Potilasvakuutuskeskus

Suuri osa hammasprotetiikan potilasvahingoista olisi estettävissä paremmalla suunnittelulla

Jaa
Valtaosa hammasproteettisen hoidon potilasvahingoista koskee kiinteää protetiikkaa, eli suuhun pysyvästi kiinnitettyjä rakenteita. Jopa 60 prosentissa vahingoista hoito oli niin puutteellisesti suunniteltu, ettei rakennetta olisi pitänyt toteuttaa ollenkaan. Potilasvahinkojen ehkäisemiseksi erikoishammaslääkäreiden osaamista olisi hyvä hyödyntää enemmän proteettisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Tätä kuitenkin todennäköisesti vaikeuttaa maamme erikoishammaslääkärivaje, todetaan Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) tuoreessa teemaraportissa.
Peruskoulutetut hammaslääkärit tekevät suuren osan kaikesta protetiikasta. Potilasvahinkoja voitaisiin todennäköisesti ehkäistä käyttämällä enemmän protetiikan alan erikoishammaslääkäreiden osaamista hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuva: Mostphotos.
Peruskoulutetut hammaslääkärit tekevät suuren osan kaikesta protetiikasta. Potilasvahinkoja voitaisiin todennäköisesti ehkäistä käyttämällä enemmän protetiikan alan erikoishammaslääkäreiden osaamista hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuva: Mostphotos.

Vuosina 2017–2019 Potilasvakuutuskeskus teki korvauspäätöksen lähes 500 hammasproteettisen hoidon tapauksesta. Näistä 64 %, eli lähes 300 tapausta, johti korvauksiin. Korvatuista vahingoista valtaosa (92 %) koski kiinteää protetiikkaa, kuten olemassa olevien hampaiden tai implanttijuurten varaan kiinnitettyjä siltoja ja kruunuja.

- Laajojen hammaspuutosten korvaaminen kiinteällä protetiikalla on potilaalle usein merkittävä taloudellinen rasite. Tämä voi vaikuttaa siihen, että hammashoidon vahinkoilmoitukset painottuvat vahvasti näihin hinnakkaisiin kiinteän protetiikan toimenpiteisiin. Vahinkoilmoitus tehdään mahdollisesti herkemmin, jos taloudelliselle panostukselle ei saatu toivottua vastinetta, protetiikan vahinkoja tutkinut erikoishammaslääkäri, PVK:n hammaslääketieteen ylilääkäri Salla Salmenkivi pohtii.

Puutteellinen hoidon suunnittelu johtaa vahinkoihin

Jopa 60 prosentissa hammaskantoisten kiinteiden rakenteiden vahingoista hoito katsottiin niin puutteellisesti suunnitelluksi, ettei rakennetta olisi ollut lääketieteellisesti perusteltua toteuttaa. Selkeästi yleisin ongelma oli, että proteettisia kruunuja ja siltoja lähdettiin tekemään sellaisten tukihampaiden varaan, jotka eivät enää esimerkiksi runsaan hammaskudospuutoksen vuoksi olleet soveltuvia tukihampaiksi.

- Proteettinen kruunu tai silta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asianmukaisesti suunniteltu ja toteutettu kruunu tai silta toisi lisäarvoa hampaalle ja purennalle, Salmenkivi sanoo.

Peruskoulutetut hammaslääkärit tekevät suuren osan kaikesta protetiikasta. Potilasvahinkoja voitaisiin todennäköisesti ehkäistä käyttämällä enemmän protetiikan alan erikoishammaslääkäreiden osaamista hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Tätä kuitenkin hankaloittaa erikoishammaslääkäreiden vaje.

- Tämän tutkimuksen perusteella on ilmeistä, että erikoishammaslääkäreiden koulutusta ja virkoja tulisi lisätä, ja hammaslääkäreiden koulutuksessa tulisi opettaa enemmän proteettisten hoitojen suunnittelua. Lisäksi protetiikan suunnittelun tueksi kaivattaisiin Käypä hoito -suosituksia, Salmenkivi listaa parannusehdotuksiksi.

Taustatietoja tutkimuksesta ja Potilasvakuutuskeskuksesta

Protetiikan hammasvahinkoja käsittelevä Potilasvakuutuskeskuksen teemaraportti on tehty Hammaslääkärilehdessä julkaistun vertaisarvioidun artikkelin pohjalta. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen aineistona käytettiin Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina 2017–2019 ratkaistuja, korvattaviksi katsottuja hammasprotetiikan potilasvahinkotapauksia. Aineistosta selvitettiin proteettisen rakenteen tyyppi, hoidon lääketieteellinen perusteltavuus sekä vahinkoon johtaneet tekijät.

Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset.

PVK toimii potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt.

Lue raportti tästä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Peruskoulutetut hammaslääkärit tekevät suuren osan kaikesta protetiikasta. Potilasvahinkoja voitaisiin todennäköisesti ehkäistä käyttämällä enemmän protetiikan alan erikoishammaslääkäreiden osaamista hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuva: Mostphotos.
Peruskoulutetut hammaslääkärit tekevät suuren osan kaikesta protetiikasta. Potilasvahinkoja voitaisiin todennäköisesti ehkäistä käyttämällä enemmän protetiikan alan erikoishammaslääkäreiden osaamista hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuva: Mostphotos.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Potilasvakuutuskeskus
Potilasvakuutuskeskus
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki

Viestintä 040 450 4700http://www.pvk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus

BLOGI: Onko suomalainen terveydenhuolto kriisissä? - Potilasvahingot tarjoavat yhden näkymän nykytilaan26.3.2024 07:31:47 EET | Blogi

Terveydenhuollon asioista puhutaan sote-uudistuksen jälkimainingeissa kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On tärkeää hahmottaa terveydenhuollon nykyiset ja tulevat haasteet, jotta niihin löydetään ratkaisukeinot ja suomalaiset saavat jatkossakin hyvää ja turvallista hoitoa, kirjoittaa Potilasvakuuskeskuksen (PVK) johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.

Terveydenhuollon haasteet eivät näy potilasvahinkotilastoissa26.3.2024 07:30:53 EET | Tiedote

Vuonna 2023 potilasvahinkoilmoituksia jätettiin Potilasvakuutuskeskukselle noin 9 400. Edellisvuoden ilmoitusmäärä ylittynee hieman, kun rekisteröinnit täydentyvät tapausten käsittelyn edetessä. Tänään julkaistun vuosiraportin luvut kertovat vakiintuneesta tilanteesta potilasvahinkorintamalla, eivätkä terveydenhuollon ajankohtaiset haasteet ainakaan toistaiseksi näy potilasvahinkotilastoissa.

Vahingosta viisastuu - potilasvahingot osana potilasturvallisuustyötä18.1.2024 07:35:00 EET | Tiedote

Potilasvahingoista voi ja pitää oppia. Potilasvahinko tulisi ensisijaisesti nähdä mahdollisuutena tunnistaa toimintatapojen heikkouksia ja korjata niitä. Jokaisen vahinkotapahtuman yhteydessä on tärkeää tutkia, löytyykö taustalta syitä, joiden huomiointi voi vähentää vahinkoja tulevaisuudessa. Tuore ohjeistus kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia oppimaan potilasvahingoista ja niiden taustalla piilevistä syistä.

Blogi | Ylilääkäri Lasse Rämö: ”Vahingon kärsineitä potilaita kohdeltava tasavertaisesti”20.11.2023 07:30:00 EET | Blogi

Potilaan hoitoon ja sairaustilojen arviointiin liittyy aina riskejä: joko ei huomata olennaisia asioita potilaan tilassa, ja hoito ajautuu niin sanotusti väärille raiteille, tai asianmukaisestikin tehty diagnoosi ja annettu hoito eivät johda toivottuun lopputulokseen. Vaikka me kaikki potilastyössä toimivat haluamme potilaille parasta mahdollista lopputulosta, tulee hoitoprosesseissa siitä huolimatta vastaan tilanteita, jotka vievät hoitoa ei-toivottuun suuntaan, kirjoittaa Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Lasse Rämö blogissaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye