Suomi julkistaa kansainvälisen ilmastorahoitussuunnitelmansa: rahoitus lähes kaksinkertaistuu

Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarkoittaa kehitysyhteistyövaroista kanavoitua rahoitusta kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Ulkoministeriön ensimmäistä kertaa julkaisemassa suunnitelmassa kehittyvien maiden ilmastorahoitusta on lisätty hallitusohjelman mukaisesti. Kansainvälinen ilmastorahoitus liki kaksinkertaistuu tällä hallituskaudella edelliseen verrattuna: suunnitelman mukainen kasvu on 93 %. Ensi vuosi on ilmastorahoituksen huippuvuosi, jolloin rahoitus noussee jopa 249 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen rahoituksen suunnitellaan jatkuvan n. 200 miljoonan euron vuositasolla 2026 saakka.

”Ilmastorahoitus on osa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia velvoitteitamme. Nostamme rahoitusta määrätietoisesti vuoteen 2026 saakka ja panostamme kokonaisratkaisuihin. Tällä julkisella rahoitussuunnitelmalla avaamme eri rahoituskanavien merkitystä”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toteaa.

Ilmastorahoituksella pyritään vastaamaan tasapainoisesti ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen aiheuttamiin haasteisiin. Hillinnällä pyritään jarruttamaan ilmastonmuutosta ja sopeutumisella mukautumaan sen väistämättömiin seurauksiin, kuten sään ääri-ilmiöihin. Rahoitus jakautuu lahjamuotoiseen sekä investointi- ja lainamuotoiseen tukeen. Hallitusohjelman mukaisesti lahjamuotoisen tuen ennakoidaan jakautuvan tasaisesti hillinnän ja sopeutumisen kesken vuodesta 2022 alkaen.

Rahoituksen tason ja suunnan lisäksi suunnitelmassa esitellään rahoituksen tavoitteita, vaikuttavuutta, kohdentamista, seurantaa, raportointia ja viestintää. Suunnitelmassa avataan myös sitä, miten kasvava määrä yksityistä rahoitusta saadaan mukaan julkisen ilmastorahoituksen rinnalle.

Kasvava ilmastorahoitus on mahdollisuus suomalaisille toimijoille

Rahoituksella saavutetaan laajoja tuloksia: päästövähennysten lisäksi sidotaan hiiltä, ehkäistään katastrofeista aiheutuvia kuolemia sekä autetaan heikoimmassa asemassa olevia yhteisöjä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja saadaan liikkeelle yksityistä rahoitusta.

Kasvava ilmastorahoitus on myös merkittävä mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille. Merkittävä osa rahoituksesta kanavoidaan luotettavien kansainvälisten rahoituslaitosten ja asiantuntijarahastojen kautta. Team Finland –konsepti avaa suomalaisille toimijoille väyliä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, joita kasvavat ilmastorahoitusvirrat luovat.

"Toiminnassamme pyrimme entistä paremmin kohtaamaan suomalaisten toimijoiden osaamisen, tuotteet ja kiinnostuksen kehittyviä markkinoita kohtaan. Tehostamme osin sirpaloituneiden rahoitusinstrumenttien uudistamista ja kehitämme temaattista rahoitushakua", Skinnari kertoo.

Tutustu rahoitussuunnitelmaan.

Taustaa

Suomen julkisella kansainvälisellä ilmastorahoituksella tarkoitetaan sitä rahoitusta, joka kanavoidaan kehittyvien maiden ilmastotoimiin kehitysyhteistyövaroista. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV suositteli tarkastuksessaan kesällä 2021 ilmastorahoitussuunnitelman laatimista. Kehityspoliittinen toimikunta julkaisi oman selvityksensä asiasta tammikuussa 2022.

Ilmastorahoitusta ohjaavat useat kansainväliset sopimukset ja linjaukset, joista tärkeimmät ovat YK:n ilmastopuitesopimus, Pariisin sopimus ja kestävän kehityksen tavoitteet (SDG). Hallitusohjelman kirjaukset rahoituksesta pohjautuvat kansainvälisiin sopimuksiin.

Lisätietoja:

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin erityisavustaja Kirsi Airio, puh. +358 50 574 1729

Osastopäällikkö, Kehityspoliittinen osasto, Titta Maja, puh. +358 295 350 017

Tiiminvetäjä, kansainvälinen ilmastopolitiikka, Hanna-Leena Lampi, puh. +358 295 351 863

Kehityspolitiikan neuvonantaja, Irene Leino, puh. +358 295 350 098 (finanssisijoitukset)

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.