Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Suurin osa sijaishuollossa olevista lapsista voi hyvin – lähes joka viidennen sijoituspaikassa lapsen hyvinvointiin vaikuttavia epäkohtia

Jaa

Valtaosa sijoitetuista lapsista voi hyvin, kertoo THL:n tuore tutkimus. Erityisesti pysyvät ihmissuhteet tukevat heidän hyvinvointiaan. Myönteisestä kokonaiskuvasta huolimatta ongelmiakin on: laitoshoidossa toisten lasten oireilu ja henkilöstön vaihtuvuus heikentävät lasten hyvinvointia. Myös lasten ja nuorten keskinäistä henkistä ja fyysistä väkivaltaa ilmeni etenkin lastensuojelulaitoksissa sekä sijaishuoltopaikan ulkopuolella. THL keräsi laajan kysely- ja haastatteluaineiston sijaishuollossa olevilta lapsilta, sijaishuollon ammattilaisilta ja kuntien lastensuojelun johdolta.

Sosiaalityöntekijät arvioivat kokonaistilanteen hyväksi 85 prosentilla sijoitetuista lapsista. Erityisesti perhehoitoon sijoitetut alle 10-vuotiaat lapset voivat hyvin. 

Sen sijaan osa laitoshoitoon sijoitetuista teini-ikäisistä 13–17-vuotiaista voi hälyttävän huonosti. Teini-ikäisistä yhdeksän prosenttia ilmaisi olevansa melko tai hyvin tyytymätön elämäänsä ja seitsemän prosenttia vastasi, ettei näe tulevaisuutta lainkaan positiivisena. Nuorten pahoinvoinnin syyt voivat liittyä sijoitusta edeltäneeseen elämäntilanteeseen tai palvelujärjestelmän puutteisiin.

Sosiaalityöntekijät arvioivat tutkimuksessa, että valtaosa lapsista oli vastaushetkellä sijaishuoltopaikassa, joka vastaa hyvin heidän tarpeisiinsa. Lähes viidennes lapsista oli kuitenkin paikassa, jonka toiminnassa on ilmennyt lasten hyvinvointiin vaikuttavia ongelmia.

”Laitoshoitoon liittyvinä epäkohtina mainittiin tavallisimmin toisten lasten oireilu sekä henkilöstön vaihtuvuus ja resurssi- sekä osaamisvajeet. Perhehoitoon liittyvinä epäkohtina esiintyi yleisimmin perhehoitajien uupumusta ja kasvatus- tai vuorovaikutusongelmia”, kertoo tutkija Päivi Korhonen THL:stä.

Lasten välistä henkistä ja fyysistä väkivaltaa ilmeni huolestuttavan paljon

Lasten keskinäistä henkistä ja fyysistä väkivaltaa ilmeni huolestuttavan paljon etenkin lastensuojelulaitoksissa sekä sijaishuoltopaikan ulkopuolisissa ympäristöissä. 

Nykyisessä sijaishuoltopaikassaan henkistä väkivaltaa muiden lasten taholta oli kokenut yli viidennes ja fyysistä väkivaltaa joka kymmenes teini-ikäisistä. Väkivaltaa kokeneista noin kolme neljästä asui laitoksessa. Yli viidennes teini-ikäisistä kertoo tuntevansa olonsa turvalliseksi sijaishuoltopaikassa vain välillä ja kolme prosenttia ilmaisi, ettei koe koskaan oloaan turvalliseksi. 

Sijaishuoltopaikan ulkopuolella, kuten koulussa, vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa, lähes puolet 10–17-vuotiaista lapsista kertoo kokeneensa haukkumista, nimittelyä tai kiusaamista. Joka viides lapsi oli kokenut lyömistä, potkimista tai hänen kimppuunsa oli käyty.

Pysyvät ihmissuhteet tukevat parhaiten lasten hyvinvointia

Tutkimus osoitti, että yksi tärkeimmistä sijoitetun lapsen hyvinvointia tukevista tekijöistä on pysyvä ja lämmin suhde lapsen ja hoivaavan aikuisen välillä. Muuttuva ympäristö puolestaan horjuttaa lasten hyvinvointia.

”Sosiaalityöntekijän, sijaishuoltopaikan ja hoitavan henkilöstön vaihdokset heikentävät lasten arjen turvallisuutta”, toteaa erikoistutkija Pia Eriksson THL:stä.

”Vaativasti oireilevalle lapselle on vaikea löytää laadukas sijaishuoltopaikka kohtuullisessa ajassa. Lapsia joudutaan liian usein sijoittamaan sinne missä on tilaa, ja tämä taas johtaa paikanvaihdoksiin”, hän jatkaa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että sijoitetuista lapsista yli viidennes oli vastaushetkellä jo kolmannessa tai neljännessä sijaishuoltopaikassaan.

Rakenteelliset epäkohdat turvattomuuden kokemuksien taustalla

Sijoitettujen lasten arjen turvallisuutta voidaan parantaa varmistamalla, että kukin lapsi saa hänen tarpeitaan vastaavat palvelut. Myös valvonnan resursseja on lisättävä sekä alueellisesti että kansallisesti sijaishuollon turvallisuuden parantamiseksi. Sijaishuollon palvelujen järjestäminen ja seuranta on tulevien hyvinvointialueiden vastuulla. 

”Puutteellinen ja pirstaleinen tietopohja vaikeuttaa sijaishuollon järjestämistä ja kehittämistyötä. Etenkin eri sijaishuoltomuotojen vaikuttavuudesta tarvitaan tutkittua tietoa, jotta palvelujärjestelmää osataan kehittää oikeaan suuntaan. Sijaishuollon tietopohjan vahvistamiseksi tarvitaan pitkäjänteisiä ratkaisuja”, Eriksson sanoo.

Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria on Suomessa yli 19 000. Kysy ja kuuntele -hankkeen kyselyiden pohjalta saatiin tietoa yli 900 sijoitetun lapsen hyvinvoinnista ja kohtelusta sijaishuoltopaikassa sekä heidän itsensä että vastuusosiaalityöntekijöiden arvioimana. 

Lisäksi tutkimuksessa kerättiin lastensuojelun johdolta ja sijaishuollon ammattilaisilta laaja ryhmähaastatteluaineisto yli 100 kunnasta. Hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin myös sijaishuollon lapsikohtaista valvontaa, lasten kuulemista ja sijaishuollon epäkohtiin puuttumista. 

Hanke toteutettiin laajassa yhteistyössä yli sadan kunnan kanssa. Hankkeen osarahoittajana toimi sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisätietoja:

"Kiitos kun pidätte huolta, että asiat olisi minulla hyvin": Kysy ja kuuntele -hankkeen loppuraportti

Kysy ja kuuntele -hanke

Pia Eriksson
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7744
etunimi.sukunimi@thl.fi

Päivi Korhonen
tutkija
THL
puh. 029 524 7649
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

HUS-alueella vahva epäily apinarokkotartunnasta - kyseessä olisi ensimmäinen tapaus Suomessa 25.5.2022 13:48:18 EEST | Tiedote

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) on todettu aikuisella miespotilaalla orthopox-ryhmään kuuluvan viruksen aiheuttama tartunta. Apina- ja isorokkovirukset ovat orthopoxviruksia. Lopullinen varmistus mahdollisesta apinarokkotartunnasta saadaan, kun näytteen sekvensointi valmistuu lähipäivinä. Kyseessä olisi ensimmäinen apinarokkotapaus Suomessa. Tartunta on saatu Eurooppaan suuntautuneella matkalla. Tartunnan saaneen kanssa läheisessä kontaktissa olleet on jäljitetty ja ohjeistettu tartunnan leviämisen estämiseksi. Nykyiseen epidemiaan liittyviä apinarokkotapauksia on todettu Afrikan ulkopuolella tähän mennessä noin 120. Tauti leviää heikosti ja paranee yleensä itsestään Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen, vaan se tarvitsee usein hyvin läheisen kontaktin. Apinarokkoon liittyy tyypillisesti näppyläinen tai rakkulainen ihottuma, jolle ei ole muuta selittävää syytä. Ihottumaa ennen voi ilmetä muita yleisiä infektio-oireita, kuten kuumetta tai päänsärkyä. Apinarok

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan hoitajien työajasta noin puolet menee asiakkaiden luona25.5.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevien lähihoitajien työajasta noin puolet eli noin 3,5 tuntia kuluu hoivaan ja hoitoon. Ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla puolestaan vajaa puolet (3 tuntia) ja kotihoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla vajaa kolmannes (2 tuntia) työajasta on asiakkaiden kanssa tehtävää työtä. Asiakastyön osuuksissa eri yksiköissä oli melko suuria eroja. Kotihoidossa asiakastyön osuus oli 36–56 ja ympärivuorokautisessa hoidossa 31–55 prosenttia. Tämä käy ilmi THL:n tuoreesta Aikamittaus-tutkimuksesta, jossa selvitettiin hoitajien työajan jakautumista asiakastyöhön ja muihin tehtäviin. Kansallisena tavoitteena ikäihmisten palveluissa on lisätä asiakkaiden luona tehtävän työajan osuutta, erityisesti kotihoidossa. ”Tavoite lisätä asiakastyötä on lähtökohtaisesti kannatettava. Tämä voidaan nähdä myös työn tehostamisena, mikä voi lisätä henkilöstön kuormitusta edelleen ja siten pahentaa henkilöstöpulaa. Emme kuitenkaan ti

Koronatapausten voimakas lisääntyminen lisäsi kuolemantapaustenkin määrää - tehosteannokset suojaavat yhä vakavalta taudilta myös iäkkäämpiä19.5.2022 09:49:49 EEST | Tiedote

Suomessa todettiin 1.1.-30.4.2022 aiempaa enemmän koronaan liittyviä kuolemia vanhemmissa ikäryhmissä. Kuolleisuuden kasvu johtuu ennen kaikkea koronatartuntojen aiempaa suuremmasta määrästä. Omikronvariantti alkoi levitä väestössä laajasti alkuvuonna ja on tartuttanut myös iäkkäitä ja hauraita ihmisiä. Tehosteannokset antavat kuitenkin hyvän suojan vakavaa tautia ja kuolemia vastaan myös riskiryhmissä. Koronatartuntojen kokonaismäärää ei tiedetä tarkasti. Laajamittaisesta laboratoriotestauksesta on suuressa osassa maata luovuttu, ja iso osa tartunnoista jää näin tilastoimatta. ”Vaikka kuolemia on ollut paljon, tiedämme kuitenkin, että niitä on ollut vähemmän suhteessa tartuntojen kokonaismäärään kuin aikaisempien varianttien kohdalla”, sanoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä. Omikronin aiheuttama tauti on muille kuin hyvin iäkkäille pääsääntöisesti lievempi kuin aikaisempien varianttien aiheuttama koronatauti. Tartunnan saaneista suurin osa on myös rokotettuja ja näin suojassa vakavammal

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme