SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Suomi takaisin koulutuksen supervallaksi – Koulutustason nostoon tarvitaan määrätietoisia panostuksia

Jaa

2000-luvun alun huipputuloksista Suomi on tippunut 20 vuodessa OECD-maiden koulutusvertailuiden keskikastiin. Suomalaiset nuoret ovat nyt heikommin koulutettuja kuin nuoret OECD-maissa keskimäärin.

”Suomen tärkein luonnonvara on sen asukkaiden korvien välissä. Nousumme maatalousvaltaisesta reunavaltiosta maailman onnellisimmaksi ja kilpailukykyiseksi nyky-Suomeksi on perustunut ennen kaikkea väestön koulutuksen ja osaamistason nousuun”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius. ”Myös nyt koulutus on tärkeä hyvinvointi-investointi. Tuottavuuden ja elintason nousu tulee ennen kaikkea osaamisesta”, Kalenius jatkaa.

Koulutukseen osallistumisessa ei ole tapahtunut pitkään aikaan laajenemista, minkä takia työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat ovat jo lähes yhtä koulutettuja kuin työmarkkinoille tulevat. Perusasteen varassa olevien osuus on samalla tasolla 20–24- ja 60–64-vuotiaissa, korkeasti koulutettujen osuus 55–64-vuotiaissa on useita vuosia ollut korkeampi kuin osuus 25–34-vuotiaissa. Se, että koulutettujen määrä ei kasva, heijastuu nykyisessä työvoimapulassa.

”Maailman koulutetuimmissa maissa korkeasti koulutettujen osuus nuorista on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Jotta Suomi nousisi edes OECD-maiden keskitason yläpuolelle koulutustasossa, on pääsyä korkeakoulutukseen avattava merkittävästi. 2000-luvun alun nuoret, jotka aikanaan kuuluivat maailman koulutetuimpien joukkoon, näyttävät tällä hetkellä jäävän Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi”, kertoo SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius.

Vuodelle 2030 asetettu koulutustavoite jää saavuttamatta

Poliittisena tavoitteena on, että puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja vuonna 2030. Vaikka määräaikaan on vielä vuosikymmenen, jo nyt on selvää, että tavoitteeseen ei päästä. Tuore oppivelvollisuusuudistus laskee pelkän perusasteen varaan jäävien nuorten määrää. Vielä ennen vuotta 2030 on arvioitava, riittääkö pidennys 18 ikävuoteen vai pitäisikö velvollisuuden kattaa koko toisen asteen tutkinto.

Koulutustason nostamiseksi SOSTE esittää:

  • oppivelvollisuuden säätämistä kattamaan koko toisen asteen koulutus siten, että velvollisuus säädettäisiin päättymään toisen asteen tutkinnon suorittamiseen tai 13 vuoden kuluttua oppivelvollisuuden alkamisesta.
  • aikuiskoulutuksen suuntaamista peruskoulun varassa oleville aikuisille niin, että 10 000 perusasteen varassa olevaa suorittaa toisen asteen tutkinnon vuosittain.
  • hyvinvointialoille (sote, varhaiskasvatus) suunnattua 7000 vuosittaisen korkeakoulutuksen aloituspaikan lisäystä osaajapulaan vastaamiseksi.
  • korkeakoulutuksen pysyvää laajentamista myös muilla koulutusaloilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 300 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sote-uudistus aiheuttaa epävarmuutta järjestöjen avustuksista useissa kunnissa – ”Järjestöt tavoittavat haavoittuvimmassa asemassa olevia”15.11.2021 07:00:00 EET | Tiedote

Tuore kysely kertoo, että lähes puolet kunnista ei vielä tiedä tai on epävarmoja siitä, miten ne jatkavat järjestöjen avustamista sote-uudistuksen toteuduttua. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät sote-uudistuksen myötä kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäviksi vuoden 2023 alusta lähtien.

Lasten terveyskäräjät 2021: Kiusatuksi joutuminen moninkertaistaa nuoren riskin päihdekokeiluille2.11.2021 12:55:00 EET | Tiedote

Music Against Drugs ry:n kyselyissä käy ilmi, että jos nuori joutuu koulussa viikoittain kiusatuksi, se lisää hänen kiinnostustaan päihteisiin ja moninkertaistaa riskin päihdekokeiluille. Esimerkiksi kannabikseen myönteisesti suhtautuvien nuorten määrä on viisinkertainen ja kiinnostus kokeilla kannabista kolminkertainen verrattuna nuoriin, jotka eivät kiusaamista koe. ”Kun pidetään huolta siitä, ettei ketään kiusata, tehdään samalla ehkäisevää päihdetyötä ehkäisemällä päihdekokeiluja ja niiden myötä mahdollista myöhempää ongelmakäyttöä”, korostaa Music Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto. Hän jatkaa, että tärkeää on myös se, että jokaisella lapsella ja nuorella on vähintään yksi hyvä ystävä ja vertaisryhmä, johon kokee kuuluvansa, sekä mielekäs harrastus, jossa saa onnistumisen kokemuksia. Music Against Drugs ry kohtaa vuosittain noin 5 500 nuorta päihdekasvatuskokonaisuuksiin liittyvissä toiminnoissa, joita se järjestää yläkouluikäisille ja heidän parissaan työ

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme