Suuret vesimäärät, humus ja happamuus muodostavat vaahtoa jokiin
Pohjalaismaakuntien jokivesissä on havaittu runsaasti vaahtoa pitkin syksyä. Vaahto on helposti havaittavaa ja on aiheuttanut huolta vesistöjen tilasta. Vaahtoaminen on kuitenkin yleensä luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö.
Pohjanmaan joissa vaahtoamista aiheuttavat tulva-aikojen suuret vesimäärät, kova virrannopeus ja veden kuohuminen koskissa, vesien korkea humuspitoisuus ja tulva-ajoille tyypillinen vesien voimakas happamuus. Vaahto kertyy suvantoihin, esteiden taakse ym. paikkoihin, mihin vesi jää pyörimään. Vaahdon väri vaihtelee vedenlaadun mukaan kirkkaasta keltaiseen ja tummanruskeaan. Mitä enemmän vedessä on humusta ja orgaanista ainesta, sitä ruskeampaa vaahto on. Vaahto itsessään on vaaratonta. Vaahtoaminen on kuitenkin yleistä happamissa olosuhteissa, joihin voi liittyä pahimmillaan esimerkiksi kalakuolemia.
Vesi vaahtoaa tyypillisesti voimakkaasti virtaavissa paikoissa esimerkiksi koskissa. Vesimäärien lisääntyminen tulvien yhteydessä nostaa virrannopeuksia ja pyörteisyyttä, vesi vatkaantuu ja siihen sekoittuu ilmaa muodostaen vaahtoa. Mitä korkeampi ja kivisempi koski ja voimakkaampi virtaus, sitä enemmän vaahtoa syntyy.
Humusvesissä on runsaasti vaahtoamista voimistavia pieniä partikkeleita. Lisäksi humusvesien pintajännitys ja kovuus on alhainen. Kun veden pintajännitys alenee, kuplat pysyvät paremmin ja pidempään koossa, mikä lisää vaahtoamista. Humus tuo vaahdolle myös tyypillisen keltaisen tai ruskean värin.
Happamuus laskee veden kovuutta ts. kalsium- ja magnesiumsuolojen määrä. Kovuuden alentuminen lisää vaahtoamista, minkä vuoksi pehmeissä happamissa vesissä vaahdon muodostus on runsasta. Humusvedet ovat luonnostaan happamia, mutta Pohjanmaan jokivesissä etenkin rannikon lähellä happamilta sulfaattimailta tuleva hapan valunta voimistaa happamuutta merkittävästi.
Vaahtoamista voi jokien lisäksi esiintyä tuulen vaikutuksesta myös järvien ja meren rannoilla ja ulapalla. Vaahtoa on kuitenkin yleensä vähemmän ja se on väriltään vaaleampaa etenkin merellä ja kirkasvetisillä järvillä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948
Tietoja julkaisijasta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra ÖsterbottenPäätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Kravis leder till att vattenståndet stiger i Esse å (Landskapen i Österbotten)13.1.2021 15:30:07 EET | Tiedote
Det kalla och blåsiga vädret under de senaste dagarna har gjort att det har börjat bildas mer kravis vid forsarna i Esse å. Ovanför forsarna där det har bildats kravis har vattenståndet stigit på många ställen. För att underlätta situationen har avtappningen från sjöarna Lappajärvi och Evijärvi i övre loppet av ån fortsättningsvis minskats. Vid några av forsarna hotar vattnet att stiga så pass högt att det kan orsaka olägenheter och det är möjligt situationen måste åtgärdas genom att ta bort en del av kravisen med grävmaskin. Kravisläget följs upp med hjälp av viltkameror som installerats vid ån samt genom fältbesök längs ån.
Ähtävänjoella hyyteet nostavat vesipintoja (Pohjalaismaakunnat)13.1.2021 15:30:06 EET | Tiedote
Viime päivien pakkaset ja kova tuuli ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin. Juoksutusta yläpuolisista Lappajärvestä ja Evijärvestä on edelleen pienennetty hyydetilanteen helpottamiseksi. Muutamissa koskissa vesi uhkaa nousta haitallisen korkealle ja tilannetta voidaan joutua helpottamaan kaivinkoneen avulla. Hyydetilannetta seurataan joelle asennettujen riistakameroiden ja joella tehtävien maastokierrosten avulla.
Inom ramen för Helmi-programmet planeras muddringar i anslutning till restaureringen av fågelvattnen i Jokisuunlahti i Evijärvi12.1.2021 13:33:55 EET | Tiedote
Miljöministeriets livsmiljöprogram Helmi stärker den biologiska mångfalden i Finland genom att gripa tag i de största orsakerna till att naturen utarmas i Finland, dvs. livsmiljöerna minskar och deras kvalitet blir sämre. I Helmi-programmet skyddas och restaureras myrar, restaureras fågelvatten och sköts vårdbiotoper och vidtas åtgärder för att förbättra tillståndet i strand-, vatten- och skogsnaturen. I fråga om restaureringar av fågelvattnen riktas åtgärderna till objekt som ingår i nätverket Natura 2000. Objekten för restaureringsåtgärderna är i detta fall Natura 2000-området Jokisuunlahti och Valmosanneva i Evijärvis sydöstra del i området där Välijoki mynnar ut.
Helmi-elinympäristöohjelmassa suunnitteilla lintuvesikunnostukseen liittyviä ruoppauksia Evijärven Jokisuunlahdella12.1.2021 13:33:55 EET | Tiedote
Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta tarttumalla Suomen luonnon köyhtymisen merkittävimpiin suoriin syihin: elinympäristöjen vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä, hoidetaan perinnebiotooppeja ja tehdään toimenpiteitä ranta-, vesi- ja metsäluonnon tilan parantamiseksi. Toimet kohdistuvat lintuvesikunnostusten osalta Natura 2000 -verkoston kohteisiin. Tässä tapauksessa kunnostustoimien kohteena on Evijärven kaakkoisosassa Välijoen laskukohdassa sijaitseva Jokisuunlahden ja Valmosannevan Natura 2000 -alue.
Joulukuun 2020 vesitilannekatsaus: Virtaamat keskimääräistä suurempia (Pohjalaismaakunnat)11.1.2021 14:37:41 EET | Tiedote
Joulukuun vesitilanteessa oli edelleen näkyvissä marraskuun runsaiden sateiden vaikutus niin virtaamissa, vedenkorkeuksissa kuin veden laadussa.
Vattenöversikt för december 2020: Vattenföringen högre än genomsnittet (Landskapen i Österbotten)11.1.2021 14:37:40 EET | Tiedote
Vattensituationen i december påverkades fortsättningsvis av den rikliga nederbörden som föll under november. Verkningarna kunde ses i såväl vattenföringen, vattenståndet som vattenkvaliteten.
Årsrapporten över Kyro älvs status har getts ut (Österbotten, Södra Österbotten)8.1.2021 11:25:00 EET | Tiedote
Årsrapporten som beskriver vattenkvaliteten och fiskbeståndets status i Kyro älv har färdigställts och publicerats på webben. Rapporten som gäller ålagd kontroll över vattenarbetena i Kyro älv år 2019 kan läsas på Doria-tjänsten på finska (Kyrönjoen vesistötyöt: Velvoitetarkkailu vuonna 2019; länken till rapporten finns nere i pressmeddelandet).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme