Museovirasto

Suomi esittää Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta

Jaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö on Museoviraston esityksestä valinnut Kalevalan Suomen seuraavaksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (European Heritage Label) hakijaksi. Kalevalaseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhdessä useiden muiden tahojen kanssa hakema tunnus korostaa Kalevalan merkitystä elävänä, ylirajaisena perintönä. Kalevala ilmentää aatevirtausten vuoropuhelua ja tuo esille sellaisia teemoja, kuten sanan- ja ilmaisunvapautta. Hakemus lähetetään Euroopan komissiolle maaliskuussa 2023, ja tuloksia odotetaan alkuvuonna 2024. Suomen ensimmäisen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai huhtikuussa 2022 Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus.
Akseli Gallen-Kallela maalasi Kansallismuseon Kalevala-freskot vuonna 1928. Kuva: Topi Leikas, Museovirasto
Akseli Gallen-Kallela maalasi Kansallismuseon Kalevala-freskot vuonna 1928. Kuva: Topi Leikas, Museovirasto

Kalevala on Suomen kansalliseepos ja osa maailmankirjallisuutta. Teos on käännetty yli 60 kielelle. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan 1830–1840-luvuilla moninaisesta karjalaisesta ja suomalaisesta runolauluperinteestä. Kalevala on Lönnrotin kuvitelma suomalaisuudesta ja tarina yhteisestä menneisyydestä, mutta eri näkökulmista katsottuna teos avautuu lukemattomiksi tulkinnoiksi. Kaikki kulttuuriperintö on kiistanalaista ja kiistettyä – niin myös eurooppalaiset eepokset. Kalevala on julkaisuhetkestään lähtien toiminut tieteen, taiteen ja kulttuurin innoittajana ja sitä on käytetty suomalaisessa nationalistisessa retoriikassa. Viime vuosina Kalevalasta on keskusteltu myös kulttuurisen appropriaation eli omimisen näkökulmasta liittyen suomalaisen ja karjalaisen kulttuuriperinnön määrittelyyn ja rajoihin.

”Kalevalaan liittyvä monitulkintaisuus ja jännitteisyys ilmentävät eepoksen suurta symbolista arvoa. Se on meille suomalaisille kansallisaarre ja kiistakapula, mutta samalla se on vaikuttanut laajasti eurooppalaiseen tarinaperinteeseen. Kalevalan kautta voidaan nostaa esille sanan- ja ilmaisunvapautta eurooppalaisena arvona. Kalevalaa hyödynnetään tänä päivänä monella tavalla, se on todellista elävää aineetonta perintöä”, sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta

Kulttuuriperintötunnuksen hakuun liittyy myös pedagoginen hanke, jonka avulla edistetään eurooppalaisten lasten ja nuorten tietoisuutta Kalevalasta ja sen eurooppalaisesta merkityksestä. Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen kertoo:

”Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Kalevala – eeppinen kaleidoskooppi -hankkeessa nuoret vahvistavat tulevaisuustaitojaan. He perehtyvät eurooppalaiseen eeposperinteeseen, runolaulukulttuurien ja kansanrunojen moninaisuuteen sekä Kalevalan käyttöön ja tulkintoihin eri aikoina. Nuoret luovat uusia monimediaisia tulkintoja Kalevalan hahmoista. Ylisukupolvista yhteisöllisyyttä tuetaan työpajoissa ja taidenäyttelyissä. Hanke tuottaa myös digitaalisen tieto- ja oppimisaineiston Kalevalasta eri kieliversioina. Sen äänimaailma tehdään Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän kanssa.”

Tunnuksen hakuprosessia koordinoi Kalevalaseura. Ydinverkostoon kuuluvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kalevalaisten Naisten Liitto sekä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. Lisäksi kumppaneina ovat Gallen-Kallelan museo, Juminkeko-säätiö, Karelia-ammattikorkeakoulu, Karjalainen Nuorisoliitto, Karjalan Sivistysseura, Runolaulu-Akatemia, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Taideyliopiston Kansanmusiikin aineryhmä, Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma sekä Äidinkielen opettajain liitto.

Museovirasto järjesti kaikille avoimen aiehaun kulttuuriperintötunnuksen saamiseksi 20.1.–30.3.2022. Virasto vastaanotti määräajassa kolme hakemusta. Kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi olivat esihakukierroksella ehdolla myös Musta kulta – Pohjoisen mäntytervan tarina sekä Varkauden teollinen perintö. Valinnasta vastasivat Museovirasto ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksen ohjausryhmä, jossa on mukana edustajia valtionhallinnosta, kansalaisjärjestöistä ja kulttuuripolitiikan tutkimuksesta.

Euroopan komissio on myöntänyt tunnuksia vuodesta 2013 yhteensä 60 kohteelle 20 eri maassa muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön liittyen. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Lisäksi kohteita on kehitettävä pedagogisen hankkeen kautta.
Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi mukaan Euroopan unionin alaiseen toimeen loppuvuonna 2018. Museovirasto koordinoi sen toimeenpanoa.

Lisätietoja Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen Facebook-sivu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

erikoisasiantuntija Leena Marsio, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi,
p 029533 6017


toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen, Kalevalaseura, niina.hamalainen@kalevalaseura.fi p. 040 538 5144


kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö, mirva.mattila@minedu.fi, p. 0295330269

Kuvat

Akseli Gallen-Kallela maalasi Kansallismuseon Kalevala-freskot vuonna 1928. Kuva: Topi Leikas, Museovirasto
Akseli Gallen-Kallela maalasi Kansallismuseon Kalevala-freskot vuonna 1928. Kuva: Topi Leikas, Museovirasto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Museiverket har digitaliserat 3 700 HBL:s och Östnylands pressbilder av Finlands historia21.2.2024 11:42:43 EET | Tiedote

I maj 2023 tilldelade Konstsamfundet Museiverkets Journalistiska bildarkiv JOKA ett anslag på 145 495 euro för digitalisering av Hufvudstadsbladets, Östnylands och Västra Nylands pressbildsamlingar. Med anslaget har JOKA digitaliserat händelser och stämningar från krigstiden till återuppbyggnadsperioden och 1960-talet när Finland moderniserades. Fler bilder kommer att publiceras under 2024.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye