Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Supikoira on sopeutuva joka paikan munarosvo

Jaa

Suomessa runsaslukuinen vieraslaji supikoira osoittautui keinopesäkokeissa luontaisia nisäkäslajeja yleisemmäksi sorsanpesärosvoksi. Supikoiralle kelpasivat pesät niin rannoilla, metsissä, maaseutumaisemassa kuin kaupungissakin.

Supikoira tuhoamassa sorsan keinopesään lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvan Kevätön-järven rannalla. Kuva: Kosteikkoekologian tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Supikoira tuhoamassa sorsan keinopesään lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvan Kevätön-järven rannalla. Kuva: Kosteikkoekologian tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto

Suomen sorsalajeilla menee huonosti, ja jo yli puolet lajeista on luokiteltu jollain tasolla uhanalaisiksi. Vieraspetojen epäillään olevan tähän mahdollisesti yksi syypää.

Uusi tutkimus osoittaa epäilyn aiheelliseksi. Kolme vuotta kestäneissä Helsingin yliopiston ja tanskalaisen Aarhusin yliopiston kokeissa riistakameroihin tallentui runsaasti kuvia vieraslajeista rosvoamassa keinopesiä, joita tutkijat perustivat Suomeen ja Tanskaan.

Tarhattujen sinisorsien munilla varustettuja keinopesiä tehtiin yli 400, joista noin 290 Suomeen Uudellemaalle, Hämeeseen ja Pohjois-Savoon. Pesät perustettiin ympäristöihin, joissa sorsat normaalistikin pesivät.

– Supikoira oli yleisin nisäkäspeto kaikissa Suomessa tutkituissa ympäristöissä. Supikoira kävi tuhoamassa pesiä odotetusti rannoilta ja yllättävän usein myös metsästä vesistöjen läheltä, kertoo tutkijatohtori Sari Holopainen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.


Rikotut munat houkuttavat nisäkäspetoja

Riistakamerat paljastivat, että monilla pesillä vieraili useampi peto. Varislinnut hoksasivat pesät usein ensimmäisinä. Joskus varislintu rikkoi munan jo pesään, ja rikotut munat puolestaan houkuttelivat paikalle nisäkäspetoja. Minkki ja supikoira vierailivatkin usein jo muiden rosvoamilla pesillä.

– Alueella olevat pedot voivat tutkimuksemme perusteella hyötyä toisistaan. Varislintujen rikkomat munat antavat vihjeen nisäkäspedoille, ja nämä taas ovat uhka munien lisäksi sorsaemollekin. Monipuolisen petolajiston vaikutus voi siis olla enemmän kuin lajiensa summa, kertoo Holopainen.


Supikoira on todellinen sopeutuja

Supikoira osoittautui ympäristönkäytöltään monella tapaa luontaisia lajeja monipuolisemmaksi. Lajia havaittiin yleisesti rannoilla ja rantametsissä, ja se oli joustava myös maatalous- ja kaupunkimaiseman suhteen. Supikoira osoitti lisäksi olevansa sopeutuva osa muuta pienpetolajistoa, sillä viikon havainnointijaksolla se saattoi olla joko ainoa pesällä kuvattu laji tai osa runsaslajista yhteisöä.

Tutkijoiden mukaan keinopesäkokeilla ei voida suoraan osoittaa, että supikoiralla on vaikutusta sorsakantoihin.

– Tulokset kuitenkin osoittavat, että supikoira on luontaisia nisäkäslajeja yleisempi pesärosvo, ja se esiintyy runsaana monenlaisissa sorsien pesimäympäristöissä, selventää Holopainen.   

Vesilintukantojen taantumiseen useita syitä

Vieraspetojen lisäksi vesilintukantojen taantumiseen vaikuttavat useat tekijät, joista monet liittyvät vesien liialliseen rehevöitymiseen. Keinopesäkokeiden tulokset auttavat kuitenkin osaltaan ymmärtämään syitä siihen, miksi vesilintukannat ovat heikkenemässä.

– Monen vesilintulajin pesimäkannan taantuminen erityisesti rehevillä järvillä osuu ajallisesti yhteen supikoiran ja minkin runsastumisen kanssa. Tämä kävi ilmi tutkiessamme edesmenneen kalastaja Pentti Linkolan Hämeessä keräämien aineistojen avulla vesilinnustossa tapahtuneita pitkän aikavälin muutoksia jaksolta 1951–1970 jaksolle 1996–2015, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Hannu Pöysä.

Aineistot tarjosivat ainutlaatuisen mahdollisuuden arvioida muun muassa vieraspetojen roolia vesilintukantojen taantumisessa, sillä vuosien 1951–1970 aineistot olivat jaksolta, jolloin supikoira ja minkki olivat Suomen luonnossa vielä harvalukuisia.


Artikkelit:

Holopainen S, Väänänen V-M, Fox AD (2020) Artificial nest experiment reveals inter-guild facilitation in duck nest predation. Glob Ecol Conserv e01305.

Holopainen S, Väänänen V-M, Fox AD (2020) Landscape and habitat affect frequency of artificial duck nest predation by native species, but not by an alien predator. Basic Appl Ecol 48: 52–60.

Pöysä H, Linkola P (2021) Extending temporal baseline increases understanding of biodiversity change in European boreal waterbird communities. Biol Conserv 257: 109139.

Holopainen S, Väänänen V-M, Vehkaoja, M, Fox AD. Do alien predators pose a particular risk to duck nests in Northern Europe? Results from an artificial nest experiment. Hyväksytty Biological Invasions.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Sari Holopainen, Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. sari.holopainen@helsinki.fi, puh. 050 448 9538

Yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto maatalous-metsätieteellinen tiedekunta veli-matti.vaananen@helsinki.fi, puh. 040 077 1232

Johtava tutkija Hannu Pöysä, Luonnonvarakeskus hannu.poysa@luke.fi, puh. 040 010 3081

Kuvat

Supikoira tuhoamassa sorsan keinopesään lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvan Kevätön-järven rannalla. Kuva: Kosteikkoekologian tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Supikoira tuhoamassa sorsan keinopesään lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvan Kevätön-järven rannalla. Kuva: Kosteikkoekologian tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki, @ AgriForHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme