Suomi ei pärjää parlamenttien avoimuuden vertailussa huippumaille

Sitra vertaili Suomen eduskunnan ja valtioneuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuuteen liittyviä digitaalisia palveluita viiden maan kanssa – Brasilian, Chilen, Israelin, Kanadan ja Ranskan. Vertailumaita voi pitää parlamenttien avoimuutta lisäävien työkalujen edelläkävijöinä.

Vaikka Suomi tunnetaan vahvana demokraattisena Pohjoismaana, jossa valtio tukee laajasti kansalaisten osallistumista, selvitys paljastaa kehityskohteita Suomessa ja listaa hyviä esimerkkejä, joista ottaa mallia.

”Suomessa valtioneuvoston avoimuus ja osallistavuus on kansainvälisesti erinomaisella tasolla, mutta eduskunnassa lait jauhavat kansalaisille läpinäkymättömässä myllyssä”, kiteyttää selvityksen Sitran toimeksiannosta toteuttanut väitöskirjatutkija Ville Aula London School of Economics and Political Sciencesta.

Tarkastelluissa verrokkimaissa tilanne on toisin päin: tietoa ei välttämättä heru hallituksen ja ministeriöiden valmistelusta, mutta parlamenttien käsittelyssä ei yksikään käänne jää kansalaisilta pimentoon.

Esimerkiksi Ranskasta ja Kanadasta löytyvät palvelut, joilla kaikki parlamentin työ avautuu kansalaiselle yhdestä näkymästä. Lakiehdotuksista on kirjoitettu lyhyet selkokieliset tiivistelmät ja niiden matkaa voi seurata jokainen muutosehdotus ja puheenvuoro huomioiden. Brasiliassa kansalaisille on rakennettu erillinen osallistumisportaali, josta voi lukea päivityksiä parlamentin työstä, keskustella laeista, kirjoittaa edustajille ja lähettää lausuntoja valiokuntien kuulemisiin.

Näihin verrokkeihin nähden Suomen eduskunta on varsin suljettu. Tietoa on saatavilla, mutta sen löytäminen ei ole vaivatonta. Eduskunnan internet-sivuille ei ole rakennettu kansalaisille suunnattuja osallistumistyökaluja. Myös valiokuntien työskentely on verrokkimaista poiketen täysin suljettua.

Suomen ilonaiheena valtioneuvoston avoimuus

Suomi on kuitenkin kansainvälinen edelläkävijä valtioneuvoston, eli hallituksen ja ministeriöiden avoimuudessa. Suomessa valtaosaa valtioneuvoston hankkeista voi järjestelmällisesti seurata hankeikkuna-palvelun avulla.

Selvityksessä löydettiin lisäksi haaste, jota vertailumaista yksikään ei ole ratkaissut: Valtioneuvostojen ja parlamenttien avoimuutta lisäävät verkkopalvelut eivät ole linkitetty toisiinsa. Sekä kansanedustajien että kansalaisten kannalta olisi hyödyllistä, että tieto liikkuisi paremmin valtioneuvoston ja eduskunnan välillä. Pisimmälle tätä haastetta on ratkaistu EU:n osallistumispalveluissa.

”Mikäli Suomi saattaisi eduskunnan avoimuutta lisäävät työkalut kuntoon ja ratkaisisi eduskunnan ja valtioneuvoston välisen tiedonvaihdon katvealueet, voisimme olla päätöksenteon avoimuuden ja osallistumismahdollisuuksien kansainvälinen edelläkävijä”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Lea Konttinen.

Yhtenäiset ja linkitetyt tietojärjestelmät mahdollistavat vaivattoman osallistumisen

Selvityksen mukaan parhaat parlamenttien avoimuutta lisäävät työkalut perustuvat yhtenäisille koko parlamentin lävistäville tietojärjestelmille ja linkitetyille tietoaineistoille. Hyville työkaluille ei siten ole ohituskaistaa, vaan niiden edellytyksenä ovat kehittyneet tietojärjestelmät.

Selvityksen tulokset korostavat erityisesti sisäisen linkityksen tärkeyttä. Kun tietojärjestelmien ja prosessien eri osat ovat keskenään linkitettyjä, on uusien työkalujen ja toiminnallisuuksien rakentaminen helppoa.

”Lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyys ja kansalaisten osallistuminen ovat kansanvallan lähtökohtia. Kehittämällä ja ottamalla käyttöön nykyaikaisia digitalisaation mahdollistamia työkaluja eduskunta ja valtioneuvosto voivat edistää kansalaisten osallistumista ja luottamusta päätöksentekoon,” sanoo Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja Veera Heinonen.

Sitran Demokratia ja osallisuus -teema etsii ratkaisuja yhteiskunnallisen osallisuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseksi. Työpaperi Kansalaisen osallistamisen välineitä maailmalta – Kansainvälinen vertailu lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyttä ja osallistamista lisäävistä digitaalisista palveluista tiivistää selvityksen tulokset. Selvitys on osa Sitran Uudistuva päätöksenteko -projektia, jonka tavoitteena on vahvistaa edustuksellisen demokratian uudistumiskykyä, päätöksentekoprosessien läpinäkyvyyttä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.