Suurin osa sijaishuollossa olevista lapsista voi hyvin – lähes joka viidennen sijoituspaikassa lapsen hyvinvointiin vaikuttavia epäkohtia
5.4.2022 02:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Sosiaalityöntekijät arvioivat kokonaistilanteen hyväksi 85 prosentilla sijoitetuista lapsista. Erityisesti perhehoitoon sijoitetut alle 10-vuotiaat lapset voivat hyvin.
Sen sijaan osa laitoshoitoon sijoitetuista teini-ikäisistä 13–17-vuotiaista voi hälyttävän huonosti. Teini-ikäisistä yhdeksän prosenttia ilmaisi olevansa melko tai hyvin tyytymätön elämäänsä ja seitsemän prosenttia vastasi, ettei näe tulevaisuutta lainkaan positiivisena. Nuorten pahoinvoinnin syyt voivat liittyä sijoitusta edeltäneeseen elämäntilanteeseen tai palvelujärjestelmän puutteisiin.
Sosiaalityöntekijät arvioivat tutkimuksessa, että valtaosa lapsista oli vastaushetkellä sijaishuoltopaikassa, joka vastaa hyvin heidän tarpeisiinsa. Lähes viidennes lapsista oli kuitenkin paikassa, jonka toiminnassa on ilmennyt lasten hyvinvointiin vaikuttavia ongelmia.
”Laitoshoitoon liittyvinä epäkohtina mainittiin tavallisimmin toisten lasten oireilu sekä henkilöstön vaihtuvuus ja resurssi- sekä osaamisvajeet. Perhehoitoon liittyvinä epäkohtina esiintyi yleisimmin perhehoitajien uupumusta ja kasvatus- tai vuorovaikutusongelmia”, kertoo tutkija Päivi Korhonen THL:stä.
Lasten välistä henkistä ja fyysistä väkivaltaa ilmeni huolestuttavan paljon
Lasten keskinäistä henkistä ja fyysistä väkivaltaa ilmeni huolestuttavan paljon etenkin lastensuojelulaitoksissa sekä sijaishuoltopaikan ulkopuolisissa ympäristöissä.
Nykyisessä sijaishuoltopaikassaan henkistä väkivaltaa muiden lasten taholta oli kokenut yli viidennes ja fyysistä väkivaltaa joka kymmenes teini-ikäisistä. Väkivaltaa kokeneista noin kolme neljästä asui laitoksessa. Yli viidennes teini-ikäisistä kertoo tuntevansa olonsa turvalliseksi sijaishuoltopaikassa vain välillä ja kolme prosenttia ilmaisi, ettei koe koskaan oloaan turvalliseksi.
Sijaishuoltopaikan ulkopuolella, kuten koulussa, vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa, lähes puolet 10–17-vuotiaista lapsista kertoo kokeneensa haukkumista, nimittelyä tai kiusaamista. Joka viides lapsi oli kokenut lyömistä, potkimista tai hänen kimppuunsa oli käyty.
Pysyvät ihmissuhteet tukevat parhaiten lasten hyvinvointia
Tutkimus osoitti, että yksi tärkeimmistä sijoitetun lapsen hyvinvointia tukevista tekijöistä on pysyvä ja lämmin suhde lapsen ja hoivaavan aikuisen välillä. Muuttuva ympäristö puolestaan horjuttaa lasten hyvinvointia.
”Sosiaalityöntekijän, sijaishuoltopaikan ja hoitavan henkilöstön vaihdokset heikentävät lasten arjen turvallisuutta”, toteaa erikoistutkija Pia Eriksson THL:stä.
”Vaativasti oireilevalle lapselle on vaikea löytää laadukas sijaishuoltopaikka kohtuullisessa ajassa. Lapsia joudutaan liian usein sijoittamaan sinne missä on tilaa, ja tämä taas johtaa paikanvaihdoksiin”, hän jatkaa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että sijoitetuista lapsista yli viidennes oli vastaushetkellä jo kolmannessa tai neljännessä sijaishuoltopaikassaan.
Rakenteelliset epäkohdat turvattomuuden kokemuksien taustalla
Sijoitettujen lasten arjen turvallisuutta voidaan parantaa varmistamalla, että kukin lapsi saa hänen tarpeitaan vastaavat palvelut. Myös valvonnan resursseja on lisättävä sekä alueellisesti että kansallisesti sijaishuollon turvallisuuden parantamiseksi. Sijaishuollon palvelujen järjestäminen ja seuranta on tulevien hyvinvointialueiden vastuulla.
”Puutteellinen ja pirstaleinen tietopohja vaikeuttaa sijaishuollon järjestämistä ja kehittämistyötä. Etenkin eri sijaishuoltomuotojen vaikuttavuudesta tarvitaan tutkittua tietoa, jotta palvelujärjestelmää osataan kehittää oikeaan suuntaan. Sijaishuollon tietopohjan vahvistamiseksi tarvitaan pitkäjänteisiä ratkaisuja”, Eriksson sanoo.
Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria on Suomessa yli 19 000. Kysy ja kuuntele -hankkeen kyselyiden pohjalta saatiin tietoa yli 900 sijoitetun lapsen hyvinvoinnista ja kohtelusta sijaishuoltopaikassa sekä heidän itsensä että vastuusosiaalityöntekijöiden arvioimana.
Lisäksi tutkimuksessa kerättiin lastensuojelun johdolta ja sijaishuollon ammattilaisilta laaja ryhmähaastatteluaineisto yli 100 kunnasta. Hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin myös sijaishuollon lapsikohtaista valvontaa, lasten kuulemista ja sijaishuollon epäkohtiin puuttumista.
Hanke toteutettiin laajassa yhteistyössä yli sadan kunnan kanssa. Hankkeen osarahoittajana toimi sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätietoja:
Pia Eriksson
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7744
etunimi.sukunimi@thl.fi
Päivi Korhonen
tutkija
THL
puh. 029 524 7649
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme