SuPer: Lastenhoitajien on päästävä täydennyskoulutukseen

SuPerin varhaiskasvatuksen työryhmän jäsenet ihmettelevät, missä muussa ammatissa voidaan työtä ohjaavan säädöstön muuttuessa jättää työtä tekevistä henkilöistä osa kouluttamatta työn uusiin perusteisiin. Väitetään jopa, ettei lastenhoitajilla ole vastuuta suunnitelmien toteuttamisesta. Varhaiskasvatuslaki velvoittaa, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt eli esimerkiksi lastenhoitajat.  

Alle kolmivuotiaiden kohdalla työntekijät eivät välttämättä miellä toteuttavansa vasuja ja arjen pedagogiikkaa, vaikka sitä käytännössä tehdään jatkuvasti. Tässä näkyy jälleen yhteisen ammatillisen keskustelun puute ja täydennyskoulutuksen tarve. Päiväkodin esimiehen tehtävänä on tarjota henkilöstölle mahdollisuus perehtyä työtä ohjaaviin asiakirjoihin työaikana sekä tukea henkilöstöä keskustelemaan asiakirjojen sisällöstä ja konkretisoinnista lapsiryhmissä.

Lastenhoitajien roolia varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamisessa tulee selkeyttää. Uudistukset ovat pahimmillaan aiheuttaneet, että lastenhoitajat kokevat jäävänsä ulkopuolelle moniammatillisessa tiimityössä. Vasujen toteuttamisen sijaan lastenhoitajat kokevat ”säilyttävänsä” lapsia sen ajan, kun ovat heidän kanssaan. Tästä seuraa lastenhoitajille tunne, että heidän ammatillista osaamistaan ei arvosteta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemaan kuormittuneisuuteen ja väsymykseen tulee suhtautua vakavasti, sillä se heijastuu lapsen kokemaan toiminnan laatuun. Työhyvinvoinnilla ja palkkauksella lisätään alan houkuttelevuutta.

Työryhmä arvioi raportin: ”Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa”.

SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:
SuPerin asiantuntija Johanna Pérez, 050 563 7931