Museovirasto

Suomi esittää Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta

Jaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on Museoviraston esityksestä valinnut Kalevalan Suomen seuraavaksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (European Heritage Label) hakijaksi. Kalevalaseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhdessä useiden muiden tahojen kanssa hakema tunnus korostaa Kalevalan merkitystä elävänä, ylirajaisena perintönä. Kalevala ilmentää aatevirtausten vuoropuhelua ja tuo esille sellaisia teemoja, kuten sanan- ja ilmaisunvapautta. Hakemus lähetetään Euroopan komissiolle maaliskuussa 2023, ja tuloksia odotetaan alkuvuonna 2024. Suomen ensimmäisen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai huhtikuussa 2022 Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus.

Akseli Gallen-Kallela maalasi Kansallismuseon Kalevala-freskot vuonna 1928. Kuva: Topi Leikas, Museovirasto
Akseli Gallen-Kallela maalasi Kansallismuseon Kalevala-freskot vuonna 1928. Kuva: Topi Leikas, Museovirasto

Kalevala on Suomen kansalliseepos ja osa maailmankirjallisuutta. Teos on käännetty yli 60 kielelle. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan 1830–1840-luvuilla moninaisesta karjalaisesta ja suomalaisesta runolauluperinteestä. Kalevala on Lönnrotin kuvitelma suomalaisuudesta ja tarina yhteisestä menneisyydestä, mutta eri näkökulmista katsottuna teos avautuu lukemattomiksi tulkinnoiksi. Kaikki kulttuuriperintö on kiistanalaista ja kiistettyä – niin myös eurooppalaiset eepokset. Kalevala on julkaisuhetkestään lähtien toiminut tieteen, taiteen ja kulttuurin innoittajana ja sitä on käytetty suomalaisessa nationalistisessa retoriikassa. Viime vuosina Kalevalasta on keskusteltu myös kulttuurisen appropriaation eli omimisen näkökulmasta liittyen suomalaisen ja karjalaisen kulttuuriperinnön määrittelyyn ja rajoihin.

”Kalevalaan liittyvä monitulkintaisuus ja jännitteisyys ilmentävät eepoksen suurta symbolista arvoa. Se on meille suomalaisille kansallisaarre ja kiistakapula, mutta samalla se on vaikuttanut laajasti eurooppalaiseen tarinaperinteeseen. Kalevalan kautta voidaan nostaa esille sanan- ja ilmaisunvapautta eurooppalaisena arvona. Kalevalaa hyödynnetään tänä päivänä monella tavalla, se on todellista elävää aineetonta perintöä”, sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta

Kulttuuriperintötunnuksen hakuun liittyy myös pedagoginen hanke, jonka avulla edistetään eurooppalaisten lasten ja nuorten tietoisuutta Kalevalasta ja sen eurooppalaisesta merkityksestä. Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen kertoo:

”Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Kalevala – eeppinen kaleidoskooppi -hankkeessa nuoret vahvistavat tulevaisuustaitojaan. He perehtyvät eurooppalaiseen eeposperinteeseen, runolaulukulttuurien ja kansanrunojen moninaisuuteen sekä Kalevalan käyttöön ja tulkintoihin eri aikoina. Nuoret luovat uusia monimediaisia tulkintoja Kalevalan hahmoista. Ylisukupolvista yhteisöllisyyttä tuetaan työpajoissa ja taidenäyttelyissä. Hanke tuottaa myös digitaalisen tieto- ja oppimisaineiston Kalevalasta eri kieliversioina. Sen äänimaailma tehdään Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän kanssa.”

Tunnuksen hakuprosessia koordinoi Kalevalaseura. Ydinverkostoon kuuluvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kalevalaisten Naisten Liitto sekä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. Lisäksi kumppaneina ovat Gallen-Kallelan museo, Juminkeko-säätiö, Karelia-ammattikorkeakoulu, Karjalainen Nuorisoliitto, Karjalan Sivistysseura, Runolaulu-Akatemia, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Taideyliopiston Kansanmusiikin aineryhmä, Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma sekä Äidinkielen opettajain liitto.

Museovirasto järjesti kaikille avoimen aiehaun kulttuuriperintötunnuksen saamiseksi 20.1.–30.3.2022. Virasto vastaanotti määräajassa kolme hakemusta. Kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi olivat esihakukierroksella ehdolla myös Musta kulta – Pohjoisen mäntytervan tarina sekä Varkauden teollinen perintö. Valinnasta vastasivat Museovirasto ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksen ohjausryhmä, jossa on mukana edustajia valtionhallinnosta, kansalaisjärjestöistä ja kulttuuripolitiikan tutkimuksesta.

Euroopan komissio on myöntänyt tunnuksia vuodesta 2013 yhteensä 60 kohteelle 20 eri maassa muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön liittyen. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Lisäksi kohteita on kehitettävä pedagogisen hankkeen kautta.
Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi mukaan Euroopan unionin alaiseen toimeen loppuvuonna 2018. Museovirasto koordinoi sen toimeenpanoa.

Lisätietoja Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen Facebook-sivu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

erikoisasiantuntija Leena Marsio, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi,
p 029533 6017

toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen, Kalevalaseura, niina.hamalainen@kalevalaseura.fi p. 040 538 5144

kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö, mirva.mattila@minedu.fi, p. 0295330269

Kuvat

Akseli Gallen-Kallela maalasi Kansallismuseon Kalevala-freskot vuonna 1928. Kuva: Topi Leikas, Museovirasto
Akseli Gallen-Kallela maalasi Kansallismuseon Kalevala-freskot vuonna 1928. Kuva: Topi Leikas, Museovirasto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Museotilastot vuodelta 2021 julkaistu – koronan vaikutus näkyy edelleen22.6.2022 11:24:49 EEST | Tiedote

Museovirasto on julkaissut Suomen ammatillisesti hoidettujen museoiden toimintaa, henkilöstöä ja taloutta koskevat tilastotiedot vuodelta 2021. Tilastohaku ja tilastotaulukot vuosilta 2007–2021 ovat käytettävissä ja ladattavissa Museotilasto.fi-verkkopalvelussa. Syksyn aikana sivustolla julkaistaan myös aineiston pohjalta tehtyjä Tilastokortteja, joissa lukuja tarkastellaan tarkemmin.

Metallinetsijät löysivät hopeakätkön Mynämäeltä – mukana harvinaisia viikinkikuningas Harald Sinihampaan kolikoita21.6.2022 10:18:02 EEST | Tiedote

Varsinaissuomalaiset metallinetsinnän harrastajat löysivät toukokuun 2022 alkupuolella mynämäkeläisestä pellosta viikinkiaikaisen hopeakätkön. Museoviraston kaivauksissa sisällöksi paljastui hopearahoja ja hopeakorujen paloja. Mukana on 12 viikinkikuningas Harald Sinihampaan lyöttämää kolikkoa, joita on aiemmin löytynyt Suomesta vain pari. Poikkeuksellista on myös, että kätkön tausta pystytään päättelemään: esineet on tuotu Mynämäelle Puolasta.

Internationell marinarkeologi i Helsingfors2.6.2022 13:44:17 EEST | Tiedote

Vad är marinarkeologi och hur ser forskningen ut just nu ute i världen? Berömda vrakfynd, historiska hamnar och kartläggning av djuphavsbojekt, men även återvinningsarkeologi samt det maritima kulturarvet vid kustområden. Museiverket, Marinarkeiologiska sällskapet samt Helsingfors universitet arrangerar tillsammans en internationell marinarkeologisk konferens IKUWA7 vid Helsingors universitet 6–9.6.2022. Kongressen som grundades i Tyskland arrangerades senast i Australien år 2016.

Kansainvälistä meriarkeologiaa Helsingissä2.6.2022 13:43:48 EEST | Tiedote

Mitä meriarkeologia on ja millaista tutkimusta maailmalla tehdään juuri nyt? Kuuluisia hylkylöytöjä, historiallisia satamia ja syvän meren kohteiden kartoitusta, mutta myös kierrätyksen arkeologiaa sekä rannikoiden merellistä kulttuuriperintöä. Museovirasto, Meriarkeologinen seura sekä Helsingin yliopisto järjestävät yhteistyössä kansainvälisen meriarkeologisen IKUWA7-konferenssin Helsingin yliopistolla 6.–9.6.2022. Saksassa perustetun kongressin edellinen tapaaminen oli Australiassa vuonna 2016.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme