MIELI Suomen Mielenterveys ryMIELI Suomen Mielenterveys ry

Surututkija: ”Nykyihminen ei tiedä, mitä tehdä läheisen kuollessa”

Jaa
Tällä viikolla järjestettävä Surukonferenssi käsittelee äkkikuolemaa yhteiskunnassa. Surututkija Anna Liisa Ahon mukaan menetyksen kohdannut nykyihminen on usein surun lisäksi ymmällään kuolemaan liittyvistä käytännön asioista.
Surututkijan mukaan äkkikuolemaa kohdanneita läheisiä tuetaan heikosti yhteiskunnassa.
Surututkijan mukaan äkkikuolemaa kohdanneita läheisiä tuetaan heikosti yhteiskunnassa.

”Ennen oppi tuli läheltä, kun kuolevia hoidettiin kotona, ja lapsikuolemia tapahtui melkein joka torpassa. Nykyään ihmiset eivät tiedä, mitä pitää tehdä, kun läheinen kuolee”, surututkija Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta sanoo.

Siksi Surukonferenssissa on haluttu nostaa kuolemaan liittyvät käytännön järjestelyt omaksi luentoteemakseen. Torstain toisessa luennossa lakimies Laura Backström kertoo mm. järjestelyistä ja lakisääteisistä velvoitteista, kuten kuolinpesän selvittämisestä, perunkirjoituksesta ja perinnönjaosta.

Läheisen äkkikuoleman kohdanneet vailla tukea

Tänä vuonna Surukonferenssin teemana on äkkikuolema. Äkkikuolemalla tarkoitetaan mm. menehtymistä henkirikoksen, tapaturman tai itsemurhan kautta, kohtukuolemia tai vaikka koronakuolemia. Ahon mukaan äkkikuolemaa kohdanneita läheisiä tuetaan heikosti yhteiskunnassa.

”Esimerkiksi saattohoidossa hoitosuhteet on luotu aikaisemmin, mutta äkkikuolemaan läheinen tai terveydenhuollon henkilökunta eivät ole voineet varautua. On keskeinen ongelma yhteiskunnassa, että terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät osaa suhtautua äkkikuolemiin ammattitaitoisesti.”, Aho sanoo.

Torstaina kriisi- ja traumatyötä pitkään tehnyt psykoterapeutti Sirpa Tapio luennoi äkillisesti läheisensä menettäneiden kohtaamisesta kriisityössä. Perjantaina kuolemansyyn- ja väkivaltarikostutkinnan opettaja Marko Lehtoranta puolestaan avaa, millaista on kuolinviestin vieminen poliisin virkatehtävänä. Perjantain viimeisessä luennossa apulaisprofessori Johanna Sumiala käsittelee aihetta kuolema mediassa.

Lisäksi konferenssin tieteelliset sessiot koskevat mm. kohtukuolemaa ja keskenmenoa, surevan kohtaamista työelämässä sekä sairaalapapin työssä. Perjantain yhdessä tieteellisessä sessiossa käsitellään pandemian vaikutuksia itsetuhoisuuteen uuden tutkimuksen valossa.

Surukonferenssi järjestetään Tampereella 21.-22.4.2022. Konferenssiin on mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä.

Surukonferenssin tavoitteena on lisätä tietoutta surusta ja surevan tukemisesta sekä tuoda esille suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Konferenssi kokoaa yhteen surevia kohtaavia ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja itse menetyksen kokeneita eri puolelta Suomea.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Terhi Kantanen (mediayhteyshenkilö)
terhi.kantanen@huoma.fi
050 401 2230


Anna Liisa Aho
Surututkija, TtT, yliopistonlehtori (TAU)
annaliisa.aho@tuni.fi
044 040 7066

Kuvat

Surututkijan mukaan äkkikuolemaa kohdanneita läheisiä tuetaan heikosti yhteiskunnassa.
Surututkijan mukaan äkkikuolemaa kohdanneita läheisiä tuetaan heikosti yhteiskunnassa.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

MIELI Suomen Mielenterveys ry
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Maistraatinportti 4
00240 Helsinki

(09) 615 516https://mieli.fi/

MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry

Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye