Suomi auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta kehitysmaissa sijoittamalla

Vuodesta 2016 alkaen ulkoministeriö on myöntänyt lainoja ja tehnyt sijoituksia osana kehitysyhteistyötä. Muun kehitysyhteistyön tavoin rahoituksen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, eli esimerkiksi pienentää päästöjä, edistää ilmastokestäviä viljelytapoja tai tukea naisyrittäjiä. Lainoja ja sijoituksia on toistaiseksi tehty lähes 780 miljoonalla eurolla.

Laina- ja sijoitusmuotoisen kehitysyhteistyön erityispiirre on, että sijoitettu pääoma palaa pienen koron tai tuoton kera Suomeen. Vuonna 2022 lainoista saatiin korkotuloja reilut 1,9 miljoonaa euroa ja Suomi on saamassa alkuvuodesta ensimmäisen rahastosijoituksesta tulevan, noin 300 000 euron pääoman palautuksen, joka on kertynyt vuonna 2022. Kokonaistuotto Suomelle kertyy seuraavien vuosikymmenten aikana, sillä laina- ja sijoituskaudet ovat 17–40 vuotta.

“Kaikkeen sijoittamiseen liittyy aina riski, mutta tähän mennessä tehdyt sijoitukset näyttävät selvinneen pandemian aiheuttamasta ‘stressitestistä’”, alivaltiosihteeri Pasi Hellman sanoo.

Lainat ja sijoitukset soveltuvat erityisen hyvin investointien rahoittamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Suomen finanssisijoitukset keskittyvät etenkin ilmastonmuutoksen hillintään, eli esimerkiksi investointeihin uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja vähäpäästöiseen liikenteeseen. Suomen sijoitusten ansiosta yhteiseen ilmakehään pääseviä päästöjä (CO2e) voidaan vähentää megatonneittain. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia sijoituskohteita etsitään jatkuvasti.

“Kehittyvien maiden valinnoilla on merkitystä myös meille. Ilmastonmuutos on globaalisti suuri turvallisuusuhka sen aiheuttamien ruokakriisien, konfliktien ja muuttoliikkeiden vuoksi. Sijoitukset ovat investointi myös omaan turvallisuuteemme tällä epävakauden ja suurvaltakamppailun aikakaudella”, Hellman toteaa.

Finanssisijoituksilla vastataan kehittyvien maiden investointitarpeeseen

Yksi Suomen sijoitustoiminnan tavoite on saada muuta julkista ja yksityistä rahoitusta liikkeelle valtavan kestävän kehitykseen liittyvän rahoitusvajeeseen vastaamiseksi. YK:n arvion mukaan kehittyvissä maissa tarvittaisiin vuosittain noin 4 200 miljardia dollaria lisää rahoitusta, jotta kestävän kehityksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Suomen tähän mennessä tekemien sijoitusten arvioidaan houkuttelevan noin 1,7 miljardia euroa muuta rahoitusta julkisilta ja yksityisiltä rahoituslaitoksilta. Tämä ”vipuvaikutus” perustuu siihen, että julkinen raha pienentää markkinaehtoisen rahoituksen riskiä kehittyvien maiden usein erittäin vaikeassa sijoitusympäristössä. Suomen sijoitus on ollut mahdollistamassa esimerkiksi kahden aurinkovoimalan rakentamista Senegaliin. Ne ovat tuottaneet edullista energiaa yli puolelle miljoonalle ihmiselle vuodesta 2021.

Kehittyvissä maissa on valtava kysyntä osaamiselle energian, infrastruktuurin, digitalisaation ja koulutusteknologian parissa eli sektoreilla, joissa suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista.

“Sijoitusten lähtökohtana ovat aina paikalliset kehitys- ja investointitarpeet”, alivaltiosihteeri Hellman korostaa. ”Mutta ne ovat mahdollisuus luoda työtä ja toimeentuloa myös Suomeen. Sähköautoja ladataan Intiassa suomalaisella teknologialla ja Thaimaahan on nousemassa suomalaiseen teknologiaan perustuva aurinkopaneelitehdas. Potentiaalia olisi vielä enempään.”

Kehityspoliittisen finanssisijoitustoiminnan vuosiraportti vuodelta 2021 on ladattavissa UM:n sivuilta PDF-muodossa. 

Lisätietoja:

Emmi Oikari, kehityspoliittisen osaston kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö, puh. +358 0295 350 964

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi