UKK-instituuttiUKK-instituutti

Suositus urheiluun palaamisesta hengitystieinfektion jälkeen

Jaa

Asiantuntijatyöryhmä on koostanut suosituksen paluusta urheiluun hengitystieinfektion jälkeen. Uusi, laajennettu suositus korvaa aiemman suosituksen paluusta urheiluun koronavirusinfektion jälkeen.

Kuva: Canva
Kuva: Canva

Koronaviruspandemian alussa suositeltiin selvää rasitustaukoa lievän COVID-19-infektion jälkeen. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella lievän COVID-19-infektion jälkeen liikuntaan ja urheiluun voi palata samalla tavalla kuten muidenkin lievien ylähengitystieinfektioiden (”flunssien”) jälkeen. Virusinfektion jälkeen tulee kuitenkin noudattaa yleisiä ohjeita kotona pysymisestä tartuntojen välttämiseksi.

Toipumisvauhti ja lajin kuormittavuus ohjaavat urheiluun paluuta

Paluu urheilun pariin ylähengitystieinfektion jälkeen tulee tehdä asteittain oman kehon tuntemuksia kuulostellen. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että äkillisten oireiden, kuten kuumeen, lihassäryn, kurkkukivun ja väsymyksen, aikana ei tule harjoitella. Aktiivisuuden lisääminen tapahtuu vaiheittain ja äkillisten oireiden helpotuttua voi käydä esimerkiksi kävelyllä. Kun vointi arjessa on hyvä, voi aloittaa asteittain nousujohteisen määrän ja tehon lisäämisen harjoitteluun. Kunkin vaiheen kesto riippuu taudin vaikeudesta. Vaiheiden kestossa tulee ottaa huomioon myös lajin kuormittavuus sydämelle ja verenkiertoelimistölle.

Kilpaurheilija ja aktiivikuntoilija voi hyötyä niin sanotusta kontrolliharjoituksesta harjoitteluun paluun tukena. Kontrolliharjoitus on kohtuukuormitteinen vakioharjoitus noin 70 prosentin teholla maksimisykkeestä. Harjoituksen aikana seurataan yleistä vointia ja sykettä, joita verrataan aiemmin terveenä tehtyyn vastaavaan harjoitukseen. Vointia seurataan myös harjoituksen jälkeen. Mikäli syke nousee tavallista hieman nopeammin, harjoitusta on syytä keventää. Tulkinta ei ole kuitenkaan yksiselitteistä, koska nopeampi sykkeen nousu voi johtua myös harjoitustauosta. Mikäli urheilijalla on poikkeavia tuntemuksia rasituksessa, on syytä jatkaa vielä taukoa.

Lisää terveitä harjoituspäiviä infektioita ehkäisemällä

Äkilliset viruksen aiheuttamat ylähengitystieinfektiot ovat yleinen ongelma ja tavallisin syy urheilijan poisjääntiin kilpailuista ja harjoittelusta. Urheilu infektion aikana voi hidastaa paranemista ja lisätä riskiä vakavillekin komplikaatioille kuten esimerkiksi sydänlihastulehdukselle. Poikkeavia oireita, joiden vuoksi tulee hakeutua lääkäriin, ovat esimerkiksi rintakipu, hengenahdistus, rytmihäiriötuntemukset, poikkeava väsyminen tai tajunnanhäiriö rasituksessa. Mikäli virusinfektio ei parane odotetusti tai oireet pahenevat, tulee hakeutua lääkärin arvioon. Toistuvien tai pitkittyvien ylähengitystieinfektioiden taustalta voi löytyä myös esimerkiksi astma tai pitkittynyt sivuontelotulehdus.

Koronapandemian aikana on opittu infektioiden ehkäisytoimilla tehokkaasti estämään myös muiden hengitystievirusten leviämistä. Ilmateitse tapahtuvia virustartuntoja voi estää välttämällä kontakteja sairastuneisiin ja käyttämällä kasvomaskia. Hyvän käsihygienian ja tartunnoilta suojaamisen lisäksi yksilön immuniteettia vahvistamalla voidaan ehkäistä hengitystieinfektioita. Tärkeitä keinoja ovat hyvä ravitsemus, riittävä uni ja palautuminen sekä rokotussuojasta huolehtiminen.

Suosituksen laatinut suomalainen liikuntalääketieteen asiantuntijaryhmä:

  • Maarit Valtonen, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja Suomen Olympiakomitea
  • Kerttu Toivo, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
  • Olli J. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus
  • Kirsi Korpi, Sydänsairaala
  • Katja Mjøsund, Olympiavalmennuskeskus Helsinki ja Paavo Nurmi -keskus

Lue lisää suosituksesta, katso lähteet ja lataa infograafi Terve urheilija -ohjelman verkkosivulta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Haastattelut ja lisätiedot

valtakunnallisesti: kansainvälisen olympiakomitean konsensusryhmän jäsen, Suomen Olympiakomitean vastuulääkäri, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Maarit Valtonen, KIHU
p. 050 590 0268, maarit.valtonen(a)kihu.fi

Tampereen seudulla: ylilääkäri, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kerttu Toivo, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
p. 050 361 2234, kerttu.toivo(a)ukkinstituutti.fi

Kuvat

Kuva: Canva
Kuva: Canva
Lataa
Terve urheilija -ohjelman infograafi. Suomalaisen asiantuntijaryhmän laatima suositus urheiluun palaamisesta hengistystieinfektion jälkeen.
Terve urheilija -ohjelman infograafi. Suomalaisen asiantuntijaryhmän laatima suositus urheiluun palaamisesta hengistystieinfektion jälkeen.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

UKK-instituutti
UKK-instituutti
Kaupinpuistonkatu 1
33500 TAMPERE

03 282 9111https://ukkinstituutti.fi

Tampereen urheilulääkäriasema (Taula) on UKK-instituutin yhteydessä toimiva liikunta- ja urheilulääketieteen asiantuntija- ja tutkimuskeskus. Taulan tutkimustoiminnan painopiste on liikuntaturvallisuuden edistäminen koko väestössä. Taula on yksi Suomen kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta, jotka yhdessä muodostavat urheilijoiden, aktiiviliikkujien sekä koko väestön terveyttä ja hyvinvointia tutkivan ja edistävän asiantuntijaverkoston.

Terve urheilija -ohjelma on Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin tutkitun tiedon jalkautusohjelma. Terve urheilija -ohjelman ensisijaisena tavoitteena on urheilijoiden terveyttä tukevan urheilun ja valmennuksen edistäminen sekä liikuntavammoja tutkitusti ehkäisevien käytäntöjen vieminen valmennukseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti

Liikkuva kansalainen säästää rahaa – katso laskurilla, kuinka paljon28.11.2022 06:40:42 EET | Tiedote

UKK-instituutin julkaisemalla laskurilla on mahdollista selvittää, kuinka paljon liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat kustannuksia koko Suomessa, hyvinvointialueella tai yksittäisessä kunnassa. Laskurilla voi lisäksi tarkastella hyvinvointialueelle muodostuvia sairausryhmittäisiä kustannuksia ja kustannusten muutoksia, kun suositusta vähemmän liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien osuudet muuttuvat.

Liikkumisen suositukset muuttuivat – miten mitata suosituksen toteutuminen muutoksen jälkeen?31.8.2022 09:21:14 EEST | Tiedote

Nykyiset liikkumisen suositukset pohjautuvat kyselytutkimuksiin. Liikkumisen suositusten toteutumisen selvittämisessä on kuitenkin kallistuttu liikemittarein tehtäviin tutkimuksiin. Liikemittarit tarjoavat kyselyjä tarkempaa tietoa liikkumisesta, mutta tiedon käytölle ei ole vielä tiedekentällä yhdessä sovittuja tapoja. UKK-instituutti korostaa kuntotason määrittelyn merkitystä ja esittää mittausten analysointiin kuuden minuutin liukuvaa keskiarvoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme