Suomi esittää Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta
Kalevala on Suomen kansalliseepos ja osa maailmankirjallisuutta. Teos on käännetty yli 60 kielelle. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan 1830–1840-luvuilla moninaisesta karjalaisesta ja suomalaisesta runolauluperinteestä. Kalevala on Lönnrotin kuvitelma suomalaisuudesta ja tarina yhteisestä menneisyydestä, mutta eri näkökulmista katsottuna teos avautuu lukemattomiksi tulkinnoiksi. Kaikki kulttuuriperintö on kiistanalaista ja kiistettyä – niin myös eurooppalaiset eepokset. Kalevala on julkaisuhetkestään lähtien toiminut tieteen, taiteen ja kulttuurin innoittajana ja sitä on käytetty suomalaisessa nationalistisessa retoriikassa. Viime vuosina Kalevalasta on keskusteltu myös kulttuurisen appropriaation eli omimisen näkökulmasta liittyen suomalaisen ja karjalaisen kulttuuriperinnön määrittelyyn ja rajoihin.
”Kalevalaan liittyvä monitulkintaisuus ja jännitteisyys ilmentävät eepoksen suurta symbolista arvoa. Se on meille suomalaisille kansallisaarre ja kiistakapula, mutta samalla se on vaikuttanut laajasti eurooppalaiseen tarinaperinteeseen. Kalevalan kautta voidaan nostaa esille sanan- ja ilmaisunvapautta eurooppalaisena arvona. Kalevalaa hyödynnetään tänä päivänä monella tavalla, se on todellista elävää aineetonta perintöä”, sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta
Kulttuuriperintötunnuksen hakuun liittyy myös pedagoginen hanke, jonka avulla edistetään eurooppalaisten lasten ja nuorten tietoisuutta Kalevalasta ja sen eurooppalaisesta merkityksestä. Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen kertoo:
”Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Kalevala – eeppinen kaleidoskooppi -hankkeessa nuoret vahvistavat tulevaisuustaitojaan. He perehtyvät eurooppalaiseen eeposperinteeseen, runolaulukulttuurien ja kansanrunojen moninaisuuteen sekä Kalevalan käyttöön ja tulkintoihin eri aikoina. Nuoret luovat uusia monimediaisia tulkintoja Kalevalan hahmoista. Ylisukupolvista yhteisöllisyyttä tuetaan työpajoissa ja taidenäyttelyissä. Hanke tuottaa myös digitaalisen tieto- ja oppimisaineiston Kalevalasta eri kieliversioina. Sen äänimaailma tehdään Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän kanssa.”
Tunnuksen hakuprosessia koordinoi Kalevalaseura. Ydinverkostoon kuuluvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kalevalaisten Naisten Liitto sekä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. Lisäksi kumppaneina ovat Gallen-Kallelan museo, Juminkeko-säätiö, Karelia-ammattikorkeakoulu, Karjalainen Nuorisoliitto, Karjalan Sivistysseura, Runolaulu-Akatemia, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Taideyliopiston Kansanmusiikin aineryhmä, Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma sekä Äidinkielen opettajain liitto.
Museovirasto järjesti kaikille avoimen aiehaun kulttuuriperintötunnuksen saamiseksi 20.1.–30.3.2022. Virasto vastaanotti määräajassa kolme hakemusta. Kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi olivat esihakukierroksella ehdolla myös Musta kulta – Pohjoisen mäntytervan tarina sekä Varkauden teollinen perintö. Valinnasta vastasivat Museovirasto ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksen ohjausryhmä, jossa on mukana edustajia valtionhallinnosta, kansalaisjärjestöistä ja kulttuuripolitiikan tutkimuksesta.
Euroopan komissio on myöntänyt tunnuksia vuodesta 2013 yhteensä 60 kohteelle 20 eri maassa muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön liittyen. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Lisäksi kohteita on kehitettävä pedagogisen hankkeen kautta.
Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi mukaan Euroopan unionin alaiseen toimeen loppuvuonna 2018. Museovirasto koordinoi sen toimeenpanoa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
erikoisasiantuntija Leena Marsio, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi,
p 029533 6017
toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen, Kalevalaseura, niina.hamalainen@kalevalaseura.fi p. 040 538 5144
kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö, mirva.mattila@minedu.fi, p. 0295330269
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Museovirasto
Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museovirasto
Museovirasto jakoi 430 000 euroa avustuksia ammatillisten museoiden innovatiivisille hankkeille21.3.2024 13:23:25 EET | Tiedote
Avustuksen saaneissa hankkeissa museot edistävät kestävää kehitystä, osallistavat paikallisia toimijoita, luovat uusia palveluja ja toimintamalleja erilaisten yhteisöjen kanssa sekä kehittävät museokonsepteja ja verkostoja. Museovirasto on jakanut museoiden innovatiivisten hankkeiden avustuksia vuosittain jo yli 20 vuoden ajan.
Museovirasto avasi avustushaun kuvataiteilijoiden näyttelypalkkioihin27.2.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Museovirasto avasi 27.2.2024 avustushaun kuvataiteilijoiden vuosien 2024–2025 näyttelypalkkioiden kattamiseen. Ammatillisten museoiden lisäksi myös eräät muut näyttelynjärjestäjät voivat hakea avustusta näyttelypalkkioiden maksamiseen ammattikuvataiteilijalle. Avustuksia haetaan uuden Haeavustuksia.fi-palvelun kautta 9.4.2024 klo 15 mennessä.
Museovirasto jakoi valtionavustuksia yhteisöjen kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön liittyviin hankkeisiin22.2.2024 10:20:17 EET | Tiedote
Yhteisöjen kulttuuriperintötoiminnan avustuksilla vahvistetaan yhteisöjen osallisuutta kulttuuriperintöön, lisätään osallistumismahdollisuuksia ja vahvistetaan kulttuuriperinnön elinvoimaisuutta. Avustuksia myönnettiin tänä vuonna yhteensä 77 390 euroa seitsemälle eri yhteisölle.
Museiverket har digitaliserat 3 700 HBL:s och Östnylands pressbilder av Finlands historia21.2.2024 11:42:43 EET | Tiedote
I maj 2023 tilldelade Konstsamfundet Museiverkets Journalistiska bildarkiv JOKA ett anslag på 145 495 euro för digitalisering av Hufvudstadsbladets, Östnylands och Västra Nylands pressbildsamlingar. Med anslaget har JOKA digitaliserat händelser och stämningar från krigstiden till återuppbyggnadsperioden och 1960-talet när Finland moderniserades. Fler bilder kommer att publiceras under 2024.
Museovirasto on digitoinut 3 700 HBL:n ja Östnylandin lehtikuvaa Suomen historiasta21.2.2024 11:42:43 EET | Tiedote
Konstsamfundet myönsi toukokuussa 2023 Museoviraston Journalistiselle kuva-arkisto JOKAlle 145 495 euron apurahan Hufvudstadsbladetin, Östnylandin ja Västra Nylandin lehtikuvakokoelmien digitointiin. JOKA on digitoinut apurahalla tapahtumia ja tunnelmia sota-ajalta jälleenrakennuskauteen ja nykyaikaistuvaan 1960-luvun Suomeen. Lisää kuvia julkaistaan vuoden 2024 aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme