Suot ovat elintärkeä hiilivarasto – uusi menetelmä auttaa seuraamaan soiden ennallistamisen onnistumista
28.7.2023 09:38:41 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Maapallon soihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä. Kun soita ojitetaan eli kuivataan, niiden hiilivarasto vapautuu ilmakehään.
Euroopan suoalasta lähes puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden käyttöön. Euroopan komission kesällä 2022 antaman asetusesityksen mukaan vähintään 20 prosenttia EU-alueen maa- ja merialueista tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.
Soita ennallistetaan tukkimalla niiden ojituksia, jotta vedenpinnan taso turvekerroksen sisällä alkaisi palautua ja suo palautuisi luonnontilaista muistuttavaan tilaan. Ennallistamisen jälkeen soiden vedenpinnan tasoa täytyy seurata, jotta ennallistamistoimien onnistuminen voidaan varmistaa.
Nyt kansainvälinen tutkijajoukko on soveltanut Aalto-yliopiston johdolla uuden kaukokartoitusmenetelmän, jolla soiden ennallistamistoimien onnistumista voidaan seurata aiempaa helpommin ja tarkemmin. Työn tulokset ja avoin lähdekoodi julkaistiin juuri Remote Sensing of Environment -tiedelehdessä.
Hitaita muutoksia
Vaikeakulkuisten soiden tutkiminen paikan päällä on työlästä ja hidasta. Tietoa pitää myös kerätä laajoilta alueilta useiden vuosien ajan, koska suot muuttuvat ennallistamisen jälkeen hitaasti.
”Kaukokartoitusta tekevillä satelliiteilla voidaan havainnoida hyvin laajoja suoalueita koko maapallolta. Satelliitit kiertävät maapalloa yleensä useiden vuosien ajan ja kuvaavat samoja alueita jopa viikoittain, jolloin soissa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata hyvin tarkkaan pitkinä aikasarjoina”, sanoo kansainvälistä kaukokartoitustutkimusta johtava Aalto-yliopiston professori Miina Rautiainen.
Tutkimuksessa käytettiin Euroopan avaruusjärjestö ESAn Sentinel-2-satelliitin keräämiä avoimia satelliittikuvia. Mukana oli 53 suoaluetta, jotka sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Tutkimuksessa pilotoitiin OPTRAM-kaukokartoitusmenetelmää (OPtical TRApezoid Model) ensimmäistä kertaa laajasti suoympäristöissä. Aiemmin OPTRAMia on sovellettu viljeltyyn kivennäismaahan, joka sitoo vettä aivan eri tavalla kuin suon turve.
Satelliittikuvien tuloksia verrattiin maastomittauksiin
Satelliittikuvista muodostettiin monivuotisia aikasarjoja.
”Soiden pohjaveden pinnan taso määritettiin kuvista kasvillisuuden kosteuspitoisuuden avulla. Laskettuja tasoja verrattiin maastomittauksiin, joita on tehty kolmen vuoden ajan kaikilla 53 suoalueella. Mukana oli sekä luonnontilaisia, ojitettuja että ennallistettuja suoalueita”, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Iuliia Burdun.
Tutkimusaineisto on maantieteellisesti poikkeuksellisen laaja. Soiden kasvillisuus, ojitus ja myös ennallistamistoimet vaihtelevat maittain. Vastaavan laajuista soiden vedenpinnan tasojen satelliittiseurantaa ei ole tehty aiemmin. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Metsähallitus, joka on jo ennallistanut 40 000 suohehtaaria.
Menetelmän rajoituksena on, että sen luotettavuus heikkenee, jos yli puolet suon pinta-alasta on puustoa. Luonnontilaisten soiden keskiosat ovat kuitenkin usein puuttomia tai vähäpuustoisia, joten ongelma ei ole suuri.
Menetelmä on julkaistu avoimena laskentakoodina, joten se on kaikkien käytettävissä. Menetelmän avulla soiden vedenpinnan tasoa voidaan seurata koko kasvukauden tai lumettoman kauden ajan viikkotasolla.
”Toivomme, että sitä hyödynnetään soiden ennallistamistoimissa ja niiden vaikutusten seurannassa. Soiden vedenpinnan taso kertoo suoraan siitä, kuinka onnistuneita ennallistamistoimet ovat”, sanoo Rautiainen.
Tutkijat myös toivovat, että uuden kaukokartoitusmenetelmän laaja käyttöönotto lisää sen käytettävyyttä.
”Yhdysvaltalaistutkijat ovat jo kokeilleet menetelmää trooppisten soiden tutkimiseen Indonesiassa, Malesiassa ja Amazonin alueelle. Tulokset ovat lupaavia ja uskomme, että kehittämämme kaukokartoitusmenetelmä mahdollistaa soiden tilan seurannan pohjoisen pallonpuoliskon lisäksi myös trooppisilla alueilla”, Burdun toteaa.
Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.
Linkki julkaisuun (sciencedirect.com)
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Soiden vesipinnan laskettuja tasoja verrattiin maastomittauksiin, joita on tehty kolmen vuoden ajan kaikilla 53 suoalueella. Mukana oli sekä luonnontilaisia, ojitettuja että ennallistettuja suoalueita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Miina Rautiainen, Aalto-yliopisto
puh. 050 401 0780
miina.a.rautiainen@aalto.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Finland hör till Europas främsta investeringsländer, visar studie26.5.2026 05:30:00 EEST | Pressmeddelande
Nästan hälften av de finländska hushållen investerar redan i aktier eller fonder. En ny studie från Aalto-universitetet visar att Finland har vuxit fram som ett av Europas ledande investeringsländer vid sidan av Sverige.
Finland hör till Europas främsta investeringsländer, visar studie26.5.2026 05:30:00 EEST | Pressmeddelande
Nästan hälften av de finländska hushållen investerar redan i aktier eller fonder. En ny studie från Aalto-universitetet visar att Finland har vuxit fram som ett av Europas ledande investeringsländer vid sidan av Sverige.
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta26.5.2026 05:30:00 EEST | Tiedote
Lähes puolet suomalaisista kotitalouksista sijoittaa jo osakkeisiin tai rahastoihin, ja Suomi kuuluukin sijoittamisen ja talousosaamisen eurooppalaiseen kärkeen. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisista on tullut omistajakansa.
Aalto-yliopiston Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi25.5.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston muodin ja tekstiiliosaamisen kärkitapahtuma Näytös/Näyttely26 rikastuttaa tänä vuonna ydinkeskustan kaupunkikulttuuria. Muotinäytös Näytös26 tapahtuu ulkotilassa Lasipalatsin aukiolla. Kaikki kaupunkilaiset voivat seurata muotinäytöstä torstaina 28. toukokuuta klo 19–20 livelähetyksenä Bio Rexin jättimäiseltä ulkonäytöltä sekä verkossa osoitteessa aalto.fashion ja Instagramissa @aalto_fashion. Tekstiilin, vaatteen ja muodin konsepteja näyttelyn muodossa esittelevä Näyttely26 taas on yleisölle avoinna Bio Rexin lämpiöissä 30.5.–7.6.2026. Lisäksi Aalto-yliopiston kampuksella on esillä Näytös/Näyttely26-satelliittinäyttely perjantaihin 12. kesäkuuta saakka. Aiemmasta poiketen Näytös/Näyttely26-palkinnot jaetaan vasta perjantaina 29. toukokuuta klo 14.50–15.50 Bio Rexissä järjestettävän puheohjelman yhteydessä. Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekst
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta21.5.2026 11:10:00 EEST | Tiedote
Halsuan kirkosta on tehty Suomen tarkin fotorealistinen 3D-malli. Sen avulla 1820-luvun puukirkon rakenneratkaisuja on voitu tutkia ennennäkemättömällä tarkkuudella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
