Suositus urheiluun palaamisesta hengitystieinfektion jälkeen

Koronaviruspandemian alussa suositeltiin selvää rasitustaukoa lievän COVID-19-infektion jälkeen. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella lievän COVID-19-infektion jälkeen liikuntaan ja urheiluun voi palata samalla tavalla kuten muidenkin lievien ylähengitystieinfektioiden (”flunssien”) jälkeen. Virusinfektion jälkeen tulee kuitenkin noudattaa yleisiä ohjeita kotona pysymisestä tartuntojen välttämiseksi.

Toipumisvauhti ja lajin kuormittavuus ohjaavat urheiluun paluuta

Paluu urheilun pariin ylähengitystieinfektion jälkeen tulee tehdä asteittain oman kehon tuntemuksia kuulostellen. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että äkillisten oireiden, kuten kuumeen, lihassäryn, kurkkukivun ja väsymyksen, aikana ei tule harjoitella. Aktiivisuuden lisääminen tapahtuu vaiheittain ja äkillisten oireiden helpotuttua voi käydä esimerkiksi kävelyllä. Kun vointi arjessa on hyvä, voi aloittaa asteittain nousujohteisen määrän ja tehon lisäämisen harjoitteluun. Kunkin vaiheen kesto riippuu taudin vaikeudesta. Vaiheiden kestossa tulee ottaa huomioon myös lajin kuormittavuus sydämelle ja verenkiertoelimistölle.

Kilpaurheilija ja aktiivikuntoilija voi hyötyä niin sanotusta kontrolliharjoituksesta harjoitteluun paluun tukena. Kontrolliharjoitus on kohtuukuormitteinen vakioharjoitus noin 70 prosentin teholla maksimisykkeestä. Harjoituksen aikana seurataan yleistä vointia ja sykettä, joita verrataan aiemmin terveenä tehtyyn vastaavaan harjoitukseen. Vointia seurataan myös harjoituksen jälkeen. Mikäli syke nousee tavallista hieman nopeammin, harjoitusta on syytä keventää. Tulkinta ei ole kuitenkaan yksiselitteistä, koska nopeampi sykkeen nousu voi johtua myös harjoitustauosta. Mikäli urheilijalla on poikkeavia tuntemuksia rasituksessa, on syytä jatkaa vielä taukoa.

Lisää terveitä harjoituspäiviä infektioita ehkäisemällä

Äkilliset viruksen aiheuttamat ylähengitystieinfektiot ovat yleinen ongelma ja tavallisin syy urheilijan poisjääntiin kilpailuista ja harjoittelusta. Urheilu infektion aikana voi hidastaa paranemista ja lisätä riskiä vakavillekin komplikaatioille kuten esimerkiksi sydänlihastulehdukselle. Poikkeavia oireita, joiden vuoksi tulee hakeutua lääkäriin, ovat esimerkiksi rintakipu, hengenahdistus, rytmihäiriötuntemukset, poikkeava väsyminen tai tajunnanhäiriö rasituksessa. Mikäli virusinfektio ei parane odotetusti tai oireet pahenevat, tulee hakeutua lääkärin arvioon. Toistuvien tai pitkittyvien ylähengitystieinfektioiden taustalta voi löytyä myös esimerkiksi astma tai pitkittynyt sivuontelotulehdus.

Koronapandemian aikana on opittu infektioiden ehkäisytoimilla tehokkaasti estämään myös muiden hengitystievirusten leviämistä. Ilmateitse tapahtuvia virustartuntoja voi estää välttämällä kontakteja sairastuneisiin ja käyttämällä kasvomaskia. Hyvän käsihygienian ja tartunnoilta suojaamisen lisäksi yksilön immuniteettia vahvistamalla voidaan ehkäistä hengitystieinfektioita. Tärkeitä keinoja ovat hyvä ravitsemus, riittävä uni ja palautuminen sekä rokotussuojasta huolehtiminen.

Suosituksen laatinut suomalainen liikuntalääketieteen asiantuntijaryhmä:

• Maarit Valtonen, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja Suomen Olympiakomitea
• Kerttu Toivo, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
• Olli J. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus
• Kirsi Korpi, Sydänsairaala
• Katja Mjøsund, Olympiavalmennuskeskus Helsinki ja Paavo Nurmi -keskus

Lue lisää suosituksesta, katso lähteet ja lataa infograafi Terve urheilija -ohjelman verkkosivulta.