Suuntaviivat kohti hiilineutraalia Suomea: Päästöt vähenevät vauhdilla, maankäyttösektorin nettonielua vahvistettava
Vihreä siirtymä tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia vähäpäästöisille ratkaisuille ja uusille tuote- ja palveluinnovaatioille. Monet uudet ratkaisut kytkeytyvät vetypohjaisiin innovaatioihin, kiertotalouteen ja kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen.
”Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Vihreä siirtymä vahvistaa Suomen kilpailukykyä, nostaa työn tuottavuutta ja lisää investointien houkuttelevuutta Suomeen. Kaiken innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen edellyttää tehokasta julkista ohjausta”, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Ilmastopaneeli ehdottaa esimerkiksi vetystrategiaa vetytalouden innovaatioiden edistämiseksi sekä tavoitetta negatiivisten päästöjen luomiselle hiilidioksidin talteenoton, hyödyntämisen ja varastoinnin avulla.
EU:n 2030-tavoitteet on saavutettava
EU:ssa on yhteisesti sovittu jäsenmaita sitovat tavoitteet koskien päästökaupan ulkopuolelle jääviä taakanjakosektoria ja maankäyttösektoria. Vuoden 2030 EU-tavoitteiden saavuttaminen näillä sektoreilla on tärkeä välivaihe kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035.
”Jos Suomi täyttää EU-velvoitteensa vuoteen 2030 mennessä, myös hiilineutraaliustavoite on helpompi saavuttaa”, sanoo Ollikainen.
Maankäyttösektorin nettonielua on vahvistettava välittömästi
Suomen maankäyttösektorista tuli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa päästölähde, vaikka sen pitäisi olla merkittävä hiilinielu. Suomen nykytoimet eivät riitä EU:ssa yhteisesti sovittujen nielutavoitteiden saavuttamiseen. Vuonna 2030 Suomen nettonielun tulisi olla arviolta -17,8 – -11,7 Mt. Tavoitteiden täyttämättä jättäminen pitää hyvittää hankkimalla nieluyksiköitä tai vähentämällä enemmän päästöjä taakanjakosektorilla, mikä voi tulla Suomelle kalliiksi.
”Tilanteen vakavuuden vuoksi Suomen tulee laatia yhdessä kaikkien alan toimijoiden kanssa maankäyttösektorin nettonielun pelastusohjelma. Nettonielua voidaan vahvistaa monin eri toimin maaperäpäästöjä vähentämällä, metsäkatoa minimoimalla ja metsien kasvua voimistamalla”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Lång.
Maankäyttösektorin päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi turvepeltojen vettämisellä, ja hiilinielua lisätä hylättyjen kivennäismaiden peltojen sekä ohutturpeisten peltojen metsittämisellä. Metsäkatoa voidaan vähentää tekemällä pellon raivaus turvemaille luvanvaraiseksi ja asettamalla maankäytön muutosmaksu metsämaan raivaamiselle.
”Ilmastotoimien synergiaa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisen kanssa tulee myös voimistaa”, Lång sanoo.
Nettonielua vahvistavat toimenpiteet kannattaa valita kustannustehokkuusjärjestyksessä. Julkisella vallalla on oltava myös valmius ottaa käyttöön puun tarjontaa tai kysyntää ohjaavia toimia, mikäli kehitys ei ole tavoitteiden mukaista.
Taakanjakosektorin toimia on tehostettava
Fossiilisten ja prosessiperäisten päästöjen vähennystahti vaikuttaa olevan nopeampi kuin aiemmin hahmotettu lineaarinen päästövähennyspolku. Hyvästä päästökehityksestä huolimatta Suomi joutuu ponnistelemaan vähentääkseen taakanjakosektorin päästöt vuoden 2030 vaaditulle tasolle. Nykysuunnitelmien toimet eivät riitä.
”Taakanjakosektorin lisätoimista kansallisella liikenteen päästökaupalla, energiantuotannon ja -käytön päästöjen vähentämisellä sekä maatalouden metaanipäästöjen vähentämisellä on suurin päästövähennyspotentiaali”, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.
Kaikki toimijat mukaan
Kansalaisilla, yrityksillä ja kunnilla on tärkeä rooli Suomen hiilineutraaliuspolulla. Eri tahojen laaja osallistaminen ja aito kuuleminen on tärkeää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Suunnitelmallisuus alue- ja kuntatasolla jouduttaa paikallisia päästövähennysratkaisuja. Vastuullisten kulutusvalintojen tekemiseen tulee luoda kannustimia.
Teollisuuden toimialakohtaiset vähähiilitiekartat ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi suunnitella ja jouduttaa päästövähennyksiä teollisuuden ja julkisen sektorin yhteisin ponnistuksin. Tiekartat tulisi päivittää ja laajentaa ne kattamaan myös toimialojen sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Lisätietoja
- Ilmastopaneelin julkaisuja 1/2023: Suuntaviivoja Suomen ilmastotoimien tehostamiseen (pdf)
- Markku Ollikainen, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, puh. 050 415 1201, markku.ollikainen@helsinki.fi
- Kristiina Lång, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori, puh. 029 532 6474, kristiina.lang@luke.fi
- Jyri Seppälä, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen professori, puh. 040 740 1708, jyri.seppala@syke.fi
- Sanna Autere, Suomen ilmastopaneelin viestinnän asiantuntija, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä oman työnsä ohessa. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.
Mediakutsu: Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet Suomessa - Ilmastopaneelin mediatilaisuus to 14.12. klo 9.008.12.2023 10:51:05 EET | Kutsu
Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana28.11.2023 10:20:24 EET | Tiedote
YK:n ilmastokokous (COP 28) järjestetään Dubaissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30.11.–12.12.2023. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi24.10.2023 08:34:48 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.
Oikeudenmukaisella ilmastopolitiikalla voidaan turvata saamelaisten oikeuksien toteutuminen28.8.2023 01:00:00 EEST | Tiedote
Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme