Suurempi D-vitamiiniannos varhaislapsuudessa saattaa vähentää psyykkistä oireilua kouluiässä

Suomalainen tutkijaryhmä on uudessa tutkimuksessaan selvittänyt, vähentääkö suositeltua annosta suurempi päivittäinen D3-vitamiinilisä varhaislapsuudessa psyykkisten oireiden riskiä kouluikäisenä.

Tutkimus on osa Vitamin D Intervention in Infants (VIDI) kliinistä tutkimusta, jossa selvitetään, miten varhainen D3-vitamiini-interventio vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tutkimuksessa lapset satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista yksi ryhmä sai päivittäin nykyisten suositusten mukaisen 10 µg annoksen ja toinen ryhmä kolminkertaisen annoksen (30 µg) kahden viikon iästä kahden vuoden ikään saakka.

Tutkimuksen viimeisin seurantavaihe oli lasten ollessa 6–8 vuoden ikäisiä. Viimeisimmässä seurantavaiheessa 346 lapsen vanhemmat arvioivat lapsensa psykiatrisia oireita kyselylomakkeella.

Tutkimuksessa havaittiin, että normaaliannosta suurempi päivittäinen D3-vitamiinilisä pienensi sisäänpäin suuntautuneen psyykkisen oireilun riskiä kouluikäisenä. Toisin sanoen korkeamman annoksen saaneilla lapsilla oli vähemmän vanhempien raportoimaa masentunutta mielialaa, ahdistuneisuutta ja vetäytyvää käyttäytymistä kuin lapsilla, jotka saivat suositellun annoksen.

Psykiatrista oireilua tarkasteltiin vanhempien raportoimana

Tutkimustulosten mukaan kliinisesti merkittävistä sisäänpäin suuntautuneista (engl. internalizing problems) psykiatrisista ongelmista kärsi – vanhempien havainnoimana ja ilmoittamana – 11,8 prosenttia tutkituista lapsista, jotka olivat saaneet kahteen ikävuoteen asti tavanomaista 10 milligramman päivittäistä D-vitamiinilisää. Kolminkertaista D-vitamiinilisää saaneista 5,6 prosentilla lapsista ilmoitettiin samoja ongelmia.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että suurempi D3-vitamiinilisäannos ensimmäisten elinvuosien aikana saattaa vähentää sisäänpäin suuntautuvan psykiatrisen oireilun riskiä myöhäisessä esikoulu- ja varhaisessa kouluiässä, toteaa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Samuel Sandboge.

Tutkijat eivät havainneet eroja ulospäinsuuntautuneessa oireilussa, kuten aggressiivisessa käytöksessä ja sääntöjen rikkomisessa (engl. externalizing problems). Myöskään psykiatrisen oireilun kokonaismäärässä ei havaittu eroja lasten välillä.

– Tulokset ja niiden mahdolliset vaikutukset ovat mielenkiintoisia, mutta havaintojen vahvistamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Tutkimustulosten tulkinnassa on huomioitava muun muassa se, että psykiatrista oireilua tarkasteltiin vain vanhempien raportoimien oireiden kautta. Tutkimustulosten yleistettävyyteen vaikuttaa myös se, että tutkimusjoukkona oli pohjoismaalaista syntyperää olevia Suomessa asuvia lapsia, joiden veren D-vitamiini arvot olivat hyvällä tasolla, Sandboge korostaa.

Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä tutkijat Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopistollisesta sairaalasta, Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Tampereen yliopiston osuus on toteutettu kehityspsykologian tenure track -professori Kati Heinosen tutkimusryhmässä yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Samuel Sandboge on yleislääketieteeseen ja reumatologiaan erikoistunut lääkäri ja lääketieteen tohtori.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Network Open -tiedejulkaisussa.

Tutkimusartikkeli

Sandboge S, Räikkönen K, Lahti-Pulkkinen M, Hauta-alus H, Holmlund-Suila E, Girchenko P, Kajantie E, Mäkitie O, Andersson S, Heinonen K, Effect of vitamin D3 supplementation in the ­first 2 years of life on psychiatric symptoms at ages 6 to 8 years: a randomized clinical trial. JAMA Netw Open. 2023;6(5):e2314319. doi:10.1001/jamanetworkopen.2023.14319