Folkhälsan

Suurin osa alle kouluikäisistä lapsista täyttää liikunta- ja unisuositukset – ruutuaikasuositus tuottaa haasteita

Jaa
Neljäsosa alle kouluikäisistä suomalaislapsista täyttää samanaikaisesti liikunta-, ruutuaika- ja unisuositukset. Helpoiten täyttyvät liikunta- ja unisuositukset, kun puolestaan ruutuaikasuositus tuottaa selvästi enemmän haasteita. Lisäksi havaittiin, että liikunta- ja unisuositusten täyttyminen on yhteydessä pienempään painoindeksiin ja vyötärönympärykseen, kertoo tuore tutkimus.
Folkhälsan/Nina Ahtola.
Folkhälsan/Nina Ahtola.

Liikunnalla ja unella on useissa aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan lukuisia terveysvaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen, kun puolestaan runsas ruutuaika on yhdistetty haitallisiin seurauksiin. Tutkimus selvitti, kuinka moni lapsista täyttää annetut suositukset kaikkien kolmen aiheen osalta, sekä onko suositusten täyttyminen yhteydessä painoindeksiin tai vyötärönympärykseen. Tutkimuksessa käytettiin DAGIS-aineistoa, jossa oli mukana 778 lasta Uudeltamaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Lapset olivat 3–6-vuotiaita.

Lasten liikuntaa mitattiin vyötäröllä olevalla liikemittarilla viikon ajan vuorokauden ympäri, minkä lisäksi vanhemmat raportoivat lasten päivittäisen ruutuajan sekä nukkumaanmeno- ja heräämisajat. Lasten pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin. Tutkimuksessa sovellettiin Maailman terveysjärjestö WHO:n tuoreita suosituksia, jonka mukaan alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla päivittäin: 1) liikuntaa vähintään 3 tuntia, josta vähintään 1 tunti kohtuukuormitteisesti, 2) ruutuaikaa enintään 1 tunti ja 3) unta 10–13 tuntia.

BMC Public Health -lehdessä julkaistut tulokset osoittivat, että 24 prosenttia lapsista täytti kaikki kolme suositusta. Kun suosituksia tarkastellaan erikseen, liikuntasuosituksen täytti 85 prosenttia, ruutuaikasuosituksen 36 prosenttia ja unisuosituksen 76 prosenttia lapsista. Lisäksi todettiin, että liikunta- ja unisuositusten täyttyminen, yhdessä tai erikseen, olivat yhteydessä pienempään painoindeksiin ja vyötärönympärykseen. Tuloksessa on huomioitu lasten ikä ja sukupuoli, vanhempien koulutustaso sekä vuodenaika.

– Tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että ruutuajan yhteydestä alle kouluikäisten lasten terveyteen on toistaiseksi vielä vähän tutkimustietoa, jonka vuoksi ruutuaikasuositus perustuu suhteellisen kevyeen näyttöön. Hienoa oli kuitenkin nähdä, että niin moni lapsista täytti liikunta- ja unisuositukset, tutkija Marja Leppänen Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta ja Helsingin yliopistosta sanoo.

– Toisaalta on muistettava, että tämä poikkileikkaustutkimus ei kerro syy-seuraussuhteesta. Voi olla, että lapset, joilla on korkeampi painoindeksi ja isompi vyötärönympärys, liikkuvat ja nukkuvat vähemmän.

– Alhaisen vastausprosentin (24 prosenttia) sekä osallistujien maantieteellisen rajoittumisen vuoksi otos saattaa myös olla jokseenkin valikoitunut. Koko väestön tasolla suositusten täyttyminen jää todennäköisesti alhaisemmaksi, Leppänen toteaa.

Tutkimusten mukaan käyttäytymismallit alkavat muodostua jo varhaislapsuudessa. DAGIS-tutkimusryhmä suositteleekin kiinnittämään huomiota koko perheen käyttäytymiseen – erityisesti ruutujen käyttöön, mutta myös riittävän liikunnan ja unen varmistamiseen.

– Tulokset eivät sinällään ole yllätys, sillä aiemmissa tutkimuksissa on vastaavasti raportoitu unen ja liikunnan käänteisestä yhteydestä painomuuttujiin. Perinteisesti näitä kolmea aihetta on kuitenkin käsitelty toisistaan erillään, joten tutkimustuloksemme tuovat uuden näkökulman usean käyttäytymisen yhdysvaikutusten osalta. Löydöksemme korostavat, että painoindeksin ja vyötärönympäryksen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota useaan käyttäytymiseen samanaikaisesti. Optimaalisen ”cocktailin” selvittäminen vaatii vielä kuitenkin lisää tutkimusta, Leppänen tiivistää.

Monivuotisessa DAGIS-tutkimushankkeessa tutkitaan 3–6-vuotiaiden päiväkotilasten elintapoja ja hyvinvointia. Tutkimus on tehty Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Viite: Marja Leppänen, Carola Ray, Heini Wennman, Cristina Alexandrou, Katri Sääksjärvi, Leena Koivusilta, Maijaliisa Erkkola, Eva Roos.Compliance with the 24-h movement guidelines and the relationship with anthropometry in Finnish preschoolers: the DAGIS study. BMC Public Health. 2019 Dec 3;19(1):1618. https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-019-7967-7

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


Tutkijatohtori Marja Leppänen
Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto
marja.leppanen@folkhalsan.fi, puh. 044 788 1067


DAGIS-tutkimusryhmän johtaja, dosentti Eva Roos
Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto
eva.roos@folkhalsan.fi, puh. 050 407 6382

Kuvat

Folkhälsan/Nina Ahtola.
Folkhälsan/Nina Ahtola.
Lataa
Marja Leppänen. Folkhälsan/Harri Jäntti.
Marja Leppänen. Folkhälsan/Harri Jäntti.
Lataa
Eva Roos / Folkhälsan/Mikko Käkelä.
Eva Roos / Folkhälsan/Mikko Käkelä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Folkhälsan
Folkhälsan
Topeliuksenkatu 20
00250 Helsinki

09 315 000https://www.folkhalsan.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Folkhälsan

Nuorten hyvinvointia voidaan tukea tutkituin keinoin22.12.2021 15:09:49 EET | Tiedote

Tuoreen väitöskirjatyön tavoitteena on ollut selvittää luokkaopetuksena tapahtuvan tietoisuustaito-ohjelman vaikutuksia 12–15 -vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Väitöskirjassa tutkittiin mm. ohjelman vaikutusta oppilaiden resilienssiin, masennusoireisiin, käyttäytymiseen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Vaikka näyttöä on vielä rajallisesti, ovat nämä tulokset rohkaisevia ja viittaavat siihen, että tietoisuustaitojen opettamisesta kouluissa on hyötyä.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye