SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä lääkehoitoa toteuttavat ensisijaisesti lääkehoitoon koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt yksikön lääkehoitosuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Lääkehoidossa on myös aina ymmärrettävä mitä annetaan ja miksi, seurattava lääkityksen vaikuttavuutta. Tämä osaaminen tulee muun muassa lähihoitajan tutkinnossa.

Hoiva-avustaja ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Lähtökohtaisesti hoiva-avustajat ja muut avustavissa tehtävissä työskentelevät eivät toteuta lääkehoitoa. Mikäli yksikön toiminnan kannalta hoiva-avustajien lääkehoitoon osallistuminen on välttämätöntä, tulee hoiva-avustajalla olla suoritettuna lääkehoidon koulutus, osaaminen varmistettu ja lääkärin myöntämä kirjallinen lääkehoitolupa. Tarvittavan koulutuksen sisältö on aina arvioitava työtehtävissä tarvittavan osaamisen ja toimintayksikössä toteuttavan lääkehoidon vaatimusten mukaan. Työnantaja vastaa koulutuksen sisällöstä ja siitä, että lääkehoidon toteuttaminen on turvallista. Osaamisen varmistaminen ennen lääkehoitoon osallistumista on velvoittavaa lainsäädäntöä eikä työnantaja voi siitä joustaa (Valvira).

Hoiva-avustajan lääkehoitolupa on asiakas- ja tai lääkekohtainen. Hoiva-avustaja voi antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä luonnollista tietä eli tabletteina, kapseleina, liuoksina, silmä- ja korvatippoina, voiteina, laastareina ja peräpuikkoina. Hoiva-avustaja ei voi koskaan antaa pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia- tai huumausainelääkkeitä. Hoiva-avustaja ei voi myöskään itsenäisesti vastata asiakkaan lääkehoidosta, eikä toteuttaa lääkehoitoa yksin.

Lääkehoito- ja lupa-asiakäytännöt ovat SuPerin kyselyn perusteella kirjavia

SuPerin kyselyssä nousi esiin, että suurin osa hoiva-avustajista sai antaa asiakkaalle valmiiksi jaettuja lääkkeitä, mutta osa hoiva-avustajista sai myös pistää esim. insuliinit, antaa silmätippoja ja inhaloitavia lääkkeitä, jakaa lääkkeitä ja vaihtaa muistilääkitys- ja kipulaastareita. Monessa vastauksessa mainittiin erikseen, että huumausaineiksi luokiteltavia, ns. N-lääkkeitä hoiva-avustajat eivät saaneet käsitellä. Avoimissa vastauksissa tuli esiin, ettei hoitajilla ole aina tietoa onko hoiva-avustajalla lääkelupaa. Kyselyssä nousi esiin myös, että täysin alalle kouluttautumaton on suorittanut lääkeluvat esihenkilön pyynnöstä.

Lääkeluvat ja niihin liittyvät käytännöt tulee olla näkyvissä toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmassa. Vastausten perusteella voidaan todeta, että suurimmassa osassa työpaikoista hoiva-avustajien osallistumista lääkehoitoon ei ole kirjattu työpaikan lääkehoitosuunnitelmaan tai asiasta ei ole tietoa.

Kyselyyn vastasi 4275 superilaista.

SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085