Hyvinvointialan liitto

Suun terveydenhuollossa tapahtumassa kansallinen itsepetos

Jaa

Sote-uudistuksen tavoitteet yhdenvertaisesta palvelujen saatavuudesta, terveyserojen kaventamisesta ja kustannuskasvun taitosta koskevat myös suun terveydenhuoltoa. Yksityisiä palveluntuottajia edustavien Hyvinvointialan liiton ja Lääkäripalveluyritysten mukaan näiden erinomaisten tavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta nyt lausuntokierroksella olevan valinnanvapauslakiesityksen puitteissa.

Edelleen puolet suomalaisista hoidattaa suunsa yksityisellä sektorilla pääosin omalla rahallaan. Koko väestölle on vuonna 2002 laissa luvattu suun terveydenhuollon palvelut, mutta siihen ei ole osoitettu riittävästi julkisia resursseja.

− Päättäjät ovat linjanneet, että julkista rahaa ei tule suun terveydenhuoltoon lisää. Sote-uudistus tällä alalla tarkoittaakin sitä, että puolella siitä rahasta, jolla suomalaisten suita nyt hoidetaan, yritetään saada kaikkien suut hoidettua. Ei tule onnistumaan, sanoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

Palvelujen yhdenvertainen saatavuus on erityisesti suun terveydenhuollossa vääristynyt: rahalla pääsee yksityiselle, kun julkinen ei vedä. Mihin jäävät he, joille julkisen jonot ovat liian pitkät, mutta omaa rahaa ei ole käyttää?

− He jäävät kotiin, sillä suun ongelmat ovat usein oireettomia.  Tämä se vasta yhteiskunnalle kalliiksi tuleekin, toteaa Lääkäripalveluyritysten toiminnanjohtaja Ismo Partanen. 

− Joka toisella suomalaisella aikuisella on suussaan esimerkiksi jonkinasteinen krooninen tulehdus. Pitkälle edennyt hampaiden kiinnityskudosten tulehdus on yhteydessä moniin kansansairauksiimme. Se lisää infarktien riskiä ja huonontaa monien kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja reuman hoitotasapainoa.

Korjaava suun terveydenhuolto muodostaa kehittyneissä maissa 5-10 prosenttia kaikista julkisista terveydenhuollon menoista. Kustannuskasvun taitto ei siis ole näköpiirissä, jos suuhun ei nyt panosteta.

Liitot vaativat, että suomalaiset on saatava ennakoivasti suun terveydenhuollon palvelujen piiriin.

Lausunnoille lähetetyssä valinnanvapauslakiluonnoksessa esitetään, että kiinteän korvauksen piirissä olisi suuri määrä suun terveydenhuollon palveluja.

− Mittava kapitaation osuus ei sovellu suun terveydenhuoltoon. Se on kalliiden ja hyvin vaihtelevien toimenpiteiden ala. Kun jaettava raha on vieläpä onnettoman pieni, jokainen tietää, millaiseksi laatu silloin muodostuu. Vähällä rahalla on keskityttävä tulipalojen sammutteluun, eikä ennaltaehkäiseviin palveluihin pystytä panostamaan, Partanen sanoo.

− Ei pidä luulla, että tilanne koskisi vain yksityisiä valinnanvapauspalveluntuottajia. Myös julkisten hammashoitoloiden tulee pärjätä samalla korvauksella. Hoidon lopputulos olisi siis myös siellä sama, Rajakangas lisää.

Liittojen mukaan kiinteää korvausta voi soveltaa vain terveydentilan tarkastuksiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Muut toimenpiteet on korvattava hoitosuunnitelman mukaisesti suoriteperusteisesti. Muuten yritysten ei ole järkeä tulla valinnanvapaustuottajiksi, eikä valinnanvaraa tällöin ole.

− Tähän asti Kela-korvaukset ovat edes jossain määrin tukeneet ihmisten mahdollisuutta hakeutua hoitoon muualle kuin julkiselle. Kun ne poistuvat, yksityiselle voi mennä enää maksamalla hoidon sataprosenttisesti itse. Tähän pystyvät vain kaikkein varakkaimmat. He tulevat valitsemaan yksityisen myös jatkossa, jos julkiselle on uudistuksen jälkeenkin yhtä vaikea päästä. Lompakon paksuus merkitsisi siis jatkossa vielä enemmän kuin nyt, Rajakangas ja Partanen sanovat.

Suun terveydenhuollon valinnanvapauden on ehdotettu alkavan suoran valinnan palveluissa vuonna 2022. Liittojen mielestä suun terveydenhuollon järjestämisen organisointi ja rahoitusratkaisut tulee arvioida siirtymäaikana rauhassa uudelleen.
Suun terveydenhuollon Kela-korvauksia pitää nostaa siirtymäajaksi vähintään vuoden 2014 tasolle, jotta suomalaisten suun terveyden korjausvelka ei kasvaisi entisestään. Tämä tarkoittaisi noin 70 miljoonan euron lisäystä vuoden 2017 tasosta.

− Jos ja kun rahaa on vähän, pitää päättää missä se on tehokkaimmassa käytössä. On löydettävä sellaisia ratkaisuja, jotka kannustavat sekä kansalaisia että palveluntuottajia satsaamaan ennaltaehkäisyyn.

Lisätietoja:
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto, p. 0400 374 164
Ismo Partanen, toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry, p. 040 518 5799

Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. Liitto valvoo jäseniensä yhteisiä etuja. Se myös neuvoo jäseniään työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Liiton 1500 jäsentä työllistää 80 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Liiton jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. Hyvinvointialan liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsen. www.hyvinvointiala.fi

LPY on lääkäripalveluyritysten yhteistyöverkosto. Sen jäsenet ovat yksityisiä lääkärikeskus-, sairaala-, hammaslääkäri-, kuvantamis- ja laboratorioyrityksiä. LPY osallistuu terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseen, ottaa kantaa lainsäädäntömuutoksiin sekä nostaa esille toimialan kehitykselle tärkeitä näkemyksiä ja ratkaisuvaihtoehtoja. Yhdistys on aktiivisesti mukana sote-uudistuksen valmistelussa ja vahvasti sitoutunut sen tavoitteiden toteuttamiseen. LPY on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö. www.lpy.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Hyvinvointialan liitto
Hyvinvointialan liitto
Eteläranta 10
00130 HELSINKI

09 17285570http://www.hyvinvointiala.fi

 Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. Liitto valvoo jäseniensä yhteisiä etuja. Se myös neuvoo jäseniään työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Liiton 1500 jäsentä työllistää yli 70 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.

Liiton jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. Hyvinvointialan liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hyvinvointialan liitto

Rajoittamislaki haittaa kuntien ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä1.12.2017 12:15Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriön esitys kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien rajoittamisesta, ns. rajoittamislaki, puuttuu järeällä tavalla kuntien itsemääräämisoikeuteen sekä kuntien ja yritysten toimintaan. Hyvinvointialan liitto vaatii, että rajoituslain perustuslainmukaisuus selvitetään viemällä lakiehdotus perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi mahdollisten sopimusvapauteen ja kuntien itsehallintoon liittyvien ristiriitojen tarkistamiseksi.

Hyvinvointialan liitto: Kuntoutuspalveluissa palveluketjujen toimivuus taattava9.11.2017 15:52Tiedote

Hyvinvointialan liitto pitää tärkeänä, että kuntoutusta tarkastellaan kokonaisuutena hetkessä, jolloin koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän perusrakenteita uudistetaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kuntoutuksen uudistamiskomitean tänään julkaistu raportti tuo hyvin esiin kuntoutuspalvelujen erityispiirteet ja moninaisuuden osana hyvinvointipalvelujärjestelmää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme