Suomi auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta kehitysmaissa sijoittamalla
Vuodesta 2016 alkaen ulkoministeriö on myöntänyt lainoja ja tehnyt sijoituksia osana kehitysyhteistyötä. Muun kehitysyhteistyön tavoin rahoituksen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, eli esimerkiksi pienentää päästöjä, edistää ilmastokestäviä viljelytapoja tai tukea naisyrittäjiä. Lainoja ja sijoituksia on toistaiseksi tehty lähes 780 miljoonalla eurolla.
Laina- ja sijoitusmuotoisen kehitysyhteistyön erityispiirre on, että sijoitettu pääoma palaa pienen koron tai tuoton kera Suomeen. Vuonna 2022 lainoista saatiin korkotuloja reilut 1,9 miljoonaa euroa ja Suomi on saamassa alkuvuodesta ensimmäisen rahastosijoituksesta tulevan, noin 300 000 euron pääoman palautuksen, joka on kertynyt vuonna 2022. Kokonaistuotto Suomelle kertyy seuraavien vuosikymmenten aikana, sillä laina- ja sijoituskaudet ovat 17–40 vuotta.
“Kaikkeen sijoittamiseen liittyy aina riski, mutta tähän mennessä tehdyt sijoitukset näyttävät selvinneen pandemian aiheuttamasta ‘stressitestistä’”, alivaltiosihteeri Pasi Hellman sanoo.
Lainat ja sijoitukset soveltuvat erityisen hyvin investointien rahoittamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Suomen finanssisijoitukset keskittyvät etenkin ilmastonmuutoksen hillintään, eli esimerkiksi investointeihin uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja vähäpäästöiseen liikenteeseen. Suomen sijoitusten ansiosta yhteiseen ilmakehään pääseviä päästöjä (CO2e) voidaan vähentää megatonneittain. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia sijoituskohteita etsitään jatkuvasti.
“Kehittyvien maiden valinnoilla on merkitystä myös meille. Ilmastonmuutos on globaalisti suuri turvallisuusuhka sen aiheuttamien ruokakriisien, konfliktien ja muuttoliikkeiden vuoksi. Sijoitukset ovat investointi myös omaan turvallisuuteemme tällä epävakauden ja suurvaltakamppailun aikakaudella”, Hellman toteaa.
Finanssisijoituksilla vastataan kehittyvien maiden investointitarpeeseen
Yksi Suomen sijoitustoiminnan tavoite on saada muuta julkista ja yksityistä rahoitusta liikkeelle valtavan kestävän kehitykseen liittyvän rahoitusvajeeseen vastaamiseksi. YK:n arvion mukaan kehittyvissä maissa tarvittaisiin vuosittain noin 4 200 miljardia dollaria lisää rahoitusta, jotta kestävän kehityksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Suomen tähän mennessä tekemien sijoitusten arvioidaan houkuttelevan noin 1,7 miljardia euroa muuta rahoitusta julkisilta ja yksityisiltä rahoituslaitoksilta. Tämä ”vipuvaikutus” perustuu siihen, että julkinen raha pienentää markkinaehtoisen rahoituksen riskiä kehittyvien maiden usein erittäin vaikeassa sijoitusympäristössä. Suomen sijoitus on ollut mahdollistamassa esimerkiksi kahden aurinkovoimalan rakentamista Senegaliin. Ne ovat tuottaneet edullista energiaa yli puolelle miljoonalle ihmiselle vuodesta 2021.
Kehittyvissä maissa on valtava kysyntä osaamiselle energian, infrastruktuurin, digitalisaation ja koulutusteknologian parissa eli sektoreilla, joissa suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista.
“Sijoitusten lähtökohtana ovat aina paikalliset kehitys- ja investointitarpeet”, alivaltiosihteeri Hellman korostaa. ”Mutta ne ovat mahdollisuus luoda työtä ja toimeentuloa myös Suomeen. Sähköautoja ladataan Intiassa suomalaisella teknologialla ja Thaimaahan on nousemassa suomalaiseen teknologiaan perustuva aurinkopaneelitehdas. Potentiaalia olisi vielä enempään.”
Kehityspoliittisen finanssisijoitustoiminnan vuosiraportti vuodelta 2021 on ladattavissa UM:n sivuilta PDF-muodossa.
Lisätietoja:
Emmi Oikari, kehityspoliittisen osaston kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö, puh. +358 0295 350 964
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto
0295 16001http://um.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriön tiedotteet ja uutiset tilattavissa valtioneuvoston verkkosivuilta20.10.2023 10:30:25 EEST | Tiedote
Ulkoministeriön tiedotteiden jakelu STT Infon kautta päättyy 20. lokakuuta. Ulkoministeriön tiedotteet julkaistaan jatkossa vain ulkoministeriön ja valtioneuvoston verkkosivuilla ja ne voi tilata sähköpostiin valtioneuvoston kautta. Mediakutsut lähetetään jatkossakin STT Infon kautta.
EU:s handelsministrar diskuterar den ekonomiska säkerheten och handelsrelationerna mellan EU och Indien19.10.2023 10:31:13 EEST | Tiedote
Utrikeshandels- och utvecklingsminister Ville Tavio deltar i handelsministrarnas informella möte i Valencia, Spanien den 19-20 oktober. Ministrarna ska diskutera den ekonomiska säkerheten och handelsrelationerna mellan EU och Indien. Deltagarna får också en översikt över EU:s pågående förhandlingar om handelsavtal.
EU:n kauppaministerit keskustelevat taloudellisesta turvallisuudesta ja EU–Intia-kauppasuhteista19.10.2023 10:31:13 EEST | Tiedote
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio osallistuu EU:n kauppaministerien epäviralliseen kokoukseen Valenciassa, Espanjassa 19.–20. lokakuuta. Ministerit keskustelevat taloudellisesta turvallisuudesta sekä EU:n ja Intian välisistä kauppasuhteista. Lisäksi kokouksessa luodaan katsaus EU:n käynnissä oleviin kauppasopimusneuvotteluihin.
EU trade ministers to discuss economic security and EU–India trade relations19.10.2023 10:31:13 EEST | Press release
Minister for Foreign Trade and Development Ville Tavio will attend an informal meeting of EU trade ministers in Valencia, Spain, on 19–20 October. The ministers will discuss economic security and trade relations between the EU and India. The ministers will also discuss the EU’s ongoing bilateral trade negotiations.
Utrikesministeriets enkätundersökning: ryssarna förhåller sig negativare till Finland, ungdomarna har positivare inställningar13.10.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Enligt den av Finlands ambassad i Moskva beställda enkätundersökningen förhåller sig en dryg tredjedel av de ryssar som svarade på enkäten positivt till Finland. För ett år sedan uppgav ungefär hälften att de är positiva till Finland. Enligt enkätundersökningen har Finlands rykte försämrats främst av att ryska medier har gett en felaktig och negativ bild av Finlands Natomedlemskap. Ungdomarnas inställningar till Finland är positivare.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme