Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

Suomi osallistuu kahteen Venäjän hyökkäyssodasta johtuvaan oikeudenkäyntiin

Jaa
Suomi on usean muun valtion tavoin päättänyt osallistua kahteen kansainväliseen oikeudenkäyntiin, joissa Ukraina vaatii Venäjää vastuuseen kansainvälisen oikeuden loukkauksista.

Suomi on pyytänyt 19. syyskuuta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) lupaa tehdä kolmannen osapuolen sivuväliintulo Ukrainan Venäjää vastaan tekemässä valtiovalituksessa. Kolmansien osapuolten sivuväliintulot ovat hyödyllisiä, koska EIT saa niistä lisänäkemyksiä asiassa ratkaistaviin kysymyksiin.

Valitus koskee Venäjän tekemiksi väitettyjä laajamittaisia ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia Ukrainan alueella Venäjän hyökkäyssodan aikana. Valitus on kansainvälisoikeudellisesti ja erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamisalan suhteen merkittävä. Se käsittää useita perustavanlaatuisia kysymyksiä Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamisesta konfliktitilanteessa.

YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) käsitellään puolestaan väitteitä joukkotuhonnasta Ukrainan nostaman kanteen perusteella. Suomella ja muilla YK:n joukkotuhontayleissopimuksen osapuolilla on oikeus osallistua asian käsittelyyn, koska siinä on kysymys yleissopimuksen tulkinnasta. Suomi jätti 21. syyskuuta väliintulojulistuksen, jossa se tuo esiin näkemyksiään Ukrainan kanteen kohteena olevien yleissopimuksen määräysten tulkinnasta.

”YK:n joukkotuhontayleissopimuksella ja Euroopan ihmisoikeussopimuksella on keskeinen asema toisen maailmansodan jälkeisessä kansainvälisessä järjestelmässä ja ihmisoikeuksien suojelussa. Näiden sopimusten merkityksen vuoksi Suomi on päättänyt osallistua kahteen oikeudenkäyntiin, joissa käsitellään Venäjän hyökkäyssotaan liittyviä vakavia oikeudenloukkauksia”, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto.  

Suomi jatkaa työtä kansainväliseen oikeuteen pohjautuvan kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi. On välttämätöntä, että valtiot noudattavat YK:n peruskirjasta ja humanitaarisesta oikeudesta johtuvia velvoitteitaan, ja että ihmisoikeuksia suojellaan kaikissa tilanteissa. Valtioiden tulee pidättäytyä käyttämästä voimaa toisten valtioiden suvereenisuutta tai alueellista koskemattomuutta vastaan ja ratkaista mahdolliset riitaisuudet rauhanomaisin keinoin.

Suomi pitää tärkeänä, että kansainvälisiä velvoitteita tulkitaan ja toteutetaan vilpittömässä mielessä ja että velvoitteiden loukkauksilla on seurauksensa.

Valtiot ovat perustaneet ja luovuttaneet toimivaltaa itsenäisille ja riippumattomille tuomioistuimille, kuten YK:n kansainvälinen tuomioistuin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja kansainvälinen rikostuomioistuin. Suomi tukee näiden kaikkien toimintaa.        

Valtiovalituksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen verkkosivuilla.

Oikeudenkäynnistä YK:n kansainvälisen tuomioistuimen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: yksikönpäällikkö, valtionasiamies Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Krista Oinonen, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö, puh. 0295 351 172.

Kansainvälinen tuomioistuin: yksikönpäällikön sijainen Tarja Långström, kansainvälisen oikeuden yksikkö, puh. 0295 351 445.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto

0295 16001http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

Suomi muiden silmin 2025: Suomi-kuva säilyi vakaana, mutta mielikuvat maailmalla jakautuvat4.2.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Koulutus, hyvä hallinto, luonto, tasa-arvo ja onnellisuus ovat teemoja, joista Suomi tunnetaan maailmalla, kertoo Finland Promotion Boardin julkaisu Suomi muiden silmin. Vuonna 2024 kansainvälistä medianäkyvyyttä toivat erityisesti Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka. Suomi-kuva on haastavasta maailmantilanteesta huolimatta säilynyt pääosin myönteisenä, mutta erot eri maiden suhtautumisessa Suomeen ovat kasvaneet. Sen vuoksi on yhä tärkeämpää, että Suomi tunnetaan omista vahvuuksistaan, julkaisussa todetaan.

//KORRIGERAT//Finland får eget nationellt ljudlandskap6.12.2024 00:00:00 EET | Pressmeddelande

//KORRIGERAT: telefonnummer i kontaktuppgifter// På Finlands självständighetsdag, den 6 december, offentliggör Finland som första land i världen ett nationellt ljudlandskap. ”Ääniä” är ett verk som komponerats av Lauri Porra. Verket består av 15 originalkompositioner som har inspirerats av Finland och det finländska. Beställningsverket kommer att lanseras vid ambassadernas självständighetsfester runt om i världen. Efter det kan alla som vill uppleva det finländska lugnet ta del av det musikaliska verket.

//KORJATTU//Suomi saa oman kansallisen äänimaiseman6.12.2024 00:00:00 EET | Tiedote

//KORJATTU puhelinnumero yhteystiedoissa// Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, Suomi julkaisee ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen äänimaiseman. ”Ääniä” on Lauri Porran säveltämä, 15 alkuperäisestä sävellyksestä koostuva teoskokonaisuus, joka on saanut inspiraationsa Suomesta ja suomalaisuudesta. Tilausteos lanseerataan suurlähetystöjen itsenäisyyspäiväjuhlissa ympäri maailmaa, minkä jälkeen se on avoinna kaikille, jotka haluavat rauhoittua kokemaan suomalaisuutta musiikin kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye