SuPerin Paavola: Vanhustenhuollon hoitajamitoitusta ei saa lykätä

– Minimihoitajamitoitus on säädetty vanhuspalvelulakiin, koska monessa yksikössä koulutettua hoitohenkilökuntaa on ollut täysin riittämättömästi eivätkä asiakkaat ole saaneet tarvitsemaansa ja heille luvattua palvelua, SuPerin puheenjohtaja Paavola muistuttaa. Myös asiakas- ja potilasturvallisuus on saattanut vaarantua.

Hoitoalan ja vanhustenhoidon veto- ja pitovoiman kannalta jokainen askel, joka vie 0,7 henkilöstömitoituksen toteutumista kauemmas, on huono ja antaa väärän viestin alan ammattilaisille. Sääntelyn purku olisi vahva viesti työntekijöille vanhustenhoidon laadun heikentymisestä, jolloin alan veto- ja pitovoima heikentyisi ja koulutettua henkilökuntaa olisi entistä vaikeampi rekrytoida.

–  Lain tarkoituksena on, että hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön. Alan vetovoima on kärsinyt siitä, että koulutetut hoitajat ovat joutuneet tekemään tukitöitä kuten siivoamaan ja tiskaamaan. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat asiakkaat ovat usein hyvin monisairaita. Heitä hoitamaan tarvitaan riittävästi koulutettuja hoitajia. Välillinen eli ns. tukityö ja välitön työ eli hoitotyö tulee erottaa toisistaan ja molempiin tulee varata riittävä henkilöresurssi.

Hoitajien hätähuuto vanhusten puolesta

Vanhusten hoidon tulee olla laadukasta, sillä laadukas hoito on inhimillistä ja vaikuttavaa. Lähihoitajat ovat suurin ammattiryhmä vanhustenhoidossa ja heidän osaamisensa on erittäin merkityksellistä koko vanhustenhoidon tulevaisuuden kannalta. – Tätä osaamista tulee arvostaa ja panostaa siihen, että vanhustenhuoltoon, niin ympärivuorokautiseen hoitoon kuin kotihoitoon, saadaan koulutettuja ammattilaisia myös jatkossa, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätiedot:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085