Aalto-yliopisto

Suomi 100 -satelliitti otti jo ensimmäiset kuvansa

Jaa

Kolmesta otoksesta koostetussa panoraamakuvassa näkyy Suomea ympäröivää pilviverhoa. Tulevaisuudessa satelliitin kamera oppii tekoälyn avulla poimimaan kuvavirrasta automaattisesti esimerkiksi revontulista otetut kuvat.

Kolmesta otoksesta koostetussa kuvassa näkyy Suomea ympäröivää pilviverhoa. Kuva: Aalto-yliopisto
Kolmesta otoksesta koostetussa kuvassa näkyy Suomea ympäröivää pilviverhoa. Kuva: Aalto-yliopisto

3. joulukuuta avaruuteen lähetetyn Suomi 100 –satelliitin ensimmäinen viikko on sujunut hyvin. Satelliittiryhmä on tarkistanut satelliitin alijärjestelmät, ja yhteydenpito satelliittiin sujuu rutiinilla.  Tiimi on yhteydessä satelliittiin Otaniemessä olevan maa-aseman kautta useita kertoja päivässä.

Myös Suomi 100 -satelliitin varsinainen käyttö on alkanut. Kameralla on otettu useita kuvia, ja samalla kameran asetuksia on säädetty sopiviksi. Ensimmäiset kuvat satelliitista saatiin jo itsenäisyyspäivänä, mutta ensimmäiset yksityiskohtaiset kuvat otettiin 9. joulukuuta.

“Tämä on hieno välietappi”, iloitsee hankkeen vetäjä, professori Esa Kallio.

“Opiskelijat ovat työskennelleet maa-asemalla yötä päivää. On upeaa, miten ensimmäisistä ylivalottuneista kuvista on päästy jo näin hienoihin otoksiin.”

Vain parhaat kuvat Maahan

9. joulukuuta otetut kuvat on napattu Suomen päällä, mutta niissä ei näy Suomea vaan kaistale Suomea ympäröivää pilviverhoa. Koska satelliitti pyörii hitaasti akselinsa ympäri, kuvat ovat hieman lomittain toisiinsa nähden. Näin myös kuvakulma muuttuu koko ajan, minkä ansiosta kameralla voidaan ottaa laajoja panoraamakuvia.  

Tyypillisesti satelliitista lähetetään alas ensin vain pieniä kuvia. Niiden perusteella maa-asemalla työskentelevä tiimi päättää, mitkä kuvat ladataan alas täysikokoisina. Näin rajallista yhteysaikaa ei kulu epäonnistuneiden tai vähemmän mielenkiintoisten otosten lataamiseen.

Myöhemmin satelliitti valitsee kuvia myös itsenäisesti yksinkertaisen tekoälyn avulla. Eräs satelliitin poikkitieteellisistä kokeista on opettaa satelliitti tekemään valintoja myös esteettisin perustein. Ominaisuuden tärkein sovellus on revontulien automaattinen löytäminen kuvista.

Satelliitin tieteellisen päähyötykuorman, avaruussääilmiöitä havainnoivan radiomittalaitteen, käyttö aloitetaan vasta tammikuun alussa.

Aalto-yliopiston kumppani Suomi100 -satelliitin kehityksessä on Ilmatieteen laitos, joka on osallistunut satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.

Suomi 100 -satelliitin kotisivut

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Esa Kallio
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi

Kuvat

Kolmesta otoksesta koostetussa kuvassa näkyy Suomea ympäröivää pilviverhoa. Kuva: Aalto-yliopisto
Kolmesta otoksesta koostetussa kuvassa näkyy Suomea ympäröivää pilviverhoa. Kuva: Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Mikko Kosonen valittiin Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi10.1.2019 12:23Tiedote

Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 4.1.2019 pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa Sitran yliasiamies, KTT Mikko Kosonen ja varapuheenjohtajaksi Ruotsin kansallismuseon johtaja, FT Susanna Pettersson. Mikko Kosonen on toiminut Aalto-yliopiston hallituksen varapuheenjohtajana ja jäsenenä vuodesta 2016 alkaen. ”Aalto-yliopisto on jo tähän mennessä lunastanut monet sille asetetut suuret odotukset. Siitä on kymmenen vuoden aikana kehittynyt kansainvälisesti menestynyt monitieteinen ja innovatiivinen yliopisto. Tämä antaa meille hienon lähtökohdan seuraavalle kehitysvaiheelle, jota leimaa maailman megatrendien esiin nostamat suuret haasteet ja jatkuvasti kiihtyvä globaali osaamiskilpailu. Suomella ja Aalto-yliopistolla on kaikki edellytykset toimia kestävän ja uusiutumiskykyisen osaamisyhteiskunnan edelläkävijänä", sanoo Mikko Kosonen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme