Suomi auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta kehitysmaissa sijoittamalla

Vuodesta 2016 alkaen ulkoministeriö on myöntänyt lainoja ja tehnyt sijoituksia osana kehitysyhteistyötä. Muun kehitysyhteistyön tavoin rahoituksen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, eli esimerkiksi pienentää päästöjä, edistää ilmastokestäviä viljelytapoja tai tukea naisyrittäjiä. Lainoja ja sijoituksia on toistaiseksi tehty lähes 780 miljoonalla eurolla.
Laina- ja sijoitusmuotoisen kehitysyhteistyön erityispiirre on, että sijoitettu pääoma palaa pienen koron tai tuoton kera Suomeen. Vuonna 2022 lainoista saatiin korkotuloja reilut 1,9 miljoonaa euroa ja Suomi on saamassa alkuvuodesta ensimmäisen rahastosijoituksesta tulevan, noin 300 000 euron pääoman palautuksen, joka on kertynyt vuonna 2022. Kokonaistuotto Suomelle kertyy seuraavien vuosikymmenten aikana, sillä laina- ja sijoituskaudet ovat 17–40 vuotta.
“Kaikkeen sijoittamiseen liittyy aina riski, mutta tähän mennessä tehdyt sijoitukset näyttävät selvinneen pandemian aiheuttamasta ‘stressitestistä’”, alivaltiosihteeri Pasi Hellman sanoo.
Lainat ja sijoitukset soveltuvat erityisen hyvin investointien rahoittamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Suomen finanssisijoitukset keskittyvät etenkin ilmastonmuutoksen hillintään, eli esimerkiksi investointeihin uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja vähäpäästöiseen liikenteeseen. Suomen sijoitusten ansiosta yhteiseen ilmakehään pääseviä päästöjä (CO2e) voidaan vähentää megatonneittain. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia sijoituskohteita etsitään jatkuvasti.
“Kehittyvien maiden valinnoilla on merkitystä myös meille. Ilmastonmuutos on globaalisti suuri turvallisuusuhka sen aiheuttamien ruokakriisien, konfliktien ja muuttoliikkeiden vuoksi. Sijoitukset ovat investointi myös omaan turvallisuuteemme tällä epävakauden ja suurvaltakamppailun aikakaudella”, Hellman toteaa.
Finanssisijoituksilla vastataan kehittyvien maiden investointitarpeeseen
Yksi Suomen sijoitustoiminnan tavoite on saada muuta julkista ja yksityistä rahoitusta liikkeelle valtavan kestävän kehitykseen liittyvän rahoitusvajeeseen vastaamiseksi. YK:n arvion mukaan kehittyvissä maissa tarvittaisiin vuosittain noin 4 200 miljardia dollaria lisää rahoitusta, jotta kestävän kehityksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Suomen tähän mennessä tekemien sijoitusten arvioidaan houkuttelevan noin 1,7 miljardia euroa muuta rahoitusta julkisilta ja yksityisiltä rahoituslaitoksilta. Tämä ”vipuvaikutus” perustuu siihen, että julkinen raha pienentää markkinaehtoisen rahoituksen riskiä kehittyvien maiden usein erittäin vaikeassa sijoitusympäristössä. Suomen sijoitus on ollut mahdollistamassa esimerkiksi kahden aurinkovoimalan rakentamista Senegaliin. Ne ovat tuottaneet edullista energiaa yli puolelle miljoonalle ihmiselle vuodesta 2021.
Kehittyvissä maissa on valtava kysyntä osaamiselle energian, infrastruktuurin, digitalisaation ja koulutusteknologian parissa eli sektoreilla, joissa suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista.
“Sijoitusten lähtökohtana ovat aina paikalliset kehitys- ja investointitarpeet”, alivaltiosihteeri Hellman korostaa. ”Mutta ne ovat mahdollisuus luoda työtä ja toimeentuloa myös Suomeen. Sähköautoja ladataan Intiassa suomalaisella teknologialla ja Thaimaahan on nousemassa suomalaiseen teknologiaan perustuva aurinkopaneelitehdas. Potentiaalia olisi vielä enempään.”
Kehityspoliittisen finanssisijoitustoiminnan vuosiraportti vuodelta 2021 on ladattavissa UM:n sivuilta PDF-muodossa.
Lisätietoja:
Emmi Oikari, kehityspoliittisen osaston kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö, puh. +358 0295 350 964
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto
0295 16001http://um.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
OECD ministers to seek solutions in uncertain geopolitical and economic times7.6.2023 09:15:41 EEST | Press release
The OECD Ministerial Council Meeting (MCM) will take place from 7 to 8 June 2023 in Paris. The theme of this year’s meeting is securing a resilient future. The ministers will also discuss the reconstruction of Ukraine.
OECD-ministrarna söker lösningar i ett geopolitiskt och ekonomiskt osäkert läge7.6.2023 09:15:19 EEST | Tiedote
Organisationen för ekonomiskt samarbete och utveckling OECD håller sitt ministermöte i Paris den 7–8 juni 2023. Mötets tema handlar om att finna trygga lösningar för en hållbar framtid. Ministrarna kommer också att diskutera återuppbyggnaden av Ukraina.
OECD:n ministerit etsivät ratkaisuja geopoliittisesti ja taloudellisesti epävarmassa tilanteessa7.6.2023 09:14:51 EEST | Tiedote
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) neuvoston ministerikokous järjestetään Pariisissa 7.–8. kesäkuuta 2023. Kokouksen teemana on kestävän tulevaisuuden turvaaminen. Ministerit keskustelevat myös Ukrainan jälleenrakennuksesta.
Suomelle suosituksia YK:n lapsen oikeuksien komitealta2.6.2023 15:34:46 EEST | Tiedote
Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitea on 2. kesäkuuta antanut Suomelle suosituksensa koskien Suomen yhdistettyä viidettä ja kuudetta määräaikaisraporttia lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanosta sekä valinnaisia pöytäkirjoja.
Utrikesministrarna Haavisto och Blinken undertecknade ett uttalande om samarbete inom 6G2.6.2023 11:51:19 EEST | Tiedote
Utrikesminister Pekka Haavisto och Förenta staternas utrikesminister Antony Blinken undertecknade ett uttalande om samarbete inom 6G mellan Finland och Förenta staterna i Helsingfors den 2 juni. Uttalandet uttrycker en gemensam vilja att intensifiera samarbetet på de centrala forsknings- och utvecklingsområdena inom 6G och att öka interaktionen mellan finländska och amerikanska aktörer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme