– Olen iloinen siitä, että eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi isolla enemmistöllä (20-5) kannan, että Suomi neuvottelee tavoitteenaan ratkaisu, joka edistää luontokadon pysäyttämistä ottaen samalla huomioon kansalliset olot ja kustannusten kohtuullistamisen, Hassi toteaa. 

– Toisin sanoen torjuimme sen näkemyksen, että Suomi asettuu vain vastustamaan, mikä olisi käytännössä tarkoittanut jättäytymistä neuvottelujen ulkopuolelle. Siinäkin tapauksessa lopputulos kuitenkin sitoisi Suomea, Hassi selvittää.

Maailman valtiot, myös Suomi ja EU, sitoutuivat pysäyttämään luontokadon vuoteen 2010 ja sitten vuoteen 2020 mennessä, mutta tässä on epäonnistuttu. Nyt lupaus koskee vuotta 2030, mutta on selvää, ettei tavoite toteudu ilman uusia toimia, myös EU:n toimia. 

– Kaikkien tulisi ymmärtää, että ihmisten hyvinvointi on täysin luonnosta riippuvaista. Luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä, jotta ihmisten elämä ja yhteiskuntien toiminta voidaan turvata. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on korostanut, että myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitaan luontoa ja laajoja luonnon ennallistamistoimia, toteaa Hassi. 

Suuri valiokunta ilmoittaa lausunnossaan, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on kehitettävä kestävästi ja oikeudenmukaisesti toteutettavissa olevaa sääntelyä, jotta EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet saadaan toteutettua ja luontokato pysäytettyä.

Samalla valiokunta ilmoittaa kannakseen, ettei hyväksy ennallistamisasetusta komission esittämässä muodossa vaan edellyttää merkittäviä muutoksia komission esitykseen. Myös valtioneuvoston alkuperäisessä kannassa tavoitellaan komission esitykseen muutoksia, joilla alennetaan kustannuksia ja otetaan paremmin huomioon kunkin jäsenvaltion kansalliset olosuhteet.

– Suuren valiokunnan päätös on toki kompromissi ja pitkään neuvoteltu sellainen, mutta tärkeintä nyt on, että Suomi lähtee neuvottelemaan. Suomella on monia muutosehdotuksia, mutta lähtökohta on rakentava, Hassi toteaa.