Suomi takaisin koulutuksen supervallaksi – Koulutustason nostoon tarvitaan määrätietoisia panostuksia

”Suomen tärkein luonnonvara on sen asukkaiden korvien välissä. Nousumme maatalousvaltaisesta reunavaltiosta maailman onnellisimmaksi ja kilpailukykyiseksi nyky-Suomeksi on perustunut ennen kaikkea väestön koulutuksen ja osaamistason nousuun”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius. ”Myös nyt koulutus on tärkeä hyvinvointi-investointi. Tuottavuuden ja elintason nousu tulee ennen kaikkea osaamisesta”, Kalenius jatkaa.

Koulutukseen osallistumisessa ei ole tapahtunut pitkään aikaan laajenemista, minkä takia työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat ovat jo lähes yhtä koulutettuja kuin työmarkkinoille tulevat. Perusasteen varassa olevien osuus on samalla tasolla 20–24- ja 60–64-vuotiaissa, korkeasti koulutettujen osuus 55–64-vuotiaissa on useita vuosia ollut korkeampi kuin osuus 25–34-vuotiaissa. Se, että koulutettujen määrä ei kasva, heijastuu nykyisessä työvoimapulassa.

”Maailman koulutetuimmissa maissa korkeasti koulutettujen osuus nuorista on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Jotta Suomi nousisi edes OECD-maiden keskitason yläpuolelle koulutustasossa, on pääsyä korkeakoulutukseen avattava merkittävästi. 2000-luvun alun nuoret, jotka aikanaan kuuluivat maailman koulutetuimpien joukkoon, näyttävät tällä hetkellä jäävän Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi”, kertoo SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius.

Vuodelle 2030 asetettu koulutustavoite jää saavuttamatta

Poliittisena tavoitteena on, että puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja vuonna 2030. Vaikka määräaikaan on vielä vuosikymmenen, jo nyt on selvää, että tavoitteeseen ei päästä. Tuore oppivelvollisuusuudistus laskee pelkän perusasteen varaan jäävien nuorten määrää. Vielä ennen vuotta 2030 on arvioitava, riittääkö pidennys 18 ikävuoteen vai pitäisikö velvollisuuden kattaa koko toisen asteen tutkinto.

Koulutustason nostamiseksi SOSTE esittää:

• oppivelvollisuuden säätämistä kattamaan koko toisen asteen koulutus siten, että velvollisuus säädettäisiin päättymään toisen asteen tutkinnon suorittamiseen tai 13 vuoden kuluttua oppivelvollisuuden alkamisesta.
• aikuiskoulutuksen suuntaamista peruskoulun varassa oleville aikuisille niin, että 10 000 perusasteen varassa olevaa suorittaa toisen asteen tutkinnon vuosittain.
• hyvinvointialoille (sote, varhaiskasvatus) suunnattua 7000 vuosittaisen korkeakoulutuksen aloituspaikan lisäystä osaajapulaan vastaamiseksi.
• korkeakoulutuksen pysyvää laajentamista myös muilla koulutusaloilla.