Suurin osa syömishäiriön sairastaneista naisista toipuu ennen pitkää – äidin syömishäiriö voi kuitenkin näkyä vastasyntyneen terveydessä
LL Milla Linna selvitti väitöstyössään syömishäiriöiden vaikutuksia nuorten naisten lisääntymisterveyteen ja psykologiseen terveyteen.
Tutkimuksen kliininen aineisto koostui Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syömishäiriöklinikalla vuosina 1995-2010 hoidetuista naispotilaista (n=2257), joita verrattiin väestörekisterikeskuksesta poimittuihin kaltaistettuihin verrokkeihin (n=9028). Tutkimuksen väestöaineisto koostui Suomessa vuosina 1975-1979 syntyneistä kaksosista, joita tutkittiin 22-28 vuoden iässä (FinnTwin16, n=2825 naista).
Kliinisessä aineistossa verrattiin syömishäiriön vuoksi hoidossa olleita naisia verrokkeihin useiden rekistereistä poimittujen yleistä lisääntymisterveyttä, raskauksien ja synnytysten kulkua ja lasten perinataaliterveyttä mittaavien muuttujien suhteen. Kaksosilla tehtyyn kyselytutkimukseen sisältyi useita psykologisen terveyden mittareita sekä syömishäiriöiden seulontaan tarkoitettuja kysymyksiä. Diagnostisten haastattelutietojen perusteella verrattiin syömishäiriön sairastaneita naisia heidän terveisiin kaksossisariinsa sekä terveisiin verrokkeihin ja arvioitiin syömishäiriöiden paranemistaipumusta sekä psykologista toipumista
Kaksosaineisto osoitti, että laihuushäiriöön sairastuneista nuorista naisista oli viiden vuoden kuluttua parantunut noin 67 prosenttia ja ahmimishäiriöön sairastuneista noin 57 prosenttia. Kliininen tutkimusaineisto puolestaan osoitti, että seuranta-ajan kuluessa monilla syömishäiriön vuoksi hoidossa olleista naisista ilmeni kohonnut riski lisääntymisterveyden ongelmiin, mutta valtaosalla raskaus ja synnytys olivat sujuneet normaalisti.
Laihuushäiriön (anorexia nervosa) sairastaneet saivat harvemmin lapsia kuin verrokit, ahmimishäiriön (bulimia) sairastaneet taas olivat verrokkeja todennäköisemmin keskeyttäneet raskauden, ja ahmintahäiriöön (BED) liittyi kohonnut keskenmenon riski. Äidin laihuushäiriöön ja ahmintahäiriöön (BED) liittyi sikiön kasvun poikkeavuuksia raskauden aikana, ja sekä äidin laihuushäiriöön että ahmimishäiriöön (bulimia) liittyi vakavia terveysongelmia vastasyntyneellä.
– Tutkimuksen kaksosaineisto antaa suotuisamman kuvan laihuushäiriön ja ahmimishäiriön jälkeisestä psykologisesta toipumisesta kuin aiemmat tutkimukset, Milla Linna sanoo. – Toipuminen oli hidasta ja vaiheittaista, mutta valtaosa laihuushäiriön sairastaneista saavutti kuitenkin ennen pitkää terveitä kaksossisariansa vastaavan psykologisen hyvinvoinnin tason.
Psykologinen toipuminen ahmimishäiriöstä oli jonkin verran hitaampaa kuin laihuushäiriöstä toipuminen. Sekä laihuushäiriön että ahmimishäiriön oireista sitkeimpiä ja vaikeimmin voitettavia olivat tyytymättömyys omaan kehoon sekä psykosomaattiset oireet.
– Monet syömishäiriöitä sairastaneet naiset toipuvat hyvin eikä heillä ole ongelmia lapsen saamisessa. Toisaalta syömishäiriöt kuitenkin lisäävät useiden vastasyntyneen terveyteen liittyvien ongelmien riskiä, joten tehostettu raskausajan seuranta voisi olla syömishäiriöitä sairastaneelle hyödyksi. Sairastettu syömishäiriö on tärkeä mainita äitiysneuvolassa, jotta mahdollisia ongelmia pystytään ennaltaehkäisemään, Linna muistuttaa.
LL Milla Linnan väitöskirja "Reproductive and Psychological Outcomes of Eating Disorders" tarkastetaan Helsingin yliopistossa lauantaina 3.5.2014 klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksessa, Auditoriossa XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Paulo Machado Minhon yliopistosta Portugalista, ja kustoksena on professori Jaakko Kaprio. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa yliopiston e-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44778
Väittelijän yhteystiedot:
Milla Linna
Puh. 044 5250220
Sähköposti: milla.linna@helsinki.fi
(Huom! tavoitettavissa puhelimitse ti-ke 29.-30.4.)
************************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme