
Käsitys suomalaisista digi- ja teknologiamyönteisenä kansakuntana on viime kuukausina saanut vahvistusta myös korona-altistumisista kertovan Koronavilkku-sovelluksen suosiosta: syyskuun loppuun mennessä sovelluksen oli ladannut yli kaksi miljoonaa suomalaista. Tämä on selvästi isompi osuus väestöstä kuin useimmissa muissa maissa, missä jonkinlainen jäljityssovellus on käytössä.
Koronajäljitys ja hyvinvoinnin omatoiminen mittaaminen kytkeytyvät monella tapaa globaaleihin kysymyksiin datankäytön ja teknologian kehittymisen keskittymisestä. Sitran arvion mukaan yksi maailmaa voimakkaimmin muokkaavista megatrendeistä on teknologian sulautuminen entistä kokonaisvaltaisemmin arkeemme. Kehitys tuo mukanaan jännitteitä esimerkiksi sen suhteen, kuka saa päättää teknologian kehityksestä ja kenen ehdoilla yhteiskuntaa ja sen tuottamia palveluja vastedes kehitetään. Toistaiseksi suurin osa henkilöiden tuottamasta datasta on kertynyt muutaman kansainvälisen teknojätin haltuun. Koronakriisi näyttää kärjistävän näitä jännitteitä entisestään.
Käytännön esimerkki tästä on viime viikkoina virinnyt keskustelu siitä, mitä tarkoittaa kansallisen suvereniteetin kannalta, että eri maissa käytössä olevat korona-jäljityssovellukset on pitkälti jouduttu rakentamaan Googlen ja Applen ratkaisujen varaan. Lisää esimerkkejä datankäytön ja tiedonkulun ratkaisevan tärkeästä roolista epidemianhallinnassa saatiin vastikään julkaistuissa Sitran käynnistämän ja rahoittaman pilottihankkeen tuloksissa, joista käy ilmi, että nykyiset terveydenhuollon toimintatavat, tiedonkulku ja asiakasviestinnän käytännöt ovat riittämättömiä nykyistä pahemmassa epidemiatilanteessa.
”Suomalaisten teknologiamyönteisyys muodostaa vankan pohjan kehittää ratkaisuja myös koronaepidemian hallintaan. Suomi voi ja sen täytyy näyttää tietä, kun rakennetaan 2020-luvun reilujen datamarkkinoiden pelisääntöjä, teknologisia ratkaisuja ja menestystarinoita. Meillä on etulyöntiasema ratkoa koko maailmaa koskevia ongelmia”, Sitran IHAN-projektin johtaja Jaana Sinipuro toteaa.
Puettavat älylaitteet -kyselytutkimus:
Sitra selvitti itsensä mittaamiseen tarkoitettujen älylaitteiden käyttöä sekä ihmisten suhtautumista niiden tuottamaan dataan ja sen hyödyntämiseen verkkokyselyn avulla. Kysely ei kattanut koti- tai sairaanhoidon laitteita, vaan keskittyi pääasiassa aktiivisuusrannekkeiden tai vastaavien laitteiden, älysormusten, älypuhelimien ja sovellusten käyttöön. Lisätietoa tuloksista löytyy koosteartikkelista ja koko tutkimusaineistosta.
Kyselytutkimus toteutettiin osana Sitran IHAN-projektia, jossa rakennetaan perustuksia reilulle datataloudelle. Siinä tulevaisuuden menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina Härkönen, johtava asiantuntija, tiina.harkonen@sitra.fi, 050 384 3162
Jukka Vahti, johtava asiantuntija, viestintä, jukka.vahti@sitra.fi, 040 566 5152
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Korona paljasti Suomen päätöksenteon kehittämistarpeita14.1.2021 02:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen muistion mukaan suomalainen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmä on toiminut koronakriisissä melko hyvin. Silti esimerkiksi päättäjien reagointikykyä, lainvalmistelun laatua ja eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä tulisi parantaa vastaamaan tulevien kriisien haasteisiin.
Kirjastot kehittävät keinoja kansanvallan vahvistamiseksi – eduskunnalta lisäraha toiminnan jatkamiseen22.12.2020 09:22:23 EET | Tiedote
Kirjastot eri puolilla Suomea kehittävät toimintamalleja, joiden avulla kirjastot voisivat toimia osallistumisen, kohtaamisten ja turvallisen keskustelun alustoina. Konseptien jatkokehittämiseen ja levittämiseen osoitettiin eduskunnan budjettikäsittelyssä miljoona euroa valtion ensi vuoden budjettiin.
Coronatiden har skakat om finländarnas värden: hållbara levnadsvanor hoppas förbli permanenta15.12.2020 02:00:00 EET | Tiedote
Coronaviruset har tillfälligt gjort många människors levnadsvanor mer hållbara. Många önskar att de nya levnadsvanorna skulle förbli permanenta, avslöjar vår nya utredning.
Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä15.12.2020 02:00:00 EET | Tiedote
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys.
Tiedonkäyttö lainsäädäntötyössä on sekavaa – selvitys ehdottaa kehittämisen asiantuntijoita eduskuntaan ja valtioneuvostoon24.11.2020 09:30:00 EET | Tiedote
Päätöksentekoa ja lakien säätämistä tulisi selkeyttää ja tehdä avoimemmaksi, jotta luottamus kansanvaltaan säilyy monimutkaistuvassa maailmassa. Päätöksenteossa kansalaisten rooli tiedon tuottajina jää nykyisin pieneksi.
Mediakutsu webinaariin ti 24.11.2020 klo 9:30: Miten tietoa käytetään päätöksenteossa?19.11.2020 15:54:25 EET | Kutsu
Tilaisuudessa julkistetaan Sitran tekemä Miten tietoa käytetään päätöksenteossa -selvitys, joka tarkastelee lainsäädäntöprosessin sujuvuutta ja sitä, miten tietoa käytetään päätöksenteossa.
”USA:s kaos behöver inte vara Finlands väg” – Kommunerna prövar en robot som stöd för delaktighet och demokrati3.11.2020 13:04:44 EET | Tiedote
Föregångarkommuner på olika håll i Finland prövar under hösten och vintern om robotsamtal och analys med artificiell intelligens fungerar som stöd för att höra kommuninvånarna och som grud för att utveckla kommunen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme