Suomi auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta kehitysmaissa sijoittamalla

Vuodesta 2016 alkaen ulkoministeriö on myöntänyt lainoja ja tehnyt sijoituksia osana kehitysyhteistyötä. Muun kehitysyhteistyön tavoin rahoituksen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, eli esimerkiksi pienentää päästöjä, edistää ilmastokestäviä viljelytapoja tai tukea naisyrittäjiä. Lainoja ja sijoituksia on toistaiseksi tehty lähes 780 miljoonalla eurolla.
Laina- ja sijoitusmuotoisen kehitysyhteistyön erityispiirre on, että sijoitettu pääoma palaa pienen koron tai tuoton kera Suomeen. Vuonna 2022 lainoista saatiin korkotuloja reilut 1,9 miljoonaa euroa ja Suomi on saamassa alkuvuodesta ensimmäisen rahastosijoituksesta tulevan, noin 300 000 euron pääoman palautuksen, joka on kertynyt vuonna 2022. Kokonaistuotto Suomelle kertyy seuraavien vuosikymmenten aikana, sillä laina- ja sijoituskaudet ovat 17–40 vuotta.
“Kaikkeen sijoittamiseen liittyy aina riski, mutta tähän mennessä tehdyt sijoitukset näyttävät selvinneen pandemian aiheuttamasta ‘stressitestistä’”, alivaltiosihteeri Pasi Hellman sanoo.
Lainat ja sijoitukset soveltuvat erityisen hyvin investointien rahoittamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Suomen finanssisijoitukset keskittyvät etenkin ilmastonmuutoksen hillintään, eli esimerkiksi investointeihin uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja vähäpäästöiseen liikenteeseen. Suomen sijoitusten ansiosta yhteiseen ilmakehään pääseviä päästöjä (CO2e) voidaan vähentää megatonneittain. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia sijoituskohteita etsitään jatkuvasti.
“Kehittyvien maiden valinnoilla on merkitystä myös meille. Ilmastonmuutos on globaalisti suuri turvallisuusuhka sen aiheuttamien ruokakriisien, konfliktien ja muuttoliikkeiden vuoksi. Sijoitukset ovat investointi myös omaan turvallisuuteemme tällä epävakauden ja suurvaltakamppailun aikakaudella”, Hellman toteaa.
Finanssisijoituksilla vastataan kehittyvien maiden investointitarpeeseen
Yksi Suomen sijoitustoiminnan tavoite on saada muuta julkista ja yksityistä rahoitusta liikkeelle valtavan kestävän kehitykseen liittyvän rahoitusvajeeseen vastaamiseksi. YK:n arvion mukaan kehittyvissä maissa tarvittaisiin vuosittain noin 4 200 miljardia dollaria lisää rahoitusta, jotta kestävän kehityksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Suomen tähän mennessä tekemien sijoitusten arvioidaan houkuttelevan noin 1,7 miljardia euroa muuta rahoitusta julkisilta ja yksityisiltä rahoituslaitoksilta. Tämä ”vipuvaikutus” perustuu siihen, että julkinen raha pienentää markkinaehtoisen rahoituksen riskiä kehittyvien maiden usein erittäin vaikeassa sijoitusympäristössä. Suomen sijoitus on ollut mahdollistamassa esimerkiksi kahden aurinkovoimalan rakentamista Senegaliin. Ne ovat tuottaneet edullista energiaa yli puolelle miljoonalle ihmiselle vuodesta 2021.
Kehittyvissä maissa on valtava kysyntä osaamiselle energian, infrastruktuurin, digitalisaation ja koulutusteknologian parissa eli sektoreilla, joissa suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista.
“Sijoitusten lähtökohtana ovat aina paikalliset kehitys- ja investointitarpeet”, alivaltiosihteeri Hellman korostaa. ”Mutta ne ovat mahdollisuus luoda työtä ja toimeentuloa myös Suomeen. Sähköautoja ladataan Intiassa suomalaisella teknologialla ja Thaimaahan on nousemassa suomalaiseen teknologiaan perustuva aurinkopaneelitehdas. Potentiaalia olisi vielä enempään.”
Kehityspoliittisen finanssisijoitustoiminnan vuosiraportti vuodelta 2021 on ladattavissa UM:n sivuilta PDF-muodossa.
Lisätietoja:
Emmi Oikari, kehityspoliittisen osaston kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö, puh. +358 0295 350 964
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto
0295 16001http://um.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Suomi muiden silmin 2025: Suomi-kuva säilyi vakaana, mutta mielikuvat maailmalla jakautuvat4.2.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Koulutus, hyvä hallinto, luonto, tasa-arvo ja onnellisuus ovat teemoja, joista Suomi tunnetaan maailmalla, kertoo Finland Promotion Boardin julkaisu Suomi muiden silmin. Vuonna 2024 kansainvälistä medianäkyvyyttä toivat erityisesti Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka. Suomi-kuva on haastavasta maailmantilanteesta huolimatta säilynyt pääosin myönteisenä, mutta erot eri maiden suhtautumisessa Suomeen ovat kasvaneet. Sen vuoksi on yhä tärkeämpää, että Suomi tunnetaan omista vahvuuksistaan, julkaisussa todetaan.
// KORJATTU TIEDOTE // VALTOSEN INFO PERUTTU //Tiedoksi toimituksille: ulkoministeri Valtosen info Ukrainan ja Moldovan vierailuista9.1.2025 09:22:54 EET | Kutsu
Tiedoksi toimituksille Ulkoministeri Valtosen infotilaisuus toimittajille torstaina 9.1.2025 klo 18.25 Suomen aikaa on peruuntunut. Lisätiedot: tiedottaja Miia Vihola, puh. 0295 350 680 tai UM viestintäpäivystäjä, puh. 040 551 6571 Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi
Tiedoksi toimituksille: ulkoministeri Valtosen info Ukrainan ja Moldovan vierailuista8.1.2025 18:00:24 EET | Kutsu
Ulkoministeri Elina Valtonen vieraili Ukrainassa 8. tammikuuta ja vierailee Moldovassa 9. tammikuuta. Ukrainassa tapaamisten aiheena olivat mm. Etyjin ja Suomen tuki Ukrainalle. Moldovassa Valtonen keskustelee mm. Moldovan energiatilanteesta ja Transnistrian konfliktista.
//KORRIGERAT//Finland får eget nationellt ljudlandskap6.12.2024 00:00:00 EET | Pressmeddelande
//KORRIGERAT: telefonnummer i kontaktuppgifter// På Finlands självständighetsdag, den 6 december, offentliggör Finland som första land i världen ett nationellt ljudlandskap. ”Ääniä” är ett verk som komponerats av Lauri Porra. Verket består av 15 originalkompositioner som har inspirerats av Finland och det finländska. Beställningsverket kommer att lanseras vid ambassadernas självständighetsfester runt om i världen. Efter det kan alla som vill uppleva det finländska lugnet ta del av det musikaliska verket.
//KORJATTU//Suomi saa oman kansallisen äänimaiseman6.12.2024 00:00:00 EET | Tiedote
//KORJATTU puhelinnumero yhteystiedoissa// Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, Suomi julkaisee ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen äänimaiseman. ”Ääniä” on Lauri Porran säveltämä, 15 alkuperäisestä sävellyksestä koostuva teoskokonaisuus, joka on saanut inspiraationsa Suomesta ja suomalaisuudesta. Tilausteos lanseerataan suurlähetystöjen itsenäisyyspäiväjuhlissa ympäri maailmaa, minkä jälkeen se on avoinna kaikille, jotka haluavat rauhoittua kokemaan suomalaisuutta musiikin kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme