Suuri lampitiheys edistää vesihyönteisten leviämistä kaupunkialueilla

Kaupunkilammet ovat vesieliöiden paratiisi keskellä kaupungin hälinää. Suomessa lammet määritellään halkaisijaltaan alle 200 metrin kokoisiksi makean veden vesialueiksi, joskaan lampien ja pienten järvien välillä ei ole selkeää rajanvetoa. Pääkaupunkiseudulla on yli sata kaupunkilampea, joissa elää paljon sammakoita, hyönteisiä ja muita vesieliöitä. Kaupunkilammissa tapaa usein sukeltajakuoriaisia.

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä keräsi näytteitä 26 lammesta pääkaupunkiseudulla selvittääkseen, miten maisemayhteydet vaikuttavat kaupunkilampien ekologisiin arvoihin. Landscape Ecology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin yli 60 sukeltajakuoriaislajia.

– Kaupunkimaisemissa on paljon liikkumisesteitä, kuten teitä ja korkeita rakennuksia, jotka rajoittavat eliöiden leviämistä. Lajien levittäytymiskyky vaihtelee, mikä vaikuttaa eliöiden levinneisyyteen maisemassa. Otetaan esimerkiksi sukeltajakuoriaiset: taitavat lentäjät leviävät yleensä laajalle, kun taas taitamattomampienlevinneisyys rajoittuu usein saman maiseman tietylle lammelle tai alueelle. Toisin sanoen sama rakenteellinen yhteys tarkoittaa vaihtelevaa toiminnallista yhteyttä eri eliöryhmille tai lajeille, kertoo Wenfei Liao Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkijat tarkastelivat pääkaupunkiseudun 11 eri alueella 15 kalatonta lampea ja 11 lampea, joissa oli kaloja. He havaitsivat, että mitä pidempi välimatka lampien välillä on, sitä vähemmän samankaltaisia niiden sukeltajakuoriaisyhteisöt ovat. Lähekkäin sijaitsevilla lammilla oli enemmän samoja lajeja kuin eristyneillä lammilla. Tulosten perusteella vähäiset rakenteelliset yhteydet voivat rajoittaa sukeltajakuoriaisten kaltaisten selkärangattomien vesieliöiden leviämistä.

Onko määrällä väliä? Elinympäristöjen laadulla on

Tutkimustulosten perusteella kalat voivat tehdä lammista sopimattomia useimmille selkärangattomille vesieliöille, vaikka ne sijaitsisivat muiden sopivien lampien lähellä.

– Kaupunkilampia lisättäessä täytyy siis jättää joistakin lammista kalat pois, jos halutaan tukea petoeläimille alttiita selkärangattomia vesieliöitä, Wenfei Liao sanoo.

Miten kaupunkimaisemien lampiverkostoja voidaan parantaa?

Tutkimustulosten perusteella tutkija Wenfei Liao suosittaa seuraavia toimenpiteitä:

• Kasvatetaan lampitiheyttä luomalla lampia kaupunkiympäristöön kosteikkojen elinympäristöjen eristäytyneisyyden vähentämiseksi
• Ylläpidetään useita lampia samoilla alueilla tai luodaan uusia niin, että etenkin levittäytymiskyvyltään huonot lajit voivat hyödyntää niitä levittäytymiseen tai uusina elinympäristöinä
• Suojellaan petoeläimille alttiita selkärangattomia lajeja säilyttämällä kalattomia lampia ja ylläpidetään lampien rakenteellista yhteyttä sekä lajien kannalta myös niiden toiminnallista yhteyttä.